Paatos - "Timeloss"
CosmicJazz kirjoitti noin 21 vuotta sitten (42 kommenttia)
Onko kukaan vielä hankkinut Paatoksen Timeloss-levyä? Se julkaistiin kai lokakuussa. Paatoshan on se Landberkin ja Morte Macabren Stefan Dimlen ja Reine Fisken nykyinen bändi. Albumi maksaa näköjään vain 8,95 Cdonissa?!
Tällaiset arvostelut löysin:
Paatos is a new Swedish five-piece consisting of the two former Landberk members Stefan Dimle (bass) and Reine Fiske (guitars) and keyboard player Johan Wallén as well as highly acclaimed session drummer Huxflux Nettermalm and his wife Petronella Nettermalm on vocals and cello. Paatos music lies very close to Landberk with it's smell of old, dark and deep Swedish woods and with floating, beautiful melancholy that oozes morning mist! To that you can ad some similarities of the band Morte Macabre with loads of Mellotron, Hammond, Moog, Grand Piano and also some flute, clarinet, saxophone and trumpet. Paatos music isn't easy to describe I know, but that's the best I can come up with! But from what I just wrote I think it's clear that you understand that this is nothing else than a must have album! (review by Stefan Polzer)
After have hearing my colleague Stefan talking and talking about how pleased he is with the debut album from Paatos I finally got it in my hands and into my CD player. It, of course, has some similarities to Landberk but here we also have more energy in the rockier parts as well as an even stronger, very Swedish, atmosphere with hints of Bo Hansson or perhaps Fläsket Brinner. Add to this the voice of Petronella Nettermalm, who can be described as a crossover between Stina Nordenstam and Bjork and you know that this is a brilliant album.
(review by Hansi Cross)
Kuulostaa pakkohankinnalta! :)
Tällaiset arvostelut löysin:
Paatos is a new Swedish five-piece consisting of the two former Landberk members Stefan Dimle (bass) and Reine Fiske (guitars) and keyboard player Johan Wallén as well as highly acclaimed session drummer Huxflux Nettermalm and his wife Petronella Nettermalm on vocals and cello. Paatos music lies very close to Landberk with it's smell of old, dark and deep Swedish woods and with floating, beautiful melancholy that oozes morning mist! To that you can ad some similarities of the band Morte Macabre with loads of Mellotron, Hammond, Moog, Grand Piano and also some flute, clarinet, saxophone and trumpet. Paatos music isn't easy to describe I know, but that's the best I can come up with! But from what I just wrote I think it's clear that you understand that this is nothing else than a must have album! (review by Stefan Polzer)
After have hearing my colleague Stefan talking and talking about how pleased he is with the debut album from Paatos I finally got it in my hands and into my CD player. It, of course, has some similarities to Landberk but here we also have more energy in the rockier parts as well as an even stronger, very Swedish, atmosphere with hints of Bo Hansson or perhaps Fläsket Brinner. Add to this the voice of Petronella Nettermalm, who can be described as a crossover between Stina Nordenstam and Bjork and you know that this is a brilliant album.
(review by Hansi Cross)
Kuulostaa pakkohankinnalta! :)
+/- saldo : 0 | Tweet
Kyllähän tuo pitää ostaa. Eikös progeyösäkin tullu yks biisi... kuulosti muistaakseni hyvältä.
Kannattaa tutustua. Itse kärsin tuosta 18 euroa, mutta olipahan hintansa väärti. Jonkinlainen Landberkin ja Björkin risteytys tuosta mulle tulee mieleen... Tunnelmiltaan "Timeloss" on todella yhtenäinen ja vahva, tosin välillä homma menee ehkä hieman liian kliseiseksi. Mutta se on kokonaisuuteen nähden lähes mitätön harmi se.
Bändin nettisivut löytyvät osoitteesta
http://www.paatos.com
olen vasta viimeaikoina alkanut noita landbergejä ja anekdoteneita hankkimaan...
landbergejä minulla ei vielä ole mutta sanokaapas mistä ja mikä levy kannattaisi tilata.
cdonissa ei ainakaan näkynyt olevan kuin tuo paatos jonka olen jo joku aika sitten tilannut ja morte macabre mutta ei tietoa landbergista ja anekdotenista...
se on kuulema kova se #indian summer"
????????
Landberkin eka "Riktigt Äkta" kannattaa ehottomasti hankkia, se on erittäin 70-lukusen kuulonen ja hieno levy. Siittähän on myös englanniksi laulettu versio nimellä "Lonely Land", mutta sitä en oo kuullu ja kaikki sanoo että ruotsinkielinen on parempi, joka on kyllä heleppo uskua.
Kakkoskiekkoo en oo saanu hommattua. Tää kolmas "Indian Summer" on melko erilainen ku eka levy, paljon modernimman kuulonen ja kun on enkuksi laulettu niin sehän kuulostaa melkein eri bändiltäkin ;) Hyvä levy sekin kyllä.
joo..oon kuullu kehuttavan tuota intialaista kesää.
pitää ottaa ehdottomasti selvää mutta kun vain tietäisi mistä niitä rieskoja taikoisi. onko ehdotuksia?
sitten oon kuullu että tuo änglagård on kanssa pakkohankinta joka vain yhtään lämpenee ruåttalaiseen lyriikkaan...entäs se?
kommentteja?
Mitä omistan änglagård:buried alive levyn eikä ole edes kuulema kahden ekan veroinen niin voi sanoa että ehdottomasti kannataa hankkia ja tutustua.
Landberkin "Riktigt Äkta" on mestariteos, erittäin hieno levy. "Lonely Land"-versio on periaatteessa myös hyvä, mutta suurin osa on huonommin miksattu ja itse tykkään enemmän ruotsinkielisistä teksteistä. Musiikissa on aika selkeitä vaikutteita ruotsalaisesta folkmusiikista - ja tarkoitan tässä sellaista tummaa, mollivoittoista folkmusiikkia.
Toka levy, "One Man Tell's Another" (sic!) on paljon modernimman kuuloinen. Se ei ole yhtä hyvä kuin "Riktigt Äkta", mutta sisältää silti ainakin 3-4 loistavaa biisiä.
Kolmas levy, "Indian Summer" on täysin looginen jatke kakkoslevylle, mutta myös täysin erilainen verrattuna ensimmäiseen. Moni on sanonut, että se kuulostaa U2:lta, mikä on ehkä osittain totta. Musiikki on minimalistista ja riisuttua, suurin osa erittäin rauhallista. Hypnoottinen ja oikein hieno levy, IMHO, esim. 10-minuuttinen "All Around Me" saa minut kyllä muihin sfääreihin.
Änglagårdista taas voin sanoa, että eka levy "Hybris" on se paras. 4 pitkää, hienoa ja monimutkaista progebiisiä, ja melkeinpä täydelliset soundit. Ehdottomasti yksi 90-luvun ruotsalaisia progemestariteoksia.
Kakkonen "Epilog" on kokonaan instrumentaalinen, muuten aika samantyylinen kuin eka. Se on kyllä erittäin hyvä, mutta itse pidän enemmän "Hybriksestä".
"Buried Alive" on sitten sellainen puolivillainen livelevy. Kaikki "Hybriksen" biisit ovat mukana, ja pari "Epilogistakin", eli tämän kautta on periaatteessa hyvä tutustua bändiin. Mutta täytyy sitten muistaa, että liveversiot eivät ole samaa tasoa kuin studioversiot.
Anekdotenin kolme levyä, eli "Vemod", "Nucleus" ja "From Within" ovat kaikki hyviä. En jaksa selittää niistä sen enempää, kuin että parempaan suuntaan on menty koko ajan. Uusin, "From Within", on IMHO se paras.
Minäminäminä kirjoitin tuon edellisen kommentin.
Samaa mieltä, Anekdoten on tullut paremmaksi levy levyltä. Olisi kyllä aika saada heiltäkin jo uusi albumi.
Anekdotenin sivuilla sanotaan näin:
"Recording of the new album will start 20 January 2003!"
"2002-10-27: Anekdoten is currently working on pre-productions for their fourth studio album. The recordings will commence January 2003 at Studio Atlantis. The release date is not yet scheduled. More news when we have them!"
JESS!
Hieno homma! :)
joo kyllä nuo landbergit ja änlagårdit on hommattava anekdotenin lopputuotantoa unohtamttakaan.
mitenkähän tohinassa taas on päässyt harkinta pettämään ja tullut ostettua varmasti paljon huonompia lättyjä kun ois voinu ostaa laatu svärje-kamaa:D
Paha vaan kun noita Änlagårdin studio-levyjä ei tunnu saavan mistään :(. Olisi kyllä re-issuen aika viimeistään sitten kun heidän uusi levy ilmestyy.
Hybris on kyllä hieno albumi. Pitäis saada se itellekki.
Kuulin tuon Paatoksen levyn ja aion hankkia, sen verran hyvältä kuulosti. Indian Summer ei mielestäni ollut kovin kummoinen.
No höh! Minä ryntäsin Cdoniin tuota Paatosta ostamaan kun piti olla alle yhdeksän euroa (Cosmicjazzin viestin mukaan), mutta sielläpäs olikin hinta € 16.95 :( Jäi ostamatta.
No, ei kai tuokaan ylivoimanen hinta ole. :) En ole Helsingin kaupoissa tuota levyä nähnytkään.
Itse tilasin omani marraskuun viime metreillä ja silloin se oli alle 9 e, ilmeisesti kova kysyntä on nostanu hintaa :P Mutta joo, ei tuo 16,95:kään paha hinta tuosta oo, varsinkaan jos ei sitä muualla oo näkyny ;)
Millaista tuo Paatos nyt sitten on? Landberkiin näköjään yleensä verrataan, mutta minä kun en ole tuota bändia koskaan kuullut...
En ole Helsingin kaupoissa tuota levyä nähnytkään.
Hippie Shakesta ostin omani, joka tosin oli viimeinen kappale. Loistava levy, josta kannattaa maksaa täysi hinta.
En ehtinyt edes itse tilata Paatosta tuohon halpaan hintaan. Tyhmänä luulin kai, että se pysyisi. 8,95 se oli. :(
Hitaudesta sakotetaan. :(
enpä ole näille sivuille ehtinyt rekisteröityä, mutta silti... Landbergin Indian Summer on mielestäni yksi parhaista levyistä, saatanan kaunista ja melodista. Etenkin biisi nro. 5 tuo sellaisen fiiliksen, minkä ainoastaan musiikki voi tuoda. Uuh- huh kaunista...
Paha vaan kun noita Änlagårdin studio-levyjä ei tunnu saavan mistään :(. Olisi kyllä re-issuen aika viimeistään sitten kun heidän uusi levy ilmestyy.
Is there a better way to begin the year with some news from the band!? They've decided to put out the old studio albums on Exergy Music. It look as if a sublabel is going to be started, but nothing is concrete yet. "We will start out with "Hybris" as this is the album we are closest to putting out again...."Epilog" will follow as soon as we have found the prints masters et.c", says Mattias Olsson.
http://www.anglagard.net/
Loistavia uutisia!:)
Kovasti hehkutettu Paatoksen Timeloss on lopulta päätynyt minunkin talouteeni. Pakko kyllä myöntää, etten oikein tajua mikä tässä levyssä kaiken "kohun" arvoista oli. Kyllähän levy on ihan hyvä, muttei silti mitään kovin mullistavaa. Onkohan nyt käynyt niin, että levyn melko ankeat retrosoundit ovat voittaneet konservatiivisen progeyleisön puolelleen? :D
Eka biisi on aika pirun ärsyttävä. Viimeinen ehkä paras, se kuulostaa aika lailla progella terästetyltä Kemopetrolilta. ;)
Minäkin ostin sen pari viikkoa sitten. Tykkään kyllä, mutta ei se ihan Landberkin tasoa ole (se onkin liikaa vaadittu). Mukavaa ja rentouttavaa musiikkia kuitenkin, ja onhan Huxflux loistava artistinimi! :cool:
Huomenna tulee Ruotsin radiosta (P3) Paatoksen keikka, klo 21.
Minusta Paatos-kehuissa ei ole ollut mitään liioiteltua. Itse asiassa tuo on yksi harvoja moderneja sinfoprogelevyjä, joista kuulijalle ei tule vaivautunut olo. Ja päihittää kyllä kuulemani Landberkit, Anekdotenit ja Änglagårdit (tosin tunnen edellämainittujen tuotantoa vain jonkin verran). Niin, mitään mullistavaa levy ei sisällä, mutta homma on hoidettu todella hyvällä maulla ja mikään ei töksähdä. Musiikilliset siirtymäkohdat toimivat saumattomasti ja levy karttaa ilmeisimpiä kliseitä. Parasta kuitenkin on se, että levyssä ei ole lainkaan homeen hajua, vaikka levyllä onkin käytetty mellotroneja yms. retrompia instrumentteja. Ehkä se johtuu siitä, että bändin vaikutteet tuntuvat olevan laajemmallakin. Viimeisessä biisissä on vähän modernimpaa rytmiikkaa ja vaihtelua. Laulettu osuus ei ehkä ole niin ihmeellinen, mutta biisin varsinainen anti onkin pitkä instrumentaaliosuus, jonka aikana kuullaan mm. dubmaisesti kumisevaa bassoa ja häröilytorvia. Lopetus onkin varsin villi. Ja olenko kuulevinani nelosbiisissä Talk Talkin loppuaikojen levyiltä tuttua viipyilevää hartautta? Klarinetti tuntuisi jotenkin viittavaan siihen suuntaan. Tuon biisin viimeiset minuutit ovat kauneinta mitä olen vähään aikaan kuullut. Soittajista erikoiskiitos menee todella tyylitajuiselle rumpalille, joka malttaa olla portnoylematta ja keskittyy palvelemaan kokonaisuutta. Napakka, alle 40-minuuttinen kesto on osaltaan taannut sen, että levyltä ei löydy täytemateriaalia.
En tiedä miten Paatos tämän sai aikaan, mutta näin vahvaa tunnelmaa tapaa tämän päivän progelevyissä harvoin.
Jep, positiivista on, että Paatoksen vaikutteet tuntuvat tulevan laajemmalta skaalalta kuin yleensä useilla progebändeillä. Minusta levyn soundit kuitenkin ovat kyllä nimenomaan todella homeiset. Levyä olisi tukenut mielestäni vahvempi ja modernimpi tuotanto. Etenkin eka biisi tökkii soundien osalta tosi pahasti minulla. Rumpalin soitto on myös jotenkin holtitonta siinä. Ylipäätänsäkin yhteissoitto tuntuu välillä bändillä vähän hapuilevalta.
Vikan biisin loppu on varsin mainio, mutta ainakin vielä kuulostaa melko irralliselta muuhun kappaleen musiikkiin nähden. Pitää kuunnella lisää.
Sen uskallan kyllä sanoa jo nyt ettei Timeloss Anekdotenin From Within levylle esimerkiksi pärjää alkuunkaan.
Juuri tuon Anekdotenin olen kuullut ja kyllä Paatos sen pesee kirkkaasti. Soundeista tietysti voi olla montaa mieltä, mutta minua ne miellyttävät. Eivätpähän ainakaan ole steriilit ja ylituotetut.
Paatoksen levyllä esim. nelosbiisi on kyllä ihan täyttä Landberkia, ei Talk Talkia. :) Se biisi istuisi täydellisesti "Indian Summer"-levylle. Landberk on IMHO hartauden mestarit.
Miksei tuo Indian Summer valloittanut minua? Pitää varmaan lainata uudestaan.
Lainaa uudestaan, ja kuuntele erityisesti vaikkapa 10-minuuttista "All Around Me"-biisiä. Kyllä sen pitäisi iskeä, kun kerran noin paljon Paatoksesta tykkäät.
Kerro muuten jotain Talk Talkista... Itse en ole kuullut kuin pari biisiä, ja siitä on jo kauan.
Paatoksen uusi levy on nimeltä Kallocain ja se ilmestyy kesäkuun alussa. Levyn julkaisee Inside Out.
http://www.paatos.com/
CDONissa Kallocainille näyttäisi olevan myös cd+dvd vaihtoehto. Livekeikka alkuperäisellä kokoonpanolla olisi ihan kiva.
Nyt diggaa Kcrimsokin varmaan soundeista, kun itse hra Wilson on osallistunut levyn tuotantoon. ;)
Osoitteesta http://www.wdr.de/cgi-bin/mkram?rtsp://ras01.wdr.de/rockpalast/bootleg04_01/gruesse/paatos.rm pitäisi löytyä live/un-plugged -versio uuden levyn biisistä Look At Me, mutta linkki ei pelannut ainakaan minun käsissäni.
Kyllähän tuo uus levy pittääpi tilaukseen laittaa... sopevasti ilimestyy syntymäpäivän tienoilla ;)
Nyt diggaa Kcrimsokin varmaan soundeista, kun itse hra Wilson on osallistunut levyn tuotantoon. ;)
Jep, odotukset on kohtuu korkealla.
Ei tullut koskaan tsekattua uudestaan tuota Indian Summeria, mutta Riktigt Äktaa olen pyöritellyt, mainio levy.
Hieno levy tosiaankin. En kuitenkaan lähtisi vertailemaan niin suoraan anekdoteniin. Levyt vemod ja nucleus (parasta anekdotenia) kun ovat niin eri planeetalta kuin tämä.
hmmm...
yhden kuuntelun perusteella Kallocain ei tarjoile - ainakaan minulle - juurikaan herkkuja. Levyn avaava Gasoline on köyhän miehen John Wetton King Crimsonia, pirunviuluineen kaikkineen. Loppu levystä ei jäänyt mieleen - vielä - muuta kuin likan eteerinen - ja samalla ärsyttävä - lauluääni.
Täytyy kokeilla uudelleen ja palata asiaan...
Anekdoten on ihan kelpo bändi, siis King Crimson -diggarin vinkkelistä katsottuna... :D
Jerklund :twisted: :twisted: :twisted: