gracious ja master`s apprentices...
prognroll kirjoitti noin 22 vuotta sitten (15 kommenttia)
onko kellään tietoo näistä orkista...
tiedän että gracious julkaisi kaksi täyspitkää 70-luvun alussa...kuullut vaan että on hyvvee proge-jytkettä nuo:cool:
tiedän että gracious julkaisi kaksi täyspitkää 70-luvun alussa...kuullut vaan että on hyvvee proge-jytkettä nuo:cool:
+/- saldo : 0 | Tweet
Mulla on tolta Gracioukselta sellainen tupla-cd jossa molemmat niin ensimmäinen on kyllä todella hyvä ja kyllä se toinenkin kannattaa hankkia.
Mulla on se toinen eli Huutomerkki levy,se on mellotrone pitonen levy.Kannattaa hankkia:)
mistäs ootte gracioukset hankkinunna?
en oikein taho löytää!!!
Näyttäs löytyvän täältä ja vielä versio että kumpikin samassa paketissa.
http://www.blackandwhite.fi
Graciouksen eka levy on aika rönsyilevä, monenlaista menoa - sekoiluakin. Suosittelen. Kakkoslevy on huomattavasti tavanomaisempaa progea ja huonompaa. Mutta jotkut kyllä pitävät enemmän tuosta kakkoslevystä. Masters Apprentices ei ole minulle tuttu, mutta joku heidän levynsä on lojunut Keltaisen Jäänsärkijän käytetyissä cd-levyissä pitkään.
Minä pidän kakkoslevystä enemmän. Onhan eka tavallaan omaperäisempi mutta siinä on ihan törkeästi löysää mukana, etenkin B-puolella jossa se fuuga on ihan täytettä ja The Dream on sekava hässäkkä jossa on 50 toisiinsa liittymätöntä osaa joista ehkä 10 on hyviä.
The Dream vaatii kyllä sulattelua, mutta lisäkuuntelu auttaa. No, tietysti kaikki ei tuossa ihan toimi, mutta jo ideana melko ainutlaatuinen.
Lisäkuuntelut eivät ole auttaneet. Siinä on kyllä yksi taivaallisen kaunis osa, olisikohan jossain 12 minuutin tienoolla.
Verenpainetta nostaa myös se, että Beethovenin Kuutamosonaatista on pitänyt lainata (eikö mitään vähemmän kulunutta tullut mieleen?) ja vielä helpottaa jättämällä nuotteja pois vaikka alkuperäinenkään ei kummempaa virtuositeettia vaadi.
Verenpainetta nostaa myös se, että Beethovenin Kuutamosonaatista on pitänyt lainata (eikö mitään vähemmän kulunutta tullut mieleen?) ja vielä helpottaa jättämällä nuotteja pois vaikka alkuperäinenkään ei kummempaa virtuositeettia vaadi.
Tuo kieltämättä tökkii, yleisemminkin (ELP, Renaissance jne.).
Mulla on myös tuo tuplacdpaketti. Ensimmäinen levy on mielestäni fuugaa lukuunottamatta todella mainiota ja monipuolista progea! Erityisesti putoaa juuri tuo kiistelty The Dream. Heaven on mielettömän kaunis kappale ja sen perään Hell tuo mukavaa kontrastia sekopäisyydellään.
This is...Gracious!!, eli se toinen levy on myös hyvä, mutta jotenkin siinä loistavan avausraidan jälkeen kappaleiden taso laskee huimasti. Hieman sellaista keskeneräisyyden tuntua noissa lopuissa biiseissä on, esimerkiksi What's Come To Be:n alku lupailee suuria, mutta biisi loppuu siinä kolmen-neljän minuutin tietämissä yllättäen kuin kesken.
Gracioushan muuten julkaisi 90-luvulla levyn nimeltä Echo. Onko kokemuksia kyseisestä albumista?
Muistaakseni siinä on alkuperäisestä Graciousista mukana vain rumpali ja basisti, joilla ei aikanaan ollut osaa eikä arpaa sävellystyössä. Eli lienee rahastus.
Mulla on MA:lta levy, jossa on Choice Cuts ja Toast to Panama Red samassa. Blues-Rock pohjaista porgeilua. Ei nyt kärkipään suosikkeihini kuulu. Voin tässä jossain välissä kuunnella uusiksi miltä se nyt tuntuu. Graciouksesta en sano mitään.
Eli se on pääasiassa kamaa, joka on progea jos Led Zeppelinkin on progea. Mutta nimimerkin (prognroll) voi hyvinkin maistua. Ihan kelpo jytää. Kahta ekaa Australiassa levytettyä voi olla aika hankala saada käsiinsä, lieneekö cd:nä.
Tosta MA:sta niin tässä viikolla näin Keltaisessa jäänsärkijässä jonkun levyn käytettynä 12 euroa mutta nimeä en muista ja nopean koekuuntelun perusteella tuntui olevan blues/hardrock pohjaista menoa.