Moi anonyymi! » Login | Social login | Uusi käyttäjä

Valituskokous

MagnusK kirjoitti noin 10 vuotta sitten (1 kommenttia)
Jaahas. Eipä ole tässä paljon ehtinyt kirjoitella kun Merike (nimi muutettu) tuli Tallinnasta vähän yllättäen perjantaina mun luokse. Siis se näppäräsäärinen neiti-ihminen, jota käytiin moikkaamassa viinanhakureissulla. Heitin sen äsken laivarantaan kun se lähti kotiin. Koko viikonloppu on temmelletty ja lisäksi pyöritty kaupungilla shoppailemassa. Merike tykkää kovasti shoppailla Helsingissä. On sillä rahaa, se on jossain pankkihommissa Tallinnassa. Helsingissä on kuulemma paljon sellaista vaatetta, mitä Tallinnassa ei ole ja hinta ei ole este. Lisäksi se tykkää käydä mun luona saunassa ja uimassa, lillua altaassa vaikka tunnin. Ja on reipas tyttö puhaltamaan.
Se Kauppalehden blogijuttu, mistä piti kirjoittaa, oli Jenny Jännärin bolsevismilta haiskahtava "Valituskokoukset pystyyn, heti!" (Kauppalehti torstaina 15.11.2007, sivu3). Jenny viittasi siinä tutkija Jaana Venkulan haastatteluun, joka oli tiistain Stadarissa (Helsingin Sanomat 13.11.2007, sivu C5). Venkula haaveili siinä, että työpaikoilla pidettäisiin parin viikon välein valtuskokouksia, joissa ei saisi sanoa mitään hyvää. Se purkaisi työtekijöiden ongelmia. "Jos konflikti tukahdutetaan ja etsitään syntipukkia, oppimisen mahdollisuus jää hyödyntämättä. Yrityksissä konfliktien käsitteleminen johtaa myös parempaan taloudelliseen tulokseen." Mietippä ite omaan työyhteisöösi tuollaista. Kestääkö työnjohtajanne ja työnantajanne tuollaista? Tulee mieleen Kiinassa kulttuurivallankumouksen aikana pidetyt "kokoukset" joissa "kapitalistisen tien kulkijoita" nöyryytettiin, hakattiin ja välillä tapettiinkin, koska "kansa tiesi niin hyvin". Kansanoikeutta on jaeltu kommunistimaissa laajalti ja yleensä ne ovat juuri näitä "valituskokouksia", joiksi ne on naamioitu tai mistä tapahtumat lähtevät liikkeelle. Pystyisimmekö me todella pitämään kiihkottomia valituskokouksia, joista jäisi rakentava fiilis sen sijaan, että sorruttaisiin syyttelemään, haukkumaan, huutamaan ja suuttumaan. Ja luottamusmies voisi kahvitauolla tehdä ne aasinhatut, joita sitten pakotetaan eräiden päihin. Rohkenen ennustaa, että monen tuolaisen valituskokouksen jälkeen olisi kaikilla entistä huonompi mieli ja yrittäjä entistä lähempänä lopettamispäätöstä. "Ei tässä ole kenenkään pakko näitä hommia tehdä, jos ei kiinnosta", on aika usein kuultu yrittäjien suusta.
Ehkä on parempi, että keskustellaan asiallisesti ja otetaan itse yhteyttä esimieheen tai yrittäjään, kahden kesken, jos jotain valittamista on. Valituskokoukset leimaavat ja voivat riistäytyä. No, rohkeimmat teistä voivat tietysti kokeilla...

+/- saldo : 0 |

    Lerxst kirjoitti noin 10 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Vai että vielä lisää pitäis valittaa... Suomalaiset valittavat jo muutenkin kaikesta joka päivä. Minä kannattaisin sellaisia rehellisiä paskanpuhumistuokioita joihin kaikki ne voisivat ottaa osaa, joilta paskan jauhaminen ja asiattomuudet eivät muuten luonnistu. Sellaiset tuokiot ovat oikeasti rakentavia :)