Moi anonyymi! » Login | Social login | Uusi käyttäjä

Koira puistossa

Jaana2 kirjoitti noin 12 vuotta sitten (3 kommenttia)
emma.jpgKayn Emma-koirani kanssa muutaman kerran viikossa pitkalla kavelylenkilla. Emma on labradorin ja jonkun vastaavan koiran sekoitus, silla labradorilta Emma nayttaa.. Labradorin elkeet silla on myos, eli tykkaa kuopia maata, kaivaa ja peittaa,...ruopia, loytaa myos jokaisen pienenkin latakon ja sinne hyppaa kylpemaan tai ihan uimaan, jos vain paasee. Uiminen on sen lempiharrastus, olen huomannut. Emma kuorsaa myos morealla aanella, joka on labradorin tapa. Herkemmat saikahtaisi sita aanta;)

Tanaan kavimme meille uudessa koirapuistossa. Siella Emma sai heti uusia kamuja. Siella oli husky, jonka toinen silma oli sininen ja toinen ruskea, ja se oli oikein kiva kaveri seka kultainen noutaja, jota hieman Emma aluksi arasteli. Noutaja ovelasti viistosta lahenteli ja sitten vasta tuli nuuhkimaan.... Mutta kohta jo lahdettiin yhdessa temmeltamaan. Huskyn kanssa oli kivempaa juosta, silla husky oli nuori ja energinen.
Viela lopuksi juoksutin Emmaa ristiin rastiin, etta varmasti sai tarpeeksi liikuntaa.

+/- saldo : 0 |

    EsaJii kirjoitti noin 12 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Koira kuorsaa.

    Muistuu jotenkin mieleen. Tunsin 2 spanielia aika hyvin. Eka oli isopäinen ja viisaampi. Ei kelvannut koiranäyttelyyn.

    juuffo kirjoitti noin 12 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Meidän Morotu-tyyppinen koiramme oli huikea coctail: pystykorvaa, lapinkoiraa, beaklea ja labbista. Ikää oli 10 v. Jouduimme lopettamaan 12. joulukuuta. Monenlaiset sairaudet olivat syöneet koiran terveyden. Ei ollut enää mitään tehtävissä. Kyllä on ollut ikävä.
    Nyt tuolla lenkkeillessä tekee mieleni huutaa jokaiselle kuulo etäisyydellä olevalle " koirakolle"
    : Tänne ! Saako rapsuttaa! Voiko koira tulla joskus yökylään!?
    Koiramme oli vanhapiika, joka ei sietänyt kuin yhtä Turre kaveriaan. Joskus autossakin se sai sellaiset hepulit, kun lajitoveri meni liika läheltä, että itsellä tuli ne huonot housuihin.
    "Koira on ihmisen paras ystävä." Vanha mutta niin totta oleva lausahdus ! Muistakaa lelliä lemikkejänne !

    Jaana2 kirjoitti noin 12 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Lemmikin menettaminen on surullinen asia. Meidan toinen koira kuoli joulukuussa. Oli jo vanha, ja ei olisi mitenkaan viihtynyt taalla pohjoisessa, oli naes Texas koira. Pieni kaapiomayrakoira, ja viela lyhytkarvainen. Siina ei olis takit sun muut popot auttanut, taalla on sen verran kylmaa talvella. Eika tama olisi ollut vanhalle koiralle hyvaksi edes. Tiedan, etta pitaa hauskaa Juuffon monterin kanssa koirien taivaassa. Tai missa nyt ovatkin:)

    Lemmikkien lelliminen on paivittaista puuhaani. Eilen vein koiran puistoon, jossa Emma sai kayda uimassa ns. hullun lailla. Juoksi uimaan ja taas rannalle, ja takas uimaan ja taas rannalle, vaikka Ontario jarvi on kylma tahan aikaan vuodesta, ei se Emmaa nayttanyt haittaavan. Sitten sita nukuttikin oikein hyvin. Kuorsaus alkoi kuulua vahan kotiin tulon jalkeen.