EsaJii kirjoitti noin 18 vuotta sitten (0 kommenttia)

Olin töissä eikä sielläkään niin kovin hyvin mennyt. Oli mm. migreeniin liittyviä oireita tunnin, mutta en viitsinyt juuri silloin kotiinkaan ajaa.

Pääsin lähtemään vartin aikaisemmin, olisi pitänyt hakea yks varaosa kotona ilmastointiin. Mutta meni kiinni kello 16. Pääsisisn kyllä töistä suoraan moottoritielle miljoonakaupungissamme. Kun pääsen vaikka sunnuntaina aamulla kello 6 yövuorosta, ajan kotiin puolessa tunnissa. Nyt yritin moottoritielle kahdesta paikasta tuloksetta. Silta joen yli toiseen osavaltioon tukki kaiken liikenteen. Puolen tunnin kiertelyn jälkeen pääsin moottoritielle.

Päivä ei ollut kokonaan menetetty, pääsin postiin ennen kello 17. Siellä oli nuori äiti tytön kanssa toimittamassa asioitaan, aivan selvästi kotiäiti, mutta kenties se tekee jotain hommmaa kotoa käsin kun saa ”paljon tärkeitä paketteja.” Melko nättikin voisi sanoa, tukka pitkä ja mustaksi värjätty, goottiäiti. Ainahan mies naista voi katsoa. Kenties piiloblondi. Kun siinä tätä ainoata asiakasta odottelin, alkoi hänkin muuttua aika negatiiviseksi. Kuvittelin mielessäni naisen, jolla näkyi olevan sen verran tatuointia esillä, että selvisi tatuoinnin menevän yläselästä pakaroihin. Kuvittelein sitten naisen 65 vuotiaana ryppyisenä tatuoituna ämmänä. Tyttö vieressä oli noin 6, blondi.

Keksin yhden asian kauppakeskuksessa kun kukaan ei ollut vielä kotona. Tarjosin itselle Starbucks kahvit. Vaimolle löytyisi sen levyhyllystä Willie Nelson kokoelma. Tarttee ruveta syyskuisia synttäreitä ajattlemaan. Joku kalliimpikin juttu tarvitaan. Viime vuonna oli kamera.

Kameroista on tullut semmoinen riesa että kerään tuhat kuvaa CD:lle poltettuna, mutta kukaan ei jaksa niitä tulostaa.

Kotona päänsärky oli ohi. Kenties se kahvi auttoi. Katsoin pihalla mitä pahoja myyrä oli taas tehnyt nurmikolla, ja lapioin vähän sen jälkiä. Itikka perhana puri ranteeseen. Kauhee paukura siinä, laitin kortisonia.