Kirja-Rockit
k.p.tikka-ri kirjoitti noin 22 vuotta sitten (30 kommenttia)
Nythän on näin, että monet fiksut lauluntekijät ovat myös lukeneet kirjoja, ja tehneet lukemastaan/kokemastaan lauluja.
Tästä tulee aina ekana mieleen Curen kaunis tunnelmapala Killing an Arab, joka aiheutti tyhmyyden näyttämistä aikoinaan jonkun tapin puolelta, kun oli sitä mieltä, että tuohan on rasismia! Pannaan!!! kunnes joku kertoi, että Hei kuule, Camus kirjoitti sellaisen korkeakulttuuriin ja sitäkautta sivistykseen kuuluvan kirjan, kuin Sivullinen, johon tää laulu perustuu.....
Ja toinen heti perään; Magazine ja A Song from under the Floorboards, joka kertoi toisenlaisen tarinan edellisen aiheesta, sivullisuudesta & vastuusta, ja tämänhän oli kirjoittanut eräs Fjodor M. Dostojevski, suomeksi saa nimellä Kirjoituksia Kellarista...
Niin että on ne muutakin selvästi lueskelleet, kuin Tolkienia ja hänen perässähiihtäjiään...
Mitäs kokemuksia teillä muilla, mitäs esmes tulee mieleen Noitalinna Huraan biisistä Rautasaapas....?
Tästä tulee aina ekana mieleen Curen kaunis tunnelmapala Killing an Arab, joka aiheutti tyhmyyden näyttämistä aikoinaan jonkun tapin puolelta, kun oli sitä mieltä, että tuohan on rasismia! Pannaan!!! kunnes joku kertoi, että Hei kuule, Camus kirjoitti sellaisen korkeakulttuuriin ja sitäkautta sivistykseen kuuluvan kirjan, kuin Sivullinen, johon tää laulu perustuu.....
Ja toinen heti perään; Magazine ja A Song from under the Floorboards, joka kertoi toisenlaisen tarinan edellisen aiheesta, sivullisuudesta & vastuusta, ja tämänhän oli kirjoittanut eräs Fjodor M. Dostojevski, suomeksi saa nimellä Kirjoituksia Kellarista...
Niin että on ne muutakin selvästi lueskelleet, kuin Tolkienia ja hänen perässähiihtäjiään...
Mitäs kokemuksia teillä muilla, mitäs esmes tulee mieleen Noitalinna Huraan biisistä Rautasaapas....?
+/- saldo : 0 | Tweet
Eikös Gentle Giantilla usempikin biisi perustunut johonkin kirjaan. Esimerkkejä ei tule kyllä mieleen paitsi Knots, mutta siitäkään en muista mikä kirja oli kyseessä :P
Pantagruel's Nativity ja Advent of Panurge ainakin liittyvät Pantagruelin taruun josta ainakin Francois Rabelais (sp?) on kirjoittanut. Knots pohjautui johonkin psykologiseen juttuun. Muita kirjallisuuteen pohjautuvia GG-biisejä ei kyllä tule mieleen.
Pantagruel's Nativity ja Advent of Panurge ainakin liittyvät Pantagruelin taruun josta ainakin Francois Rabelais (sp?) on kirjoittanut. Knots pohjautui johonkin psykologiseen juttuun. Muita kirjallisuuteen pohjautuvia GG-biisejä ei kyllä tule mieleen.
Kyllä niitä mielestäni muitakin oli. Pitää yrittää tutkia asiaa.
Yesin Gates Of Deliriumhan on muka saanut inspiraatiota Sodasta & rauhasta.
The title of The Moon Is Downis found in Shakespeare's Macbeth, Act II, Scene 1, Line 2. (Thanks to Jason Rubin.) In addition, John Steinbeck had a book of the same name, and according to E. Shaun Russell, "upon reading the lyrics (and having read the book a few years back) there is a distinct possibility that the song was named after Steinbeck's book rather than Shakespeare's line."
A lyric in Think Of Me With Kindness, "when we two parted in tears and silence," is a slightly paraphrased quote from a poem by Lord Byron, When we Two Parted. The original goes: "When we two parted in silence and tears, half-broken-hearted to sever for years, pale grew thy cheek and cold, colder thy kiss." (Thanks to Norman Hesford.)
Memories Of Old Days has lyrics that refer to a George Orwell story, according to Derek Shulman. Richard Beck has deduced that the story is probably "Coming Up For Air," since the lyric in question was "He should come up for air...."
Tuollaisia viitteitä kirjallisuuteen löytyi Viukkiksen mainitsemien lisäksi. http://www.blazemonger.com/GG/coolstuff.html\n[Muokattu
7/1/2003 / Kcrimso]
Cassiberin (Heiner Göbbels,Chris Cutler jne) "A Face We All Know" on pohjautuvinaan Pynchonin "Gravity's Rainbow":iin. Viime kuulemasta on vuosia, mutta muistelisin sanoitusten koostuneen pääasiassa suorista lainauksista.
Residents taisi tehdä jonkun väännöksen kristittyjen pyhistä kirjoituksista.
...ja suurin osa Devil Dollin "Dies Irae":n kunnollisista tekstinpätkistä tulee suoraan Poelta ("father of sons all deformed...") tai Ducasselta.
-Iron Maiden: The Rime Of The Ancient Mariner (perustuu Samuel Taylor Coleridgen samannimiseen runoon/kirjaan)
-Kate Bush: Cloudbusting (Peter Reich: Book of Dreams)
-Kate Bush: Wuthering Heights (Emily Bronte: Humiseva harju)
-The Alan Parsons Project: Tales of Mystery and Imagination (levyllinen Edgar Allan Poen:n juttuja)
-David Bowie: Diamond Dogs (George Orwell: 1984 toimi inspiraationa levylle)
-Bruce Springsteen: The Ghost of Tom Joad (tämä levy kai perustui John Steinbeckin Vihan hedelmiin??)
Tuolta löytyy reippaasti lisää progeen liittyen:
http://www.progbibliography.de/inspbooks.htm
Kas,kas... Mutta montako noista olette itse lukeneet..?
No siis Noitalinna Huraan Rautasaapas vois olla Jack Londonin pelon utopiasta samalla nimellä tai/ja Cellinen opuksesta Niin Kauas Kuin Yötä Riittää...
Jim Morrison runoilijana älysi käyttää lainauksia ovelasti, viittaukseomaisesti, mielikuvia herättävästi; Esmes Cellinen opuksen nimihän tulee vastaan End of the Night ja Anais Ninin taas I´m a Spy in a House of Love... Nietzeltä Jimppu sitten lainaili enemmänkin... Ja niitä Huxleyn ja Blaken Doors of Perception tuskin tarttee mainitakkaan...
Toi Ducassen kirja on paikoitellen hulvaton, mutta kokonaisuutena varsin pitkästyttävä (Lautreamont: Maldororin Lauluja; "...hän oli kaunis kuin petolinnun kyky vetää kyntensä piiloon, tai lihasten liike haavoittuneessa niskassa...").
Eh?
Niin joo, Snow Goosenkin voisi mainita.
Se Londonin kirja taitaa kuitenkin olla Rautakorko.
Wigwamin Talking Brought Me Here on zulu..kai.. legenda, jonka Mats Hulden oli lukenut jostain kirjasta englanniksi...
Hups, ei se Springsteenin levy perustukaan Vihan hedelmiin. Pari juttua tuli vielä mieleen:
Metallica: One (Dalton Trumbo: Sotilaspoika)
The Police: Tea In Sahara (Paul Bowles: Suojaava taivas)
Gila: Bury My Heart At Wounded Knee (perustunee Dee Brownin samannimiseen kirjaan)
Iron Maidenin "Rime of the Ancient Marinerin" sanoitus on muistaakseni Coleridgen runo kokonaisuudessaan. Eli sen olen lukenut! :)
Kirjoitin itse teininä biisin "Heart of Darkness", joka perustui Joseph Conradin samannimiseen kirjaan/novelliin. :) Nyt jälkeenpäin se tuntuu melkein raiskaukselta... Samasta stoorista joku muukin on tehnyt version, en nyt vain muista kuka.
Bruce Dickinsonin koko levy "Chemical Wedding" taitaa olla William Blake-kamaa?
Hectorin biisi "Lapsuuden loppu" perustunee Arthur C. Clarken saman nimiseen kirjaan, löytyy hyllystä mutten oo vielä lukenu.
Rick Wakeman ja Bo Hansson on vielä mainihtematta ;)
Niin, paatuneena kyynikkona meinasinkin kysyä, perustuukos se Iron Maidenin versio Hunt Emersonin sarjakuvaan tästä runosta...
Toi Dalton Drumbon opus Sotilaspoika on melkoisen kylmä kalkkuna & helvetin hyvä kirja (ja äijä itsehän vielä ohjasi elokuvankin aiheesta!), sopii jokaiselle jenkkipojallekin matkalukemiseksi Irakiin lähdettäessä, kuin myös Saddamin sakille.....
Brechtin Berttu, sen juttujahan ovat monetkin levyttäneet, mutta monet sen runoista olivatkin lauluiksi jo kirjoitettujakin.
Meikän hyllyssäkin on ainakin Doorsien, Dagmar Krausen, Bowien ja mitä-ne-DDRräläiset-näyttelijät-nyt-oli-nimeltään tulkintoja Berttua...
Joo, London oli Rautakorko... Onks kuka muuten lueskellut näitä "negatiivisia utopioita", niinkuin Orwellin 1984 tai vaikka Konrad Lehtimäen opusta "Ylös Helvetistä"?
Ja sit Renaissancen korttienkääntämislevyllä on se Mother Russia, joka viittaa Solzenitzynin juttuihin... Vankileirien Saaristohan se on yksi tärkeimpiä opuksia 1900-luvun poliittisia ideologioita & niiden käytännön sovellutuksia pohdittaessa... Suositeltavaa lukemista koville kundeille. Lyhennetyn version tästä kirjoitti Unto Parvilahti, sen nimi on Berijan Tarhat.....
Camelin Dust And Dreams taisi perustua kokonaan Steinbeckin Vihan Hedelmiiin. Innoitti sitten lukemaan sen kirjan, pakko myöntää!:)
Alex Harveyn Tomahawk Kid -biisi taisi perustua Robert Louis Stevensonin Aarresaareen. Harveyllä saattaa olla muitakin.
Iron Maidenin "Rime of the Ancient Marinerin" sanoitus on muistaakseni Coleridgen runo kokonaisuudessaan.
Ei se biisi nyt niin montaa tuntia kestä. Jostain haastattelusta luin että Steve Harris sai suunnilleen repiä hiuksia päästään että sai tiivistettyä koko litanian joten kuten vinyylille mahtuvaan mittaan.
Sen sijaan Alexander the Greatin teksti on varmaan suoraan jostain vanhasta ala-asteen historiankirjasta ;)
William Blakesta tuli vielä mieleen Tangerine Dreamin Tyger.
Myös Jah Wobble on levyttäny levyllisen Blaken runoja.
Luin 1984-kirjan joku vuosi sitten alkukielellä. Tuostahan ilmestyi hiljakkoin uusi käännös jossa on mukana kohdat jotka aikoinaan poistettiin Neuvostoliiton vastaisena. Soltzhenitsynin kirjoista olen lukenut seuraavat: Ivan Denisovitsin päivä, Ensimmäinen piiri ja Syöpäosasto. Tuossa mielenkiintoista juttua asiaan liittyen: :cool:
---
Kekkosen kaudella vaalittiin hyviä ja "luottamuksellisia" naapuruussuhteita Neuvostoliittoon vaikenemalla.
Esimerkiksi Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut Aleksandr Solzenitsyn oli Suomen kekkoslaisen, tai "kansallisen ulkopolitiikan, vaalijoille suoranainen kiusankappale.
Kustannusosakeyhtiö Tammi oli julkaissut Elokuu neljätoista-kirjan, vaikka Solzenitsyn oli jo tuolloin erotettu Neuvostoliiton kirjailijaliitosta. Hyvärinen palauttaa mieliin muun ohella sen, että Suomi-Neuvostoliitto-Seura yritti estää Elokuu neljätoista -kirjan julkaisemisen.
Tammen syntilista oli viimein Tehtaankadulle liikaa: miksi juuri Tammen piti julkaista niin paljon neuvostovastaista?
Seuraavaksi Vankileirien saaristo-kirja oli liian arkaa materiaalia. Tammen johto tiedusteli lupaa julkaisemiseen ja selvisi, että Kekkonen oli kiusaantunut ja silloinen pääministeri Kalevi Sorsa valitteli valtiojohdon huolta asiasta. Tammi ei ottanut riskiä.
Vankileirien saaristoa ei julkaistu Suomessa. Kirja kuitenkin painettiin suomeksi häveliäästi Ruotsissa! Kustantaja oli ruotsalainen Wahlström & Widstrand.
Stalinilaiset työleirit ja keskitysleirit olivat kipeä asia koko Viron kansalle. Mutta Suomessa tämä teema lakaistiin maton alle siis vielä 1970-luvulla.
Norjalais-englantilainen elokuva, Päivä Ivan Denisovitsin elämässä asetettiin Suomessa täydelliseen esityskieltoon helmikuussa 1972.
Maahantuoja Jörn Donner protestoi ja laati valituksia. Turhaan. Korkein hallinto-oikeuskin katsoi Nobel-kirjailijan teoksen pohjalta tehdyn elokuvan sensuroinnin oikeutetuksi "demokraattisessa" Suomessa.
Ruotsin TV esitti elokuvan kahdesti vuosina 1972 ja 1974. Molemmilla kerroilla Suomi sulki Ahvenanmaan lähettimensä, kolmen kruunun kautta kruunasi Suomen häpeällisen tilansa.
---
http://www.viro.org/kekkonen5-6-2000.htm
Niinpä. Mutta onko tilanne tänään yhtään sen parempi; Solzenitsinin teoksia ei olla käännetty eikä edes jo käännetyistä ole otettu uusia painoksia kuin ties milloin. Oiskohan 80-luvulla? Miksiköhän? Valvooks se Kekkonen vieläkin? Vai eiks ne ole enää ajankohtaisia? Muka...
Miettikääs tuotakin. Elämme mielenkiintoisia aikoja. Mites se menikään?;" Kun kulttuurin aurinko pysyttelee matalalla, jää kääpiöistäkin pitkät varjot." Tämän lauseen kuulette saksaksi Amon Duul 2:n biisin Apocalyptic Bore alussa....
Kuten tuolla toisessa ketjussa tuli mainittuakin on 1984 ehkäpä paras lukemani scifi-kirja ja melkoisen korkealla kaikkien lukemieni kirjojen joukossakin.
Mitäs näitä kirjallisuus-rokkeja on vielä mainitsematta? No ainaski The Smithsillä ja Morrisseyllä on hirvittävä määrä erilaisia viittauksia kirjallisuuteen, mm. Oscar Wildeä ja Vonnegutia...
Eikös nimi Comus ollut myös jokin John Miltonin runon nimi, ja myös joku Kreikan mytologian estottoman ilakoinnin jumalhenkilö tai mikä lieni. Musiikissakin taitaa olla kovasti viittauksia näihin, ainakin kappaleiden Song to Comus ja Diana teemat ovat ilmeisesti aika samanlaisia kuin tuossa Miltonin teoksessa (hyveellinen neito metsikössä ihmeen houkutuksissa tjsp.)
http://darkwing.uoregon.edu/~rbear/comus.html
voisi sivistäytyä jos jaksaisi.
Niinpä. Mutta onko tilanne tänään yhtään sen parempi; Solzenitsinin teoksia ei olla käännetty eikä edes jo käännetyistä ole otettu uusia painoksia kuin ties milloin. Oiskohan 80-luvulla?
Tuolta saa sen käsityksen että vuonna 1984 on viimeisen kerran käännetty. :mad:
http://www.kirjasto.sci.fi/alesol.htm
Jees Viukkis, on se Rime of the Ancient Mariner tosiaan oikeasti "vähän" pitempi... http://etext.lib.virginia.edu/stc/Coleridge/poems/Rime_Ancient_Mariner.html
Mutta olen kyllä lukenut sen kokonaan joskus kauan sitten..., taisi vain olla jostain kirjasta, eikä "Powerslaven" sisäpussista. :)\n[Muokattu 10/1/2003 / CosmicJazz]
Selailin tuossa tänään saapuneen Dünin Eroksen kansitekstejä ja siellä kerrotaan, että bändin nimi oli ensin Dune ja biisit Arrakis ja L'epice liittyvät myös kyseiseen kirjaan.
Tales from Topographic Oceansia en muista mainitun, sehän pohjautuu johonkin alaviitteeseen jossain itämaisessa opuksessa.
Luin sattumalta juuri tänään Kevin Holm-Hudsonin toimittamaa proge-kirjaa ja siellä mainitaan aika paljonkin näitä johonkin runoon tai teokseen pohjautuvia biisejä. Tässä osa tekstistä:
"[---] Jefferson Airplane's "White Rabbit", based on Lewis Carroll's Advertures of Alice in Wonderland, or Cream's "Tales of Brave Ulysses", inspired by Homer's Odyssey [---] Genesis's "The Fountain of Samalcis", for example, is an adaptation of the myth of the first hermaphrodite found in the Metamorphoses of Ovid (4.285-388). [---] Samuel Taylor Coleridge's poem The Rime of The Ancient Mariner not only inspired Rush's "Xanadu", but also an entire concept album by David Bedford. Homer's Odyssey was the inspiration for King Crimson's "Formentera Lady" and "The Sailor's Tale" on their Islands album (1971). A more unusual literary source led to the making of Yes's Tales From Topographic Ocean in 1973; the entire eighty-minute, two-album composition is based on a single footnote found in Paramahansa Yogananda's Autobiography of a Yogi." (Holm-Hudson 2002, 14.) Ja niin edelleen...
Lähde: Holm-Hudson, Kevin 2002 (toim.). Progressive Rock Reconsidered. New York & London: Routledge.
Tuo Progressive Rock Reconsidered kirja on muuten aika hämärä tapaus.
Rushiin liittyvää:
http://www.2112.net/powerwindows/RushInspirations.htm
Blind Guardian on ainakin saanut inspiksiä Taru Sormusten Herrasta. Bändiltä löytyy biisejä nimeltä Lord of the Rings, Gandalf the Magician ja monia muita samantapaisia. Taitaapa niillä olla Excalibur-niminen biisi myös... Ei mikään ihme että sankarihevibändi tekee biisejä tällaisista aiheista. Täytyy kyllä sanoa että Lord of the Rings on aika kova biisi ;)