Thin Lizzy
Janus kirjoitti noin 21 vuotta sitten (41 kommenttia)
Kartutin Thin Lizzy -kokoelmaani viikonloppuna yhden Black Rosen verran. Joskus kauan sitten oli tämä levy lainassa ja eipä tehnyt mitään vaikutusta, mutta tämähän onkin vallan mainio. Vielä puuttuu kolme ekaa, mutta kannattaako hankkiakaan? Shades Of Blue Orphanage ei vaikuttanut kovin olennaiselta, mutta entä Vagabonds Of The Western World, jota en ole kuullut? Tuotanto vuosilta 1974-1979 löytyy siis nyt hyllystä, mutta sen jälkeen alkoi alamäki, vaikka Chinatown ihan ok onkin. Toisaalta vuosia kulunut siitä kun kuulin levyt Renegade ja Thunder And Lightning
Life-livekin kuulematta.
+/- saldo : 0 | Tweet
Renegade ei ihan mahoton muistaakseni, Thunder & Lightningista ei oo jääny mitään mieleen.
Aihe innoitti vain yhden vastauksen, olen pettynyt
Älähän nyt hermostu vielä...
Kyllä kolme ekaa hankkimisen arvoisia ovat ja jos et kaikkia halua, niin sitten Vagabonds Of The Western World. Deramin cd:ssä on bonuksiakin, mm. mainio Black Boys On The Corner, joka löytyi Whiskey In The Jarin B-puolelta ja singlebiisi Randolph's Tango, joka nimestään huolimatta on kuitenkin enempi tuollaista Kevin Ayers -Calypsoa!:)
Renegade on ihan ok. Nimibiisi on hieno ja laukkahevin ystävät vannovat Angel Of Deathin nimeen.
Thunder And Lightningillä on myös hetkensä (paras biisi The Sun Goes Down), mutta eniten häiritsee levyn hevisoundit. John Sykes, I'm pointing at you!:mad:
Sama juttu pilaa Life -tuplan.
Mites Phil Why Not?:n soololevyt? Ei kumpikaan mitään mestariteoksia ole, mutta helmiä löytyy niistäkin: Dear Miss Lonely Hearts, King's Call, Old Town.
Solo in Sohon joskus kuulin, en muista mitään. Sykesin soitto ei oikein tainnut sopia Lizzyyn aivan toivotulla tavalla.
Minulla on seuraavat Thin Lizzyt: Jailbreak, Bad Reputation, Black Rose, Renegade ja Thunder & Lightning (+ Dedication vinyyli)... Niistä Renegade on selkeästi huonoin, sitä en ole paljon kuunnellut. Angel of Death on kyllä hyvä biisi, mutta sen levyn soundit vain jotenkin ärsyttävät. Syntikat ja new wave-jutut eivät IMHO sovi Lizzylle. Aika monta täytebiisiäkin.
Hevilevystä Thunder & Lightning sen sijaan tykkään paljonkin. Halvat soundit, kyllä, mutta melkein vain vahvoja biisejä. Parhaat ovat Cold Sweat ja Holy War. Onhan se erilainen, mutta hyvällä tavalla! :)
Mutta Black Rose on kyllä eri luokassa... loistava levy, best of the bunch. Bad Reputation ja varsinkin Jailbreak ovat tietenkin myös erittäin hyviä.
Seuraavat hankintalistalla ovat Johnny the Fox ja Chinatown.
Johnny The Fox kannattaa ehdottomasti hankkia, yksi parhaista. Ja sitten vielä Live And Dangerous. Chinatownista ei niin väliä Minkähän takia Nightlife, Chinatown, Renegade ja Thunder And Lightning eivät olleet mukana remaster-sarjassa?
CDONissa on DVD The Boys Are Back In Town, keikka vuodelta 1978. Onkohan tuo laadukas julkaisu? Ei ainakaan näytä kovin pitkältä.
Janus kirjoitti 14/1/2004 klo 11:15: CDONissa on DVD The Boys Are Back In Town, keikka vuodelta 1978. Onkohan tuo laadukas julkaisu? Ei ainakaan näytä kovin pitkältä.
Minulla on tuo VHS:nä ja ainakaan siinä kuvan ja äänen laatu ei ole kovin ihmeellinen. Ja jostain käsittämättömästä syystä Lizzy -biisien välissä oli parit biisit paikallista The Rumour -kopioa eli Sports:ia ja hirvittävää Jon Englishiä. Niin, keikka on siis nauhoitettu Sydneyssä.
Kokoonpano on erikoinen: Lynott, Gorham, Moore ja rummuissa Mark Nauseef (Downey piti hetken lomaa...). Soitto toimii ja onhan bändin lavaesiintyminen ainaa hauskaa katsottavaa, tosin Mooren tasajalkahypyt alkavat pidemmän päälle huvittamaan liikaakin.
Janus kirjoitti 8/9/2003 klo 11:13: Johnny The Fox kannattaa ehdottomasti hankkia, yksi parhaista. Ja sitten vielä Live And Dangerous. Chinatownista ei niin väliä
Minkähän takia Nightlife, Chinatown, Renegade ja Thunder And Lightning eivät olleet mukana remaster-sarjassa?
Ilmeiseti julkaisivat vain tuon "klassisen" syklen eli vuodet 76-79.
Boogie kirjoitti 14/1/2004 klo 13:41:
Ilmeiseti julkaisivat vain tuon "klassisen" syklen eli vuodet 76-79.
Ilmeiseti julkaisivat vain tuon "klassisen" syklen eli vuodet 76-79.
Itseasiassa '75-'79, olihan myös Fighting remasteroitu samaan aikaan.
Ai niinpä olikin, rupesin laskeen Jailbreakista.
Minä sain nyt pari päivää sitten vihdoinkin Johnny the Fox. On se kova levy! Varsinkin Robertson taisi olla elämänsä vedossa.
Kokonaisuutena pidän Johnny The Foxia Thin Lizzyn onnistuneimpana aitona studiolevynä, mutta Jailbreakilta taitaa löytyä ne pari parasta biisiä. Mikään ei tietystikään voita Live & Dangerousia, mutta ilkeät huhut kertovat, että osa levystä on äänitetty livenä. :D
Varsinkin Robertson taisi olla elämänsä vedossa.
Hyvin svengaa Robbo myös Motörheadin Another Perfect Daylla;)
isä pitää mutta hävittänyt on koko levyn. mutta kyllä se wiski laulu on jäänyt mieleen josta Metalica teki coverin..
pitäisi ostaa levy.
Mikään ei tietystikään voita Live & Dangerousia, mutta ilkeät huhut kertovat, että osa levystä on äänitetty livenä. :D
Remasterin kansiteksteissä muistaakseni arveltiin, että 75% liveä ja loput studiossa paikkailua.
Janus kirjoitti 15/1/2004 klo 11:17: Remasterin kansiteksteissä muistaakseni arveltiin, että 75% liveä ja loput studiossa paikkailua.
Tony Viscontin veppisivun perusteella prosentit ovat päinvastoin.
http://www.tonyvisconti.com/artists/lizzylive.htm
Jaa, näinkö se olikin. :D
Dubbauksista huolimatta tai ehkä juuri siksi, Live & Dangerous on tunnelmaltaan yksi parhaista livelevyistä. Näinköhän samaiselle videolle on tehty mitään korjauksia? Toivottavasti kyseinen keikka julkaistaan joskus DVD:nä, mieluiten kokonaan.
Hyvin svengaa Robbo myös Motörheadin Another Perfect Daylla;)
Joo, on yksi parhaimmista Motörin levyistä juuri Robertsonin takia.
Robbo on muuten tulossa taas keikalle On The Rocksiin helmikuussa 5.15:n kanssa,
päivää en muista. Luvassa niin Lizzyä kui motörheadia.\n[Muokattu 16/1/2004 / Titus]
Robbo on muuten tulossa taas keikalle On The Rocksiin helmikuussa 5.15:n kanssa,
päivää en muista. Luvassa niin Lizzyä kui motörheadia.
[Muokattu 16/1/2004 / Titus]
päivää en muista. Luvassa niin Lizzyä kui motörheadia.
[Muokattu 16/1/2004 / Titus]
Varmaan aika samanlainen keikka kun viimeksi Robbon kanssa Tavastialla n 3 vuotta takaperin.Olin paikalla.
Chinatown on ikuinen suosikkini, Black Rose, Johnny the Fox ja Bad Reputationkin ovat kelpo levyjä. "Cold Sweat" ja "Sun Goes Down" ovat kelpo biisejä, mutta muuten Thunder And Lighting ei täysillä sytytä. Renegade sen sijaan on turhan aliarvostettu levy ja on ilmestymisestään lähtien (oliko se -82 tai jotain sinnepäin?) viihtynyt hyvin levylautasellani. Nimikkobiisi Renegade ja esim. Fats ovat todella mainioita ja ovelia biisejä vaikka onhan levylle toki pari täytepalaakin eksynyt.
Janus kirjoitti 15/1/2004 klo 11:17: Remasterin kansiteksteissä muistaakseni arveltiin, että 75% liveä ja loput studiossa paikkailua.
Tony Viscontin veppisivun perusteella prosentit ovat päinvastoin.
http://www.tonyvisconti.com/artists/lizzylive.htm
Tarkistin asian, kyllä ne tekstit olivat niin kuin muistinkin. No, eivät kai kehdanneet kertoa koko totuutta. :lol:
Joulukuun Sweden Rock-lehdessä oli iso Thin Lizzy-spesiaali, ja siinä sekä Robbo että Gorham sanoivat vihaisesti että Visconti puhuu paskaa.
Jutun kirjoittajakin luuli että Visconti on väärässä - hän oli nimittäin kuullut jotain bootleggejä käytetyiltä keikoilta, ja ne olivat hyvin samanlaisia. Muistaakseni hänen teoriansa oli, että lähinnä sooloja ja stemmalaulua on korjattu. Yhden biisin introkin oli kai lavalla mennyt pieleen, tai jotain vastaavaa.
Haha, kertojaääni The Hero And The Madman -numerossa on ihan montypyhtonia. Tarkoituksellista vai ei, kas siinäpä kysymys. :lol:
Lizzyltä on tullu nyt toinenki dvd:
Lainaus BMG:n sivuilta:
Thin Lizzy: At Rockpalast
Legendaarisen irlantilais - trion yksi viimeisimmistä keikoista oli tämä vuoden 1981 Loreley - setti. Phil Lynottin luotsaama kombo taituroi 19 rokkibiisin läpi tyylillä. Mukana mm. Are You Ready, Jailbreak, Trouble Boys, Black Rose, Sugar Blues ja The Boys Are Back In Town.
112min/5.1DD
inakustik DVD INAK33004 4031778330040
Legendaarisen irlantilais - trion yksi viimeisimmistä keikoista oli tämä vuoden 1981 Loreley - setti.
Eiköhän bändi keikkaillut vielä vuonna 1983.
Olen muistaakseni tuon Rockpalast keikan nähnyt. Ainakin herrat Lynott ja Gorham ovat selvästi nauttineet hieman rockelämän antimista ja se myös kuuluu soitossa ja laulussa. Tullapa Live & Dangerous DVD:nä!
jep, itse pidän lissun Chinatown ja renegades levyistä paljon, samon Bad Reputionista... tosin kaikkia en ole edes kuullu
köytyy lp.nä myös joku tuskin kovin virallinen "whiskey in the Jar"
mutta eikös irlannissa ja muualla maailmassa viski kirjoitetaan hiemaan eri muotoon.. ilman e:tä kai?
Whiskey on yleensä jenkki- ja irkkuviskien muoto. Skotit sitten whisky.
20 vuotta sitten kuoli Philip Parris Lynott. R.I.P.
Joitakin loistavia biisejä, mutta kokonaiset levyt epätasaisia. Lynottin laulu kyllä toimii. Sellaista sopivan improvisoidun ja off-timen kuuloista. Live And Dangerous on luonnollisesti paras.
Legendaarisen irlantilais - trion yksi viimeisimmistä keikoista oli tämä vuoden 1981 Loreley - setti.
Eiköhän bändi keikkaillut vielä vuonna 1983.
Nyt on pakko hehkuttaa, mutta vanhalla kun ei tuo muisti aina pelitä :roll: , niin piti tuolta http://www.thin-lizzy.net/
tarkistaa. Kyllä siitä on hieman yli 30 vuotta, kun tämä porukka tuli nähtyä Turun Konserttitalossa :)
Pidän yhtyeestä, tosin homma kulminoitui mr. Lynottiin, ja ilman häntä porukka ei ole juuri mitään. Vähän sama homma kuin Doorsin kohdalla Morrisonin kuoleman jälkeen. Yksittäisistä biiseistä The Sun Goes Down miellyttää ehkä eniten.
Pidän yhtyeestä, tosin homma kulminoitui mr. Lynottiin, ja ilman häntä porukka ei ole juuri mitään.
Lynott oli bändin kivijalka, mutta kulminoituminen tapahtui Gorhamin ja Robertsonin tuplakitaroinnilla, joka yhä hakee vertaistaan.
Renegade ja Thunder & Lightning ovat minun mieleeni eniten, sitten loput levyt ovat juuri näitä "sattumia sopan joukossa" osastoa... Taannoinen muutaman vuoden takainen Tavastiall a tapahtunut Thin Lizzy revival John Sykesin johdolla (mukana tosin Scott Gorham ja se nuori kosketinsoittaja Thunder & Lightning -ajoilta myös) oli mannaa kuultavaa! Kuinkas moni oli tsekkaamassa? Phil Lynottin haamua kunnioittivat mainiosti mielestäni ja meno oli mahtavaa. 8)
John Sykes on kyllä yksi parhaista hevikitaristeista. Whitesnaken 1987 on ehkä paras esimerkki herran kyvyistä. Crying In The Rain on malliesimerkki miten kuuluu hevisoolo vetää. Mutta Thin Lizzyyn sopii kyllä paremmin Gorham ja Robertson tyylinen vanhemmanliiton vedätys.
Samaa mieltä Sykesistä Lizzyssä kuin Sami. Lappeenrannassa kävin katsomassa tuon "Lizzyn" ja olihan se aika raskasta, varsinkin kun rummuissa oli Tommy Aldrigde jonka tyyli eroaa jonkun verran Brian Downeyn svengaavasta soitosta. Eli en oikein pitänyt.
Lizzyn kolme ekaa tulossa kevään aikana laajennettuina painoksina. Vagabonds on peräti 2-cd deluxe edition. Olisiko joku keikka (?) lisukkeena.
Lizzyn kolme ekaa tulossa kevään aikana laajennettuina painoksina. Vagabonds on peräti 2-cd deluxe edition. Olisiko joku keikka (?) lisukkeena.
http://tinyurl.com/27mjky
Vanhoissakin painoksissa oli ihan hyvät bonukset, mutta kai tuo "Vagabonds" pitää ostaa kun siinä on noita livejuttujakin. Hyvä levy muutenkin.