Rockelokuvat
VooDoo kirjoitti noin 21 vuotta sitten (62 kommenttia)
Nyt kyllä pää pätkii, mutta mitäs näitä nyt sitten on, Woodstock ja Spinal Tap tulee ekana mieleen... Lynyrd Skynyrd leffa Free Bird on näkemättä, kuten myös Johnny Thundersista kertova, jonka nimeä en nyt kyllä muista!?
+/- saldo : 0 | Tweet
Almost Famous, Detroit Rock City, The Wall, La Bamba ja The Last Waltz (Scorsesen dokumentti The Bandin viimeisestä konsertista) tulee äkkiseltään mieleen.
The Return of Spinal Tap. DVD:llä on kyllä onnettoman huonot äänet...
Ja Anttilan ale-laareista löytyy Rockstars -nimistä rainaa, 5 euroa pyytää setä kassalla. Pääosissa mm. Alicia Silverstone. Olen kolmesti alkanut katsomaan elokuvaa ja aina nukahtanut jokseenkin samassa kohdassa, joten ei pysty vielä sanomaan että onko hyvä ;).\n[Muokattu 18.8.2003 / Jake]
Onko muuten blues aiheista leffaa? Enkä nyt todellakaan tarkoita mitään Blues Brotherssia tai Crossroadsia, vaan sellaista enempi dokumenttipohjaista.
Progesta ei varmaan ole minkäänlaista, esim. King Crimsonista. Ääniraidoillahan proge kyllä raikaa, mutta entäs myös kuvissa?
Tässä on aika hyvä linkki:
http://www.sandlotshrink.com/movierockroll.htm
Onkos joku nähnyt Kiss-leffan Kiss Meets the Phantom of the Dark? Kuulemma aika surkea...toisaalta kiinnostaisi. :P
Janus kirjoitti 17/8/2003 klo 22:04: Tässä on aika hyvä linkki:
http://www.sandlotshrink.com/movierockroll.htm
http://www.sandlotshrink.com/movierockroll.htm
Itseasiassa todella hyvä linkki, kiitos. :D
Onkos joku nähnyt Kiss-leffan Kiss Meets the Phantom of the Dark? Kuulemma aika surkea...toisaalta kiinnostaisi.
Minä olen nähnyt sen 12 kertaa. :D
On todella surkea, mutta myös hauska. Juuri sellainen "niin-huono-että-onkin-hyvä". Suosittelen! Detroit Rock City sen sijaan on IMHO oikeasti aika hyvä.
Rock Star on toinen viihdyttävä hard rock-elokuva.
VooDoo kirjoitti 18/8/2003 klo 11:58: Onko muuten blues aiheista leffaa? Enkä nyt todellakaan tarkoita mitään Blues Brotherssia tai Crossroadsia, vaan sellaista enempi dokumenttipohjaista.
Woody Allenin oliko se nyt Sweet and lowdown perustuu jollain lailla tositarinaan. Ja sittenhän on tulossa se Blues leffasarja, jossa Scorsesellakin on sormensa pelissä. Tästähän oli joskus jo puhetta. Woodstockhan on enempi dokumentti kuin elokuva.
Yksi parhaista rock-elokuvista mitä tiedän on Brian De Palman kummajainen 1970-luvulta, Phantom of the Paradise (suomenkielinen nimi Aavemusa). Käsittelee kiehtovasti levybisnestä sekoittaen touhuun Faustia ja Dorian Grayn muotokuvaa. Jaksaa katsoa useastikin. Oli myös edellä aikaansa ennustaessaan 70-luvun lopun fiftarinostalgian.
Onko saimaa ilmö suomalainen rock elokuva?
Onhan se.
Janus kirjoitti 18/8/2003 klo 13:45: Oli myös edellä aikaansa ennustaessaan 70-luvun lopun fiftarinostalgian.
Minä luulin, että tässä asiassa aikaansa edellä oli American Graffiti.
Minä luulin, että tässä asiassa aikaansa edellä oli American Graffiti.
Hmm no voi olla, en tosin tiedä alkoiko muoti-ilmiö jo tuolloin vaiko vasta Happy Days sarjan myötä.
Miksi kukaan ei ole maininnut Led Zeppelin -elokuvaa Laulu jää pystyyn?:D
Pakko mainita että spinal tapin dvd-versiol on sika hyvät bonukset. Komenttiraita on tosi hauska, ja tunti lisämateriaaliakin on hauska(mm.Kitaristit väittelevät pilvenpiirtäjän katolla kuka perusti new yorkin, ja sanovat olevansa maailman huipulla). Kyllä on hintansa väärti.
Janus kirjoitti 18/8/2003 klo 11:07: Onkos joku nähnyt Kiss-leffan Kiss Meets the Phantom of the Dark? Kuulemma aika surkea...toisaalta kiinnostaisi. :P
Loistavaa Camp-huumoria, varsinkin Genen tuliröyhtäisyt!nauroin katsoessani itseni puolikuoliaaksi.Klassikko.
Kyllä paras on edelleen the wall! Toimii vaan paremmin kun ei ole tekstitetty suomeksi(sekä teatteri-että televisioversion oli ilmeisesti kääntänyt henkilö, joka ei edes tiedä mikä Pink Floyd on(oli).
Boogie kirjoitti 5/12/2003 klo 20:58: Kyllä paras on edelleen the wall! Toimii vaan paremmin kun ei ole tekstitetty suomeksi(sekä teatteri-että televisioversion oli ilmeisesti kääntänyt henkilö, joka ei edes tiedä mikä Pink Floyd on(oli).
Joo, kävin silloin Hesassa katsomassa 80-luvun alussa ensi-illan. Kaikki oli muuten ok, mutta onneks mulla on se edelleen pinttynyt tapa, etten lue mitään tekstejä (katsoin joskus Babe Possua tai jotain sinnepäin lasteni kanssa. Ihmettelin, että miks en ymmärrä mitään, ennenkuin hokasin, että ne puhuu suomea). En siis vieläkään ole teksteihin kiinnittänyt huomioo, mut pitää varmaan katsoo se versio, jossa on suomenkielinen teksti. Monestihan on leffat käännetty päin p...tä. (ittekin oon joutunut kirjoittamaan muutamaan leffaan tekstit, ei se ihan helppoo oo).
Tuo Wallin ristiriitaisuus johtui Suomessa-ja varmaan muuallakin euroopan maissa ensi-iltojen aikoihin siitä, että se kuitenkin menestyi teattereissa kohtuullisen hyvin ja kuka tunsi tuolloin Watersin konsepti-idean entuudestaan oli luonnollisestikin juonen kulku selvää, ja taas niitä jotka eivät, niin suomentajan epäpätevyys ei ainakaan auttanut asiaa.Juuri tästä syystähän tämä usein silloisissa arvostelu-ja yleisökritiikeissä teilattiin sekavana-minä uskoakseni tajusin kupletin juonen.Ilmeisesti tajusit sen itsekin entuudestaan.
The Who:n Kids Are Alright on loistava. Nyt vihdoin julkaistu DVD:nä, mutta ilmeisesti vaan jenkeissä. Quadrophenia on myös hyvä, mutta Tommy taas sen sijaan...
The Clashin Rude Boy on myös tullut DVD:nä ulos. Juoni nyt on mitä on, mutta musiikkipätkät ovat hyviä.
Tuo Last Waltz pitäis hommata, oon sen kerran katsonut ja siitäkin yli 10 vuotta.
- High Fidelity
- Backbeat
...mitähän niitä nyt ois.....
Walter Hillin Streets of Fire on ihan hauska rock & roll fable, jos vain kestää Michael Parén patsastelua.
Doors oli ihan hyvä leffa, ainut jossa Val Kilmer on siedettävä. Ainiin, olihan se myös Top Secretissä, tosin leffa oli muutenkin hassunhauska että Kilmerin osuus oli loppujen lopuksi aika piäni.
Mää jotenkin petyin Spinal Tapiin kun sen ekan kerran näin. Ei se mitenkään hirveesti naurattanut, vaikka kieltämättä hauskoja kohtia oli.
myös 24 hour party people oli ihan jees.
Heikkikerkkanen kirjoitti 6/12/2003 klo 02:22:
Mää jotenkin petyin Spinal Tapiin kun sen ekan kerran näin. Ei se mitenkään hirveesti naurattanut, vaikka kieltämättä hauskoja kohtia oli.
Mää jotenkin petyin Spinal Tapiin kun sen ekan kerran näin. Ei se mitenkään hirveesti naurattanut, vaikka kieltämättä hauskoja kohtia oli.
Stonehenge-kohtaus on kyllä klassikko!!!
Edit : Lisätty quote-lopputagi. Ja voi vittu...\n[Muokattu 6.12.2003 / Jake]
Heikkikerkkanen kirjoitti 6/12/2003 klo 02:22:
Doors oli ihan hyvä leffa, ainut jossa Val Kilmer on siedettävä.
Doors oli ihan hyvä leffa, ainut jossa Val Kilmer on siedettävä.
Et ole sitten ilmeisesti Michael Mannin mestarillista elokuvaa Heat nähnyt?
Heikkikerkkanen kirjoitti 6/12/2003 klo 02:22:
Doors oli ihan hyvä leffa, ainut jossa Val Kilmer on siedettävä.
Doors oli ihan hyvä leffa, ainut jossa Val Kilmer on siedettävä.
Myös Thunderheart.
That thing you do -leffa oli muistaakseni myös ihan kiva, vaikka siinä esiintyyki Tom Hanks ;)
Hezzu kirjoitti 9/12/2003 klo 13:11: That thing you do -leffa oli muistaakseni myös ihan kiva, vaikka siinä esiintyyki Tom Hanks ;)
Ja on vieläpä Tom Hanksin ohjaamakin! Minusta tuo oli aika mitätön elokuva. Vaikkei minulla mitään Hanksia vastaan ole.
The Who:n Kids Are Alright on loistava. Nyt vihdoin julkaistu DVD:nä, mutta ilmeisesti vaan jenkeissä.
Löytyy CDONin tulevista julkaisuista.
That thing you do..ihan hyvä jos teeveessä ja ei maksa.
Ostin alennus DVDn Buddy Holly Storyssa. Siinä on kohokohta kun Buddy esiintyy Harlemissa.
Tulipa mieleen, että saakohan sitä Led Zeppelin-elokuvaa "Laulu jää pystyyn" dvd:nä? En ainakaan pikaisesti löytänyt.
Tulipa mieleen, että saakohan sitä Led Zeppelin-elokuvaa "Laulu jää pystyyn" dvd:nä? En ainakaan pikaisesti löytänyt.
On se saatavilla. The Song Remains The Same on nimi.
Joo, tiesin englanninkielisen nimen, mutta pitihän sitä käyttää tuota älytöntä suomennosta. Kukahan siitäkin on vastuussa?
Pitänee katsella, jos löytyisi jostain halvalla.
13.5 elokuva-arkistossa.
Melkein huonoin noin odotuksiin nähden on Beatles Hampurissa DVD. Aineistoa olisi enemmän, mutta nyt se keskitty Tony Sheridaniin. Ei haluttu maksaa copyrighteja Star Clubin äänitteisiin.
Ostin sen, kun sain halvalla. Oikein hauska kuulla haastatteluja saksaksi, kun rock sapui Eurooppaan. Suomi oli aika iskelmäaluetta ennen Beatlesiä ja Stoneseja. Siitä tää lähti. Olihan opittu kitaraa rautalangan merkeissä, mutta ei uskallettu laulaa.
Ostin alennus DVDn Buddy Holly Storyssa. Siinä on kohokohta kun Buddy esiintyy Harlemissa.
Mistäs tuo pätkä on löytynyt? Itse en ole sitä vielä löytänyt, tosin saatan olla puusilmä. King Creole on Rock-elokuvien kiistattomin klassikko!
Wal MArtista. Missäs sulla on lähin? Saksassa?
Wal MArtista. Missäs sulla on lähin? Saksassa?
Jaa no sitten se onkin eri asia... Ei täältä Suomesta paljoo mitään tollasia helmiä löydy. Saksaan en ainakaan mene sen leffan perässä viiksekkäiden setien hyväiltäväksi. Oon tainnut nähdä sen jossain suomalaisessa nettikaupassa, mutta instant-psykoosien takia en nyt muista missä.
Hyvä tämä uusi rokkielokuva, School of Rock! Siinä hauska sijaisopettaja antaa ala-astelaisille mm. Rushia, Yesiä, Pink Floydia kuunneltavaksi. Kehuu kovasti keyboardseja Yesin Roundaboutissa, Neil Peartin soittoa ja naislaulua The Great Gig in the Sky-biisissä. :)
School Of Rock on kyllä tsemiä alusta loppuun. Harmi ku ne ei treenannu sitä "the band is mine"-biisiä sinne keikalle :)
Jack Black & School Of Rock:
Kukas tuo oikeanpuoleinen äijä on?
Inga-täti???
Kukas tuo oikeanpuoleinen äijä on?
Keith Emerson.
Tulipa mieleen, että saakohan sitä Led Zeppelin-elokuvaa "Laulu jää pystyyn" dvd:nä? En ainakaan pikaisesti löytänyt.
On näkynyt viime aikoina Free Record Shopin "kaksi kahdellakympillä" -pöydässä.
Amon Duul 2 plays Phallus Dei. Tollasen hommasin. dvd. Karua on tavaraa. Välillä näytetään orkesteri soittamassa, värikäs valoshow takana, kameraa ei paljon liikautella ja kuvaa leikataan ainoastaan välijaksoihin, jotka ovat pitkiä kamera-ajoja vieraantuneennäköisestä luonnosta. Biisi soi kokoajan. Synkrossa ei aina olla. Et mielenkiintoinen ja hyvä pätkä vuodelta 68.
Joo, toi pitäis kyllä hankkia. Tuo ei-synkrossa -hommeli kyllä vähän ihmetyttää.
Yksi parhaista rock-elokuvista mitä tiedän on Brian De Palman kummajainen 1970-luvulta, Phantom of the Paradise (suomenkielinen nimi Aavemusa). Jaksaa katsoa useastikin.
Joo, katsoin jälleen kerran ja on kyllä loistava. Kyllä tämä jonkun RHPS:n pesee.
Tulipa mieleen, että saakohan sitä Led Zeppelin-elokuvaa "Laulu jää pystyyn" dvd:nä? En ainakaan pikaisesti löytänyt.
On näkynyt viime aikoina Free Record Shopin "kaksi kahdellakympillä" -pöydässä.
Kiitoksia, pitäisi varmaan käydä ostamassa. Varmaan sieltä löytyy joku toinenkin ostettava leffa.
Kukahan tuosta suomenkielisestä nimestä on vastuussa?
Ne "fantasia" jaksot siinä Led Zeppelin tuotoksessa on hauskempia kuin Spinal Tap konsanaan.
High Fidelity on kyllä jäänyt mieleen jos puhutaan "rock-elokuvista". Todella hyvä leffa.
High Fidelity piti taas viimeyönä katsoa. Hauskimpia kohtauksia on, kun Jack Black tulee liikkeeseen kirkuen Rushin Jacob's Ladderia.:D
Eilenpä näin telkussa noista rock-videoista sellasen jutun, jossa valitettiin, että niitä näkee, ainakin kovia kotimaisia, aika harvoin telkussa, kun ovat niin kalliita esittää. Syynä oli tommosta, kun suuri musiikinystävämme ÄKT on sitä mieltä, että eihän videot mitään musamainoksia ole vaan lyhyitä elokuvia, mistä pitää telkun maksaa isot lunnaat ÄKTlle eli pääasiassa tuotantofirmoille. Et sillei.
Arto Alaspään esiintymisestä tulikin taas elävästi mieleen Raimo Lintuniemi-vainaja parin vuosikymmenen takaa; Hänen inspiroiva ammattinsahan oli puolustaa tupakkateollisuutta, mm osallistua julkisuudessa, kuten telkussa, väittelyihin mm. tupakan ja keuhkosyövän yhteydestä, jota ei hänen esittämänsä totuuden mukaan oltu pystytty todistamaan tieteellisesti.... No, äijä sitten kuoli kys. vaivaan itse. Et sillei.
Minäkin katsoin tuon School Of Rockin. Jack Black oli varsin karismaattinen ja olihan tuo ihan viihdyttävä. Loppua kohden meno meni liian söpöksi.
Nythän on ilmestyny dvd:llä joku 70-luvun lopusa tehty Rock & Roll Highschool tms., josa esiintyy Ramones. Millanen lienee?
Detroit Rock City sen sijaan on IMHO oikeasti aika hyvä.
Kohta kakkosella.
Dylan-dokkari Don't look back on kyllä ehta...
Velvet Goldmine, Saimaa Ilmiö, Lazt Walz, The Wall, Live At Pompei, Doors Are Open, Rust Never Sleeps, Quadrophenia, Irish Tour, Woodstock,montreypop,Isle Of... Born To Boogie, Yellow Submarine, Rocky Horor Picture Show, Wellcome To my Nightmare, Mothership Connection...
Vaikka nyt varmaan jotkut eivät tuota Standing in the Shadows of Motownia suoranaisesti rock elokuvaksi mieltäisikään, on se mielestäni niin mahtava teos että kuuluu kyllä jokaisen musiikkidiggarin dvd -kokoelmiin. Täynnä klassisia esityksiä ja mielenkiintosta musatietoutta.
Täynnä klassisia esityksiä ja mielenkiintosta musatietoutta.
Klassisia esityksiä...vuodelta 2002? :wink: Olihan se kyllä mielenkiintoinen.
The Song Remains The Same löytyy aivan hirvittävillä kansilla Anttilasta 9,95 €. En tosin tiedä minkälainen sisältö on, mutta siinä samassa sarjassa löytyy myös muita vanhoja musajuttuja.
Almost Famous on aika mahtava. School of Rockin ostin DVD:lle vähän aikaa sitten, ja pakko myöntää että hauskaa kamaa onkin. En ole montakaan rock-elokuvaa nähnyt, mutta erittäin kovasti haluaisin nähdä mahdollisimman monta leffaa. Voisi DVD:lle yrittää hankkia.
Hmm bändeistä kertovista haluaisin nähdä ainakin kaksi:
The Doors
Hysteria - Def Leppard Story (tällainenkin on, olisin kiitollinen jos Suomesta saisin leffan käsiini)
Siis todellakin tuo Phantom of the Paradise. Dorian Grayn muotokuva on lempikirjani, 70-luku (ja kyllä kasarikin) suosikkivuosikymmeneni musiikissa.
Aa voi paksa, pitää hommata muuten äkkiä The Song Remains The Same, siis kaikki mikä liittyy Zeppeliniin on minulle parhautta.
Irkku-soulin kuninkaat The Commitments!
http://www.youtube.com/watch?v=ONIJsiy6-Ck
Streets Of Fire oli hauska. Rock'n'Roll-satuna sitä mainostettiin ja sellainen se vähän olikin.
Hyvää musaa Jim Steinmanin kynästä.
http://www.youtube.com/watch?v=1Cs4YeCPm_o