lempparilevysi juuri nyt?
Hezzu kirjoitti noin 22 vuotta sitten (669 kommenttia)
Mikä kolahtaa juuri nyt? Onko joku levy ollu tehokuuntelusa?
Mä oon ihastunu tähän:
Mira Kubasinska & Breakout: Ogien (1973)
Puolalaista psykedeelistä ja progressiivista bluesia, puolaksi laulettuna tietenkin. Aivan iiiihana! :)
Mä oon ihastunu tähän:
Mira Kubasinska & Breakout: Ogien (1973)
Puolalaista psykedeelistä ja progressiivista bluesia, puolaksi laulettuna tietenkin. Aivan iiiihana! :)
+/- saldo : 0 | Tweet
Viimeisen viikon aikana on tullut kuunneltua noita Familyn paria ekaa levyä aika runsaasti.
Stina Nordenstamin And She Closed Her Eyes voisi olla maininnan arvoinen. Ja onkin.
Erittäin tunnelmallista ja rauhallista tavaraa ryyditettynä Stina Nordestamin äänellä, joka ei varmasti jätä ketään kylmäksi - mielipiteet sitten voivatkin edustaa äärilaitoja. Ihan turhaan tätä levyä ei ole mainittu samassa yhteydessä David Sylvianin Brilliant Treesin kanssa.
Muutama tunti sitten, ennenkuin tulin reissusta kotiin, olisin vastannut tähän kiinalaisen rockbändin Tang Dynastyn levyn 1999 mutta kotona odotti Absoluuttisen Nollapisteen uusi, hieno Seitsemäs Sinetti. Olen sen nyt kuunnellut kolmesti läpi ja se on loistava! Tästa taitaa tulle syksyn suursuosikki!
On se Tang Dynastyn levykin upea. Hauskasti kuuluu läpi Rush ja Queensryche-vaikutteet! Tang Dynasty on kuuluisin kiinalainen rockbändi ja varsin erikoista kamaa, varsinkin kun pääasiassa laulavat kiinaksi. Tahtilajiosastolla mennään välillä ronskisti progen puolelle ja biisien pituuksissakin sivutaan välillä progea. http://balls.hypermart.net/Tang/band.html
Mainitsen tässä topicissa vielä Iron Maidenin uuden Dance of Death.
Total: Glassy Warhead.
-Skullflower Matthew Bowerin projekti. DRONE-NOISE-KITARAVALLIA! Korvat soi..
Minä olen viime aikoina kuunnellut suht ahkerasti Tangerine Dreamin liveäänityksistä koostuvan Tangerine Tree -projektin levyjä. Ehkä vähän turhan laaja kokonaisuus varsinaiseksi "lempparilevyksi", mutta menkööt nyt.
Eiköhän se tällä hetkellä ole vihdoinkin saamani Änglagårdin Hybris. Vaikka ei sitä nyt vielä mitenkään älyttömästi ole tullut pyöritettyä. Levyn kappaleet olivat tuttuja jo Buried Alive liveltä, mutta kyllä nuo studioversiot toimii paljon paremmin.
Olisko Laszlo Hortobagyin toi GUO-Live Sangeet Sammelan...
Tässä se on käyttänyt samoja sämplejä, kuin monissa muissa levyissä (tai soittanut ..?) joten tämä on jännä "kokoomateos" äijän muilta hienoilta levyiltä....
SPIRIT OF CHRISTMAS Lies to live by
Suosittelen tätä kovasti.
Esim. Recordheavenistä löytyy.
The Mars Volta: Tremulant EP
Neil Young: On The Beach
On The Beachia on tullut kuunneltua...
Varmaan tuo Guided By Voicesin Earthquake Glue.
N.W.A: Straight outta Compton
Kyllä se nyt kallistuu Moon Fog Prophetin: When They Opened Their Parachutes...Silence.
Ihmettelen miksiköhän olin näinkin kauan pantannut kyseiseen yhtyeeseen tutustumisen.
Arean Crac! koska se soi juuri nyt.
John Archin "A Twist of Fate"! Fates Warning vanha laulaja tekee paluun 16 vuoden täydellisen hiljaisuuden jälkeen! Bändissä soittavat FW:n Jim Matheos ja Joey Vera + tietenkin sivuprojektien kuningas Mike Portnoy.
Levy on kai oikeasti EP - kaksi biisiä, 28 minuuttia pitkä. Musiikkityyli on kuin sekoitus vanhaa ja uutta Fates Warningia. Metallia, mutta hyvin progressiivista. Arch on laulajana nykyään parempi kuin koskaan. Laulumelodiat ovat jännällä tavalla monimutkaisia, ja Archin ääni on täysin one of a kind.
Aika varmasti tämän vuoden persoonallisin ja yksinkertaisesti paras progemetallilevy, tuskin Dream Theaterilta voi odottaa mitään parempaa... Eikä edes Pain of Salvationilta.
Tämä levy maksaa muuten vain jotain 10 euroa Keltaisessa jäänsärkijässä. Itse maksoin 17 euroa, mutta olen silti tyytyväinen! :cool:\n[Muokattu 26/9/2003 / CosmicJazz]
Arch Enemyn Wages of Sin. On siinä naisella lauluääni!
Toinen tai molemmat en osaa päättään:(
4. Cradle Of Filth : Damnation And A Day (01.09.2003 klo 18:20:57) (4)
5. Can : Tago Mago (19.09.2003 klo 18:50:06) (4)
Mikäs tuollainen Mortiis: Smell of Pain on? :) Pain/Rain whatever..
Mikäs tuollainen Mortiis: Smell of Pain on? Pain/Rain whatever
TÄYTTÄ :shit:
Muija kuunteli sitä kun tulin töistä.
Mortiis on Emperorin entinen basisti ja tuo levy on jotain Gooti kone poppia. :shit::shit::shit:
Joo, ihmettelinkin miksi kuuntelet moista kuravelliä. Mutta onhan sillä hieno IRTONENÄ! Ja levyn nimi on tosiaan Sateen Haju eikä Kivun Haju.. :)
Kcrimso kirjoitti 26/9/2003 klo 08:23: Eiköhän se tällä hetkellä ole vihdoinkin saamani Änglagårdin Hybris.
Jokos tota ja Epilogia on näkynyt stadin levykaupoissa?
jusu kirjoitti 26/9/2003 klo 17:18:
Jokos tota ja Epilogia on näkynyt stadin levykaupoissa?
Jokos tota ja Epilogia on näkynyt stadin levykaupoissa?
Siitä minulla ei ole tietoa kun viime aikoina levyostokset on tullut hoidettua melkein täysin netissä. Hybriksen tilasin Waysidelta.
Tosi tyylikäs pakkaus muuten tuossa levyssä.\n[Muokattu 26/9/2003 / Kcrimso]
Weather Report: tail spinnin´
On tullu kuunneltua fuusio puolta viime aikoina..
Tänään tuli kävelymatkalla kouluun ja takas kuunneltua Kraftwerkin Radioacitivityä. Kotona oon kuunnella kaverilta lainamaa Billy Cobhamin Spectrum levyä ja Pressan ihan ekaa levyä. Se on yllättävän hyvä.
Sentencedin kokoelmaa oon kuunnellu myös kun siinä on Noose jota soitetaan bändin kaa.
David Sylvian - Everything And Nothing.
Tuota nyt olen kuunnellut koko viikon.
Echo Is Your Loven 8 Hours. Syksyn tulon myötä myös Opethin Blackwater Parkia on tullut kuunneltua.
Paatos: Timeloss
OSI: Office of Strategic Influence
Chris Squire: Fish Out of Water
Puhuisin varoen lempparista, mutta nyt on iskenyt Locanda delle Fate - Forse le Lucciole Non Si Amano Più.
Pakko myöntää, että ekalla kuuntelulla ei osannut suhtautua (varsinkin, kun kaveri vieressä sanoi biisien kuulostavan lastenlauluilta), mutta rauhassa hetken kuunneltuani levy iski kovaa.
Faust-In the land of Rauni and Ukko
Ihan vaan hehkutellakseni, että oliko kukaan muu keikalla?
Kaivoin hyllystä esiin pölyttyneen Peter Hammillin Black Boxin ja täytyy todeta, että levy on loistava.
Albumihan on pitkälti PH:n yksin soittama, säveltämä ja tuottama.
BB:n tuotantopuoli jaksaa aina hymyilyttää laitteine rumpuineen ja muovisyntikoineen. Aitoja rumpuja lätty ei sisällä.. Golden promisesin rummut ovatkin ohjelmoitu juuri positiivisella tavalla päin mäntyjä :).
Juuri tällä hetkellä tykkäyksellisimpiä levyjä ovat Tomorrowin ainokainen, Metersin Rejuvenation ja Bob Hundin live Bob Hund sover aldrig.
Bathory : Hammerheart!!!! Shores in Flames ja Valhalla on niin pirhanan hienoi biisei, että aina nousee pala kurkkuun.
King Crimson:Starless and Bible Black...tää on ihan loistava, ja kuninkas on muutenkin lempibändejäni.
Borges kirjoitti 29/9/2003 klo 18:50:
Aitoja rumpuja lätty ei sisällä.. Golden promisesin rummut ovatkin ohjelmoitu juuri positiivisella tavalla päin mäntyjä :).
Aitoja rumpuja lätty ei sisällä.. Golden promisesin rummut ovatkin ohjelmoitu juuri positiivisella tavalla päin mäntyjä :).
Eikä mitä, itse se Hammill siellä paukuttaa päin mäntyä. Taisi olla Peterin debyytti rumpalina. Sopii kyllä biisiin loistavasti. The Spiritissä on myös hauskaa rumpujen soittoa.
Tämän hetken lempparilevy on The Tangentin The Music That Died Alone. Todella mainio levy. Ehdottomasti yksi parhaita tänä vuonna julkaistuista.
Turbonegro: Apocalypse Dudes
Tämän viikon ykköseksi on nuossut Ash Ra Tempel : S/t
Mielettömän hienoa avaruusmetelöintiä. :)
Viikonlopun jälkeen ykköstila voi taas vaihtua, tuli eilen 6 lp:n paketti ja tänään kerkeää tutustua niihin kunnolla. :D
Wu-Tang Clan : Enter Wu-Tang(36 Chambers)
Pari vuotta sitten kuunteli vaan tämmöstä musaa, mutta on nää edelleen hyviä, varsinkin tää levy. Method Man ja Clan in da Front on ihan täydellisen kruuvaavia biisejä.
pearls before swine: jewels were the stars-boxi, sisältää levyt
these things,too
use of ashes
city of gold
beautiful lies you could live in
the Tiger Lillies: Circus Songs
En muista milloin viimeksi olisin istunut suu auki ihmetellen levyn alusta loppuun! Erittäin kieroutunutta sirkus/kabareemusiikkia. Etäisesti tulee mieleen Zamlan Schlagerns Mystik, mutta huomattavasti synkempää ja kieroutunutta.
Pekka kirjoitti 1/10/2003 klo 21:54:
Eikä mitä, itse se Hammill siellä paukuttaa päin mäntyä. Taisi olla Peterin debyytti rumpalina. Sopii kyllä biisiin loistavasti. The Spiritissä on myös hauskaa rumpujen soittoa.
Eikä mitä, itse se Hammill siellä paukuttaa päin mäntyä. Taisi olla Peterin debyytti rumpalina. Sopii kyllä biisiin loistavasti. The Spiritissä on myös hauskaa rumpujen soittoa.
Kyllä nuo rumpusoundit kuulostavat kuitenkin niin synteettisiltä, että on vaikea kuvitella Hammillin paukuttavan varsinaista settiä. Voihan toki olla, että kyseessä on jotkin sähköiset padit tai alkeelliset sähkörummut vailla mitään dynamiikkaa (..eli jokainen isku soi tismalleen yhtä kovaa konekiväärin tavoin).\n[Muokattu 9/10/2003 / Borges]
Cressida: Asylum
Tämän hankinta on jotenki venähtäny, vaikka oon toki kuunnellu tätä useestiki aikonaan. Ohan se klassikko :)
Tämän hankinta on jotenki venähtäny, vaikka oon toki kuunnellu tätä useestiki aikonaan. Ohan se klassikko :)
Eihän siihen mennytkään kuin 12 vuotta. ;) Joo, tulihan tuota kuunneltua.
Asylum on hyvä levy, ja yllättäen kestohitti juopottelulevynä:D
se jotenkin groovaa sopivasti. Mites se Cressidan toinen levy, onko
samaa tasoa?
Ruma kansi tuossa Cressidan levyssä. Mikä niillä oli noitten päiden kanssa 70-luvun alussa? Eikös niitä ollut useammankin levyn kannessa? The Yes Album nyt tulee ainakin mieleen.
didja kirjoitti 10/10/2003 klo 10:14: Asylum on hyvä levy, ja yllättäen kestohitti juopottelulevynä:D
se jotenkin groovaa sopivasti. Mites se Cressidan toinen levy, onko
samaa tasoa?
se jotenkin groovaa sopivasti. Mites se Cressidan toinen levy, onko
samaa tasoa?
Jos Asylum kolahtaa, niin kannattaa hankkia se eka levykin. Kepeämpi meno, lyhyempiä biisejä, mutta ihan yhtä hyvä.
Kcrimso kirjoitti 10/10/2003 klo 10:26: Ruma kansi tuossa Cressidan levyssä. Mikä niillä oli noitten päiden kanssa 70-luvun alussa? Eikös niitä ollut useammankin levyn kannessa? The Yes Album nyt tulee ainakin mieleen.
Minä olen aina pitänyt tuosta arvoituksellisesta kannesta.
Janus kirjoitti 10/10/2003 klo 10:31:
Minä olen aina pitänyt tuosta arvoituksellisesta kannesta.
Minä olen aina pitänyt tuosta arvoituksellisesta kannesta.
No joo, onhan se kai arvoituksellinen, mutta kun se on niin rumasti kuvattu.
Mielilevy: CON-DOM/Miltia: Scorched Earth Policy - se Militian osuus levyssä. Ettäs tiedätte, senkin taiderock-nörtit..
Onko kukaan vielä keksinyt käyttää pelkästään aseiden ääniä "musiikin" tekemiseen? Ostan heti levyn jossa soittimina käytetään
oikeaa teloituskomppaniaa, konekivääriä, panssarivaunua ja raskasta tykistöä. Saa sinne sitten sekoittaa tuskanhuutoja ja muuta asiaankuuluvaa ihmisääntä joukkoon:D
Heh.. Japan/American Noise Treaty -kokoelmalla on ainakin yksi biisi, joka on koostettu erillaisista kranaateista ja niitä ampuvista aseista lähtevistä äänistä. Hieno biisi.. V2 ja muita saksalaisia raketteja on samplattu miljoonalla eri industrial levyllä. :)
Janus kirjoitti 10/10/2003 klo 10:28:
Jos Asylum kolahtaa, niin kannattaa hankkia se eka levykin. Kepeämpi meno, lyhyempiä biisejä, mutta ihan yhtä hyvä.
didja kirjoitti 10/10/2003 klo 10:14: Asylum on hyvä levy, ja yllättäen kestohitti juopottelulevynä:D
se jotenkin groovaa sopivasti. Mites se Cressidan toinen levy, onko
samaa tasoa?
se jotenkin groovaa sopivasti. Mites se Cressidan toinen levy, onko
samaa tasoa?
Jos Asylum kolahtaa, niin kannattaa hankkia se eka levykin. Kepeämpi meno, lyhyempiä biisejä, mutta ihan yhtä hyvä.
Eka on parempi.
Kyllä nuo rumpusoundit kuulostavat kuitenkin niin synteettisiltä, että on vaikea kuvitella Hammillin paukuttavan varsinaista settiä. Voihan toki olla, että kyseessä on jotkin sähköiset padit tai alkeelliset sähkörummut vailla mitään dynamiikkaa (..eli jokainen isku soi tismalleen yhtä kovaa konekiväärin tavoin).
Hammillin sivuilta lainattua:
"By now we had moved to Wiltshire and Sofa Sound, as studio, had its most stable environment to date. The system was still the 8-track and I'd gradually started accumulating outboard, fx and instruments, including a small drum kit."
Tämä oli tekstiä pH7 levyyn viitaten, joten siinäkin Hammill soittaa settiä itse. Golden Promises -rummut on ajettu vaan efektien läpi ja kompressoitu, siksi ne saattavat kuulostaa synteettisiltä.
Ja lakatkaa puhuminen noista kranaateista ja konekivääreistä, juuri pääsin kertaushelvetistä kotiin!:D
[Muokattu 10/10/2003 / Pekka]
International Harvester : Sov Gott Rose -Marie
Olen joutunut hypnoosin valtaan.
Viime aikoina on kyllä paljon pyörinyt:
V/A: Love, Peace & Poetry-Latin American Psychedelic Music
Paljon hienoja ja kauniita psykedelisiä kappaleita etelä-amerikasta 60-70-luvun taitteesta.
Ei kenelläkään ole sattumoisin tietoa löytyisiköhän kyseessä olevan maanosan levyjä jostain että voisi tilailla itselleen mielellään euroopan puolelta.
Parin kuuntelukerran jälkeen uskaltaa ennustaa, että Änglagårdin Epilog tulee soimaan aika runsaasti lähipäivien aikana. Hybrisiä pidetään ilmeisesti parempana näistä kahdesta, mutta eipä tämä paljoa jälkeen jää -- jos yhtään.\n[Muokattu 10/10/2003 / Jimi]
"V/A: Love, Peace & Poetry-Latin American"
Som Imaginarion "Super God" ja Thomas Pepper smelterin "Betty boom-little monster-doggie...ovat hulvattomia!
laajapsykevalikoima mutta ei halpa varmaan jo tämän tiedätkin www.freakemporium.com
prog-yngie
The Clash: Sandinista!
Joka kerta löytyy jotain uutta ja putkeenhan tuota ei jaksa kuunnella!;)
haista kura vesi niskaas nuorukainen
Joo, no täytyy tunnustaa että Kilven Sähkönsinistä sinfoniaa iski minuun aika kybällä.. Noh, se on sellaista.. Viimeksi kävi samoin kun kuulin Kotiteollisuuden Kuoleenkukan nimen ja Rautiaisen Rajaportin.. Eli olen nykyään vannoutunut perushevimies..\n[Muokattu 10/10/2003 / VeZku]
Aina ajoittain palaan diggailemaan Landberkin Indian Summeria. Nyt on taas se kausi. Toinen ahkerasti kuunneltu levy tällä hetkellä on Jimiltä ostettu Michael Hedgesin Aerial Boundaries. Kipeää tekevän kaunista! Muuten tässä pitääkin kuunnella graduun liittyen vanhaa suomiprogea. Ei tietenkään vastenmielistä, mutta opiskelu on opiskelua... :mad:
Muuten tässä pitääkin kuunnella graduun liittyen vanhaa suomiprogea. Ei tietenkään vastenmielistä, mutta opiskelu on opiskelua... :mad:
Mitä, teetkö gradua suomiprogesta?
Janus kirjoitti 13.10.2003 klo 09:46:
Mitä, teetkö gradua suomiprogesta?
Mitä, teetkö gradua suomiprogesta?
Jep, on ollu tekeillä jo pitkään ja deadlinet siirtyny monta kertaa laiskottelujen takia...
Just nyt en taho osata kuunnella muuta ku Erkin Korayn levyjä, muunlainen musa ei kuulosta juuri miltään :o :D
Turkista tulee progea kyllä, mutta entäs Turkin psyke-scene, tietääkseni sellainenkin on ollut aikoinaan, 60-70 -luvulla siis.
Nick Draken vihreekantinen on pyörinyt viime aikoina paljon.
Kylie Minoquen Fever on nyt kova sana.
Ooh, Brainticketin Cottonwoodhill on todellinen trippi! :cool:
Heh, tuo oli tullut kirjastoonkin(yllätys sinänsä), aika usvaista kamaa:cool: :D , mucho bueno!
Pressan kokoelmaa olen kuunnellut. Tosi kivaa. varsinkin WuDun loppupuoli on aika progea.. Kannet on kivat.
ZZ TOP: XXX on soinut autossa, hyvää matkamusiikkia. Rumpusoundit on makuuni, eikä rumpalissakaan mitään vikaa ole.
Onko kukaan kuullut ZZ Topin uutta levyä, kommentteja ?
\n
[Muokattu 6/1/2004 / Pete]
Ok.. mun lemppari on nyt: LAW: Wading knee-deep in your blood. Mitä tässä kyselyssä olikaan palkinnoksi ja mistä sen saa noutaa?
Onko kukaan kuullut ZZ Topin uutta levyä, kommentteja ?
[Muokattu 6/1/2004 / Pete]
[Muokattu 6/1/2004 / Pete]
Jep, aikalailla samantapainen kuin tuo edellinenkin tuotos, jokseenkin soundit eivät tulleet niin"maan alta".Kävitkös katsomassa ukkeleiden stadin keikan viimeksi?Oltiin ihan edessä ja mahtavaa oli!!:P
Tarkotushan on lähinnä, että ne jotka ei vielä omista lempparilevyäsi tuntevat olonsa tyhmäksi kun eivät oo moista hankkineet ja kiiruhtavat äkkiä ostamaan sen ennenku kukaan huomaa :)
Boogie kirjoitti 6/1/2004 klo 14:17:
Jep, aikalailla samantapainen kuin tuo edellinenkin tuotos, jokseenkin soundit eivät tulleet niin"maan alta".Kävitkös katsomassa ukkeleiden stadin keikan viimeksi?Oltiin ihan edessä ja mahtavaa oli!!:P
Jep, aikalailla samantapainen kuin tuo edellinenkin tuotos, jokseenkin soundit eivät tulleet niin"maan alta".Kävitkös katsomassa ukkeleiden stadin keikan viimeksi?Oltiin ihan edessä ja mahtavaa oli!!:P
Eipä tullut käytyä. Seuraavalla kerralla sitten.
Hezzu kirjoitti 6/1/2004 klo 14:18: Tarkotushan on lähinnä, että ne jotka ei vielä omista lempparilevyäsi tuntevat olonsa tyhmäksi kun eivät oo moista hankkineet ja kiiruhtavat äkkiä ostamaan sen ennenku kukaan huomaa
Emmä kylläkään voi vilpittömästi suositella omia lempparilevyjäni kenellekkään..
Doc.B.D kirjoitti 6/1/2004 klo 15:00:
Emmä kylläkään voi vilpittömästi suositella omia lempparilevyjäni kenellekkään..
Emmä kylläkään voi vilpittömästi suositella omia lempparilevyjäni kenellekkään..
Etkö edes niille jotka tuntevat jungilaiseen psykoanalyysiin pohjautuvan ajatusmaailman kuin omat taskunsa?
No en koska, varsikin jos minua ei lasketa, niin alan tuntijat voi suomessa laskea yhden käden varpailla.
Doc.B.D kirjoitti 6/1/2004 klo 15:12: No en koska, varsikin jos minua ei lasketa, niin alan tuntijat voi suomessa laskea yhden käden varpailla.
Jungilaisen psykoanalyysin vai kuuntelemasi musiikin tuntijat?
Tuota noin.. todellisuudessa en ole ihan varma tiedänkö asiasta todella jotain, koska jatko-opintojen tutkimussuunnitelman tarkastaja kuoli kesken kaiken ja minä menin rahan puutteen vuoksi postiin töihin..
Typofix numero 5679 - kannattaa tosiaan kirjoittaa makuulla siten että lappari on rinnan päällä.. \n[Muokattu 6/1/2004 / Doc.B.D]
Doc.B.D kirjoitti 6/1/2004 klo 16:18: Tuota noin.. todellisuudessa en ole ihan varma tiedänkö asiasta todella jotain, koska jatko-opintojen tutkimussuunnitelman tarkastaja kuoli kesken kaiken ja minä menin rahan puutteen vuoksi postiin töihin..
Postissa ei taida oppia psykoanalyysiä, mutta psykoksi siellä kyllä hyvinkin saattaa tulla.
Nimimerkki: Yhden kesän postinjakajana työskennellyt.
edit: typot tarttuu...\n[Muokattu 6/1/2004 / Kcrimso]
Kcrimso kirjoitti 6/1/2004 klo 16:36:
Nimimerkki: Yhden kesän postinjakajana työskennellyt.
Nimimerkki: Yhden kesän postinjakajana työskennellyt.
Hmm.. mä olin kaksi vuotta (1996-97) postissa ilman ainuttakaan vuosilomapäivää. Pikkuhiljaa tässä alkaa toipua..
Pink Floydin Relics
Syd Barretin Opel
Brian Setzer Orcesthran Vavoom
Nämä levyt pyörivät tällä hetkellä. Setzer soi kun tekee jotain, Pink Floyd ja Barret kun ei tee muuta kuin kuuntelee.
White Willow: Sacrament. Äärimmäisen upea levy
Clepsydra: Alone. Loistavaa neomeininkiä ja tunnelmaa
Lemur Voice: Divided ja Insight. Unohdettuja progemetalliklassikkoja
Finneus Gauge: More Once More. Scott McGill on fuusiokitaristien parhaimmistoa
Lemmy päivitteli elämäkerrassaan sitä, että ihmiset tuntuvat ajattelevan että Motörhead teki viimeisen levynsä 1981. Kaikki tulevat huutamaan korvaan "aceofspades, aceofspades", vaikka Lemmyn mielestä uudemmat levyt on paljon onnistuneempia kuin vanhat.
En oikein tuntenut uudempaa kamaa, joten latailinpa niitä sitten tuossa. Bastards vuodelta 1993 on pyörinyt eniten. On se kyllä rokkenrollaavaa meininkiä, kyllä tykkään.
AtomUs kirjoitti 8/1/2004 klo 07:12: Scott McGill on fuusiokitaristien parhaimmistoa
Ainakin Ripe-levyllä McGill on vain just another holdsworth wanna-be, mutta ilmeisesti Controlled by Radar -levyllä, jota en ole kuullut, tämän soittoon ja musiikkiin on tullut omaperäisyyttä.
Tänään tuli hankittua Stranglersien And Friendsien Live In Concert, jossa vankilatuomiota kärsivän Hugh Cornwellin korvaavat mm. John Ellis, Peter Hammill, Robert Fripp, Ian Dury, Steve Hillage,Toyah Wilcox, Robert Smith, Nik Turner yms. Mutta silti lempparini on tällä hetkellä Jack Brucen Harmony Row. Juuri hommasin cd:nä, ehkä miehen paras soolo?\n[Muokattu 10/1/2004 / Pekka]
Elliott Smith: Either/Or
Betty Davis: s/t
James Brown: The Payback
Vau!
ai että oikein lemppari..
Original Dueling Banjos, The Sequel.
Nuo kolme ovat tämän hetken kovimmat..
Haikara : s/t
Hasse Walli : s/t
Hugo Montenegro : The Best Of
En oikeastaan tykännyt Montenegron muista kuin lännenfilmimusiikkista. Taisin kopioida vainne raidat, myin pois.
Juuri nyt...
Free : Free Live!
Hard rockia parhaimmillaan. Kuuluu myös Livelevyjen mestaruusarja -aiheeseen.
Mory Kanté: Sabou
(yllätys)
Näitä on kaksi:
Mike Oldfield - Tubular Bells
Sigur Rós - Ágætis Byrjun
Näitä kun vuorotellen kuuntelee niin kyllä menee päivät joutusaan. :wink:
Curtis Mayfield - Curtis
Väärä topicci ehkä tälle, mutta tämä uus RPWL (World Through My Eyes) tuntuu meleko mukavalta ja lepposelta, paikotellen löytyy kyllä ihan kivaa ujellustakin ja pikkasen mellotrooneja. Pink Floyd -vaikutetta on toki paljon, mutta ei haitaksi asti. Jossain kohtaa muistuttaa aavistuksen verran myös Porcupine Treetä tai Marillionia. Coverina löyty Steve Hillagen Sea-Nature (siis se Green-levyn eka biisi). Tää ei oo liian neoprogea, täsä on psykedeelisiä fiiliksiä, vaikka tuotanto on modernihko. Ei kovin omaperästä, mutta kivaa. Paljo miellyttävämpi kokemus ku uus Arena tai uusin IQ.
En oikeastaan tykännyt Montenegron muista kuin lännenfilmimusiikkista. Taisin kopioida vainne raidat, myin pois.
Minusta nuo sovitukset Bondien ja muiden vanhojen agenttileffojen tunnareista ovat aivan hillittömän kovia.
Kappas, Otto vaihtanut hymiötä. ;)
Nyt? Eipä mitään dramaattista.
Calexico: The Black Light
Captain Beefheart: Clear Spot
Jegor "Igor Fedorovitz" Letov: Vershki i Koreshki. Mies & kitara. 31+2 biisiä. Grazhdanskaja Oborona unplugged. Siperialaista hard-corea paljaimmillaan. Vot takaja, vot hujna! Lobotomia!!!
Eniten soinut levy on ollut selvästikin Isiksen Panopticon, olen aivan rakastunut levyyn.
Rage Against the Machinen debyytti on myös soinut, ja King Crimsonin levyjä.
Tämän hetken suosikkeja Tuomari Nurmion levyt +
Magman - K.A ja muutenkin ranskalaiset zeuhl/jazzrock yhtyeet
Pekka Pohjola vyöryy koko rintamalla, tenhoavasti !
Gentle Giant tietouteni on jo osassa nro 2. Eli Octopus kutittelee sulokkaasti !
Ornette Coleman heittää vapaammin tota jaskaa levyllä "New York is Now" ja onpa kudaa just ny ! :D
American Idiot
Neil Young : On The Beach
Brian Enon Another Green World on tehnyt aika suuren vaikutuksen. Mitkäs äijän levyt liikkuvat samoissa sfääreissä?
Laurent Thibault : Mais On Ne Peut Pas Réver Tout Le Temps
Ehdottomasti yksi maailmankaikeuden parhaita levyjä! Niin kaunista ja niin PROGEA
Brian Enon Another Green World on tehnyt aika suuren vaikutuksen. Mitkäs äijän levyt liikkuvat samoissa sfääreissä?
Hommaa Before And After Science, se on osin rokimpaa, mutta yhtä hyvä.
Kappas, Otto vaihtanut hymiötä. ;)
Juu parin kuukauden miettimisen jälkeen tajusin mistä tuon kuvan voi vaihtaa myös foorumiin :oops: . Valtaisa henkilökohtaisen tason tietotekninen läpimurto siis :wink:
Laurent Thibault : Mais On Ne Peut Pas Réver Tout Le Temps
Ehdottomasti yksi maailmankaikeuden parhaita levyjä! Niin kaunista ja niin PROGEA
Ehdottomasti yksi maailmankaikeuden parhaita levyjä! Niin kaunista ja niin PROGEA
Löytyykös kyseistä levyä missä myynnissä?
Niin, ja avataria tai mikä tuo liekään meikäläinen siis tarkoitti.
Laurent Thibault : Mais On Ne Peut Pas Réver Tout Le Temps
Ehdottomasti yksi maailmankaikeuden parhaita levyjä! Niin kaunista ja niin PROGEA
Ehdottomasti yksi maailmankaikeuden parhaita levyjä! Niin kaunista ja niin PROGEA
Löytyykös kyseistä levyä missä myynnissä?
Mulla on 2, toinen tulee kohta myyntiin. Ei lyödy kovin helposti ulkomailtakaan on sen verran harvinainen ja haluttu levy Ranska progen keräiliöiden keskuudessa.
Mc Koppakuoriainen iskee nyt.
Täällä iskee Refused: The Shape Of Punk To Come
Omar & The Howlers: Big Delta tällä hetkellä.
Diana Ross & The Supremes: Classic -kokoelma. Erityisesti biisit Reflections, Ode To Billie Joe ja Get Ready on <3
Unidentified Sound Objectsin uusi levy Richard D. Anderson Album toimii, saapui eilen postissa ja soi repeatilla koko illan. Muita ahkerasti soineita ainakin Joose Keskitalon 'Luoja auta' joka on kieltämättä vaikuttava levy, Hala Stranan 'Fielding', joka on amerikkalaiseen Jewelled Antler -kollektiiviin kuuluvan psykefolk-hörhön tulkintaa lähinnä keski- ja itä-eurooppalaisesta kansanmusiikista ja Tower Recordingsin 'Galaxies...', joka on mahtavaa psykedeelistä folkkipoppia, paikoin tulee Byrdsin parhaat mieleen, mutta enempi dronea kuitenkin mukana. Vinyyleistä puolestaan soi lähinnä Matt Valentine & Erika Elder: Blues & Ragas, silkkaa täydellisyyttä.
Grazhdanskaja Oborona: Zvezdopad
-Tällä GrOb:n myöhempien aikojen massiivisella äänivallilla "paremmista studioista" ei mun mielestä ole syntynyt niin hyviä punk-levyjä, kuin sillä likaisella 80-luvun siperialaisella kellarisoundilla, mutta tähän "J.M.K.E.-Sputniks-in-Pektopah"-tyyppinen wanhojen neuvostohittien kierrätysprojektiin tämä "Suuri & Mahtava" jytinä sopii kuin kommunismi historian tuomiolle...
Scritti Politti: Anomie And Bonhomie (1999)
Briljanttia, ajatonta hip-hopin ja klassisen popin fuusiota, mukana mm. Wendy Melvoin, Me'shell N´degeocello ja Mos Def. - Green Gartside on (tosin ehkä omasta tahdostaan) aikamme suuria suotta unohdettuja walesilaisia. Scritti Polittin "Cupid & Psyche 85" on niitä harvoja kasarilevyjä jotka kuulostavat tänäänkin aivan tuoreilta. Ja Miles Daviskin hiffasi aikoinaan "Oh Patti" -biisin nerokkuuden (albumilla Provision, 1990).
Vanha kunnon VDGG tekee tosi gutaa ja erityisesti Pawn Heartsia voisin soittaa jatkuvasti, mutta tautiin on onneksi muutamia helpotuksia :
Still Life! Godbluff! World Record! :lol:
Jaa, irkkumusa tuntuu myös toimivan vastavaikuttajana.
De Dannan ja bändin Ballroom on helpotusta tuskaan. :roll:
Project Z : s/t
Tämä levy tuli ostettua ja hyväksi todettua jo aikoja sitten, mutta jostain syystä sen kuuntelu on jäännyt vähälle. Viikonloppuna levy eksyi jälleen cd-soittimeen ja nyt luokitus on pakko nostaa erinomaiseksi. Herring, Sipe ja Keller soittavat ns. their asses off. AMG kertoo lisää:
http://www.allmusic.com/cg/amg.dll?p=amg&token=ADFEAEE4781EDC49AC7520EEB17169E89D5FD224FF6AD6C03D0F6749EF9A1445BF0C71D140A7C6CCB4E577B479AAB32DAE5E06D9C9ED469CA1&sql=10:bduw6j3271q0~T1
Tämähän on pyörinyt kesästä saakka. Milloin kuvan kanssa, milloin ilman...
Dave Holland Quintetin Points Of View levy on erittäin pop tällä hetkellä.
Kino - Picture
Satellite - Evening Games
Vast - Nude
Ray Russell : A Table Near the Band
Kitaristi Ray Russellin tuotanto on jo pitkään ollut hankintalistallani ja vihdoinkin sain projektin alulle, kun Digeliuksesta löytyi käytettynä tämä 1990 ilmestynyt levy. Musiikki liikkuu jossain fuusion, jazzin ja paikoin jopa new agen suunnalla. Puhaltimet (saksofonit, trumpetti, basso klarinetti) hallitsevat yllättäen monien biisien äänimaailmaa. Russell on taitava kitaristi, joka kuitenkin välttää ylisoittoa. Muu bändi ei jää hänestä jälkeen; Simon Phillips, Mo Foster, Tony Hymas ja Tommy Eyre lisäävät omat mausteensa mielenkiintoiseen soppaan. Bill Brufordin alkuperäisestä Earthworks-yhtyeestä tuttu Iain Ballamy sekä Stuart Brookes ja Tony Roberts hoitelevat puhallinsoittimet. Itse Gil Evans vierailee (kuolemansa jälkeen!) yhdellä biisillä.
Kaksi iltaa ja lähes kymmenen kuuntelukertaa takana. Ehdoton lempparilevy juuri nyt.
Pekka Pohjolan Visitation on soinut useasti, ja varmaan soi lähitulevaisuudessakin vielä monesti.
Lieneekö Pekan tasaisin levy? Huippubiisejä kaikki levyn kappaleet!
King Crimson: Schizoid Men 1-11. Warsinainen Krautrocksinfonia tämä. Tunkkaista jyrinää pääasiassa Frippin ja Collinssin sooloillessa.
Lieneekö Pekan tasaisin levy? Huippubiisejä kaikki levyn kappaleet!
Taitaa olla Pekan oma suosikki - tai ainakin oli joskus.
Onko Visitationista muuten tullut remasteria?
Onko Visitationista muuten tullut remasteria?
Ehkäpä ei, tais kyllä olla jonkin aikaa OOP.
Markettien ale laareissa olen, nuorna miessä plarasin varmasti kymmeniä kertoja ohi Finnforestin levyt. Mitäpä minä niillä nyt tekisinkään kun ei oo sitä naarmutinta. Mutta on nämä kyllä hienoja tallenteita!
Onko Visitationista muuten tullut remasteria?
Ehkäpä ei, tais kyllä olla jonkin aikaa OOP.
Mulla on kaksi versiota Visitationista, joista uudempi, vuoden 2003 painos, on todellakin remaster:
24bit digital re-mastering, Minerva Pappi, Finnvox Studios.
Warner Music Finland Oy 5050466-8805-2-9!
[quote]Onko Visitationista muuten tullut remasteria?
Ehkäpä ei, tais kyllä olla jonkin aikaa OOP.[/quote]
Mulla on kaksi versiota Visitationista, joista uudempi, vuoden 2003 painos, on todellakin remaster:
24bit digital re-mastering, Minerva Pappi, Finnvox Studios.
Warner Music Finland Oy 5050466-8805-2-9!
Ahaa. Soundeissa eroa?
[quote][quote]Onko Visitationista muuten tullut remasteria?
Ehkäpä ei, tais kyllä olla jonkin aikaa OOP.[/quote]
Mulla on kaksi versiota Visitationista, joista uudempi, vuoden 2003 painos, on todellakin remaster:
24bit digital re-mastering, Minerva Pappi, Finnvox Studios.
Warner Music Finland Oy 5050466-8805-2-9![/quote]
Ahaa. Soundeissa eroa?
Luulisin niin, mutta asia täytyy todeta vertaamalla. Palaan asiaan sitten kun olen ehtinyt soitella molempia levyjä peräkkäin. Täällä töissä kun on vain tuo uudempi versio mukana.
Mitähän minä olen viime aikoina eniten kuunnellut? Saattaisi olla Kate Bushin Hounds of Love. Kaunista.
Levyllä soittaa parilla biisillä bassoa mies nimeltä Eberhardt Weber, ja hyvältä kuulostaakin. Onko kenelläkään mitään käsitystä miehen soolotuotannosta? En tiedä hänestä mitään, paitsi että jazzmiehiä on, ilmeisesti.
Eberhardt Weber, ja hyvältä kuulostaakin. Onko kenelläkään mitään käsitystä miehen soolotuotannosta?
Mulla on yks sen levy, hiljasta ecm-jazzia olematta kovin jazzia, ei kovin tarkkoja muistikuvia.
Levyllä soittaa parilla biisillä bassoa mies nimeltä Eberhardt Weber, ja hyvältä kuulostaakin. Onko kenelläkään mitään käsitystä miehen soolotuotannosta? En tiedä hänestä mitään, paitsi että jazzmiehiä on, ilmeisesti.
Olen kuullut pari levyä, The Following Morning (1976) ja Little Movements (1980). Ensinmainittu on aika maalailevaa tunnelmointia, jälkimmäinen enempi jazz-rockia. Miellyttävää, mutta ei ehkä sittenkään vaivan arvoista. ECM:n levyt ovat sitä paitsi aika kalliita. Pidän kyllä äijän soittotyylistä.
Mitähän minä olen viime aikoina eniten kuunnellut? Saattaisi olla Kate Bushin Hounds of Love. Kaunista.
Levyllä soittaa parilla biisillä bassoa mies nimeltä Eberhardt Weber, ja hyvältä kuulostaakin. Onko kenelläkään mitään käsitystä miehen soolotuotannosta? En tiedä hänestä mitään, paitsi että jazzmiehiä on, ilmeisesti.
Levyllä soittaa parilla biisillä bassoa mies nimeltä Eberhardt Weber, ja hyvältä kuulostaakin. Onko kenelläkään mitään käsitystä miehen soolotuotannosta? En tiedä hänestä mitään, paitsi että jazzmiehiä on, ilmeisesti.
Hounds of Love on huippulevy!
Mitä Weberiin tulee, äijä hengaillee edelleenkin Jan Garbarekin kanssa. Porukka oli pari vuotta sitten April Jazzissä (Espoossa) soittamassa ja tuo setti on edelleenkin ylittämätön, Weberkin heitti upeita sooloja :D
Tsekkasin kymmenkunta Garbarekin levyä (joissa Weber oli miltei jokaisessa mukana) lyhyellä aikajänteellä, mutta eivät ne sitten olleetkaan niin hyviä...
Parempi siis ainakin kuunnella Weberiä ennen ostopäätöstä.
Minäkin harkitsin meneväni tuonne Garbarekin April jazz -keikalle, mutta jäi väliin. Kuulemani miehen levyt ovat olleet ehkä hieman liian unimusiikkia.
Taitaapa tuottaja Manfred Eicher pitää huolen siitä, ettei tunnelma ECM-levyillä pääse liian kiihkeäksi.
Päivitin Captain Beefheartin ekan, SAFE AS MILK:n rahisevan vinyyliversioni uuteen, bonusbiisein varustettuun CD:hen, -ja kyllä potkii! Ehkä maailman paras levy!, tai "Autumn's Child" on ainakin maailman paras biisi!
Olen pitkälti samaa mieltä tuosta Safe as milkistä!
Tahollani olen innostunut Janne Westerlundin Plain Ridestä. Oh the flow on aivan mahtava debyyttilevy! Aikanaan Sweetheartin lopettamisesta syvästi järkyttyneenä oli hienoa huomata, että suunnilleen samat jannut ovat taas koossa, vähän iäkkäämpinä ja rauhallisempina, mutta vähintään yhtä hyvinä. Tuntuisi siltä, että jotain on tarttunut matkaan Westerlundin Circle-kaudeltakin. Olen kyllä sitä mieltä, että miehen kannattaisi heivata Circle ja keskittyä tähän. Kaikkien nerojen ei kannata pakkautua samaan bändiin...
Weberiltä omistan yhden LP:n, "Chorus" vuodelta 1985. Rauhallista, rauhallista...muuta muistikuvaa ei tällä hetkellä oikein ole, plus että kansi on mainio. Miehen bassosaundi on kyllä upea.
[quote][quote][quote]Onko Visitationista muuten tullut remasteria?
Ehkäpä ei, tais kyllä olla jonkin aikaa OOP.[/quote]
Mulla on kaksi versiota Visitationista, joista uudempi, vuoden 2003 painos, on todellakin remaster:
24bit digital re-mastering, Minerva Pappi, Finnvox Studios.
Warner Music Finland Oy 5050466-8805-2-9![/quote]
Ahaa. Soundeissa eroa?[/quote]
Luulisin niin, mutta asia täytyy todeta vertaamalla. Palaan asiaan sitten kun olen ehtinyt soitella molempia levyjä peräkkäin. Täällä töissä kun on vain tuo uudempi versio mukana.
Joo, on tuo uusi Visitation remaster vertailtuna parempi: diskantit vaikuttavat kirkkaammilta, bassot tuhdimmilta ja yleinen äänten erottelu selvemmältä. Mitä sitä muuta voi odottaakaan?
Parempi siis ainakin kuunnella Weberiä ennen ostopäätöstä.
Minäkin harkitsin meneväni tuonne Garbarekin April jazz -keikalle, mutta jäi väliin. Kuulemani miehen levyt ovat olleet ehkä hieman liian unimusiikkia.
Minäkin harkitsin meneväni tuonne Garbarekin April jazz -keikalle, mutta jäi väliin. Kuulemani miehen levyt ovat olleet ehkä hieman liian unimusiikkia.
Aivan! Kun Garbarekia levyiltä kuuntelee, rupeaa kohta ramasemaan...
Jokin terä tai yty miehen levyiltä puuttuu.
Bill Evans : Petite Blonde (1992)
Netti on ihmeellinen paikka. Kun ohimennen sattuu kv. foorumilla valittamaan, että levyä ei tahdo löytää mistään, niin joku toisella puolella maailmaa lukee murheellisen viestin, ottaa yhteyttä ja pari viikkoa myöhemmin vuosia etsimäni oop-levy on hallussani.
Kokoonpanon B.Evans, V.Bailey, M.Forman, C.Loeb & D.Chambers tykittämä Petite Blonde on moderni fuusioklassikko. Livelevy, jossa kaikki, kristallinkirkasta äänitystä myöten, sattuu osumaan kohdalleen. Tätä levyä kannatti odottaa.
Judas Priest : Angel Of Retribution
-Levy yllätti positiivisesti, joskin Travis innostuu lätkyttämään tupliaan(taas) liiaksikin.Miltähän levy olisi kuulostanut jos Pedofiili-Holland olisi vielä liittynyt riveihin takaisin. :lol:
Judas Priest : Angel Of Retribution
-Levy yllätti positiivisesti, joskin Travis innostuu lätkyttämään tupliaan(taas) liiaksikin.Miltähän levy olisi kuulostanut jos Pedofiili-Holland olisi vielä liittynyt riveihin takaisin. :lol:
-Levy yllätti positiivisesti, joskin Travis innostuu lätkyttämään tupliaan(taas) liiaksikin.Miltähän levy olisi kuulostanut jos Pedofiili-Holland olisi vielä liittynyt riveihin takaisin. :lol:
Lapsenomaiselta tai lapselliselta?
Judas Priest : Angel Of Retribution
-Levy yllätti positiivisesti, joskin Travis innostuu lätkyttämään tupliaan(taas) liiaksikin.Miltähän levy olisi kuulostanut jos Pedofiili-Holland olisi vielä liittynyt riveihin takaisin. :lol:
-Levy yllätti positiivisesti, joskin Travis innostuu lätkyttämään tupliaan(taas) liiaksikin.Miltähän levy olisi kuulostanut jos Pedofiili-Holland olisi vielä liittynyt riveihin takaisin. :lol:
Lapsenomaiselta tai lapselliselta?
Niin, olosuhteet huomioon ottaen tuo olisi voinut olla täysin mahdollista :lol:
Saiskohan muusikoista koottua pedofilia all stars -ryhmän..
- Holland
- Gary Glitter tai Jackson
- Townsend
- basisti puuttuu - yllättäen!
- basisti puuttuu - yllättäen!
Bill Wyman?
Toiseen kitaraan vaikkapa Static-X -mies Tripp Eisen: http://www.metalsludge.tv/main/index.php?module=subjects&func=viewpage&pageid=910
Jazzbasisti Dave Holland ei ole ilmeisesti jäänyt kiinni mistään, mutta olisi tyylikästä jos bändin rytmisektiona olisi Dave Holland ja Dave Holland.
Ja ensilevyn hittibiisejä mm. Sweet little six(teen)...?
Saiskohan muusikoista koottua pedofilia all stars -ryhmän..
- Holland
- Gary Glitter tai Jackson
- Townsend
- basisti puuttuu - yllättäen!
- Holland
- Gary Glitter tai Jackson
- Townsend
- basisti puuttuu - yllättäen!
Eikös Phish:n basistia syytetty jostain vähän aikaa sitten? Mike Gordon taitaa olla hepun nimi. Townshendin kohdalla taidettiin todeta syytökset perättömiksi.
Lempparilevy tällä viikolla best of Black Sabbath, varsinkin Changes. :mrgreen:
Se Iron Maidenin Edward The Great
Sitä mun levysoitin kuluttanu parin kuukauden ajan....
Ayreonin Human Equation.Loistotupla.
The United States of America.
Kerrassaan mainio levy vuodelta 1968. On se kumma, kun parhaat happorocklevyt tuppaavat olemaan oikein mainioita kuunneltavia. Näiden musiikki, se on raivoisaa mäiskettä ytimessään uskomattoman viehko naisääni laulamassa. Ja huom! Sakki kyllä hallitsi instrumenttinsa, klassinen koulutus kaikilla. Siihen nähden musiikin rock onkin yllätys, oletettavampaa kyllä olisi ollut jotain sinfonista proggii tai sillei...
Gustavsonin uudesta olen nauttinut isosti.
Apulannan vastaava on mulle vaikeammin avautuva teos.
Fissio : I'mpossible (1998)
Kansainväliset mitat täyttävä, kotimainen fuusiolevy. Bändillä on soittotaito hanskassa, mutta myös biisit ovat hyviä. Kitaristi Peter Engberg on minulle uusi tuttavuus, jonka soitossa tyyli ja tekniikka ovat hienosti tasapainossa. Timo Pratskin todistaa jälleen kuuluvansa kotimaisten kiipparistien aateliin. Sami Kuoppamäki hoitelee rumpuhommat vakuuttavasti, eikä Mikko Vuorelan bassottelustakaan löydy moitteen sijaa. Mongo Aaltonen lisää omat mausteensa perkussioillaan. Biisit ovat Pratskinin ja Engbergin käsialaa. Esikuvat paistavat läpi, mutta tämä ei kuuntelua haittaa. Soundeja myöten mainio levy.
Aavikko: Back From The Futer
Uus Aavikko siirty suoraan listakärkeen, huisaa.
Porcupine Tree: Deadwing
Saattaa olla PT:n paras levy toistaiseksi. Etenkin Arriving Somewhere But Not Here biisi on parhautta.
Porcupine Tree : Deadwing
Löysin bändin vasta tämän levyn myötä . Vanhemmatkin kuulostaa hyvältä .
Arriving... on superbiisi !
Ja täältäkin pesee:
Porcupine Tree - Deadwing
Porcupine Tree - Signify
Porcupine Tree - In Absentia
Olen myöskin myohäisherännäinen, koska PT on aiemmin jäänyt minulta piiloon aina muiden ns. "tuoreempien progebändien" edustajien alle (Spock's Beard, Flower Kings, IQ jne.) joista en ole yrityksistä huolimatta täysillä syttynyt.
Deadwing on oikein maukas kokonaisuus, sillä nimikkobiisi "Deadwing", numero 2 eli "Shallow" ja varsinkin tuo "Arriving Somewhere But Not Here", joka kiilaa levyn ehdottomaksi huippukohdaksi, ovat hienoa tavaraa! Levyllä on tosin kaksi kappaletta, jotka olisi mielestäni voinut jättää pois "tarpeettomina", eli ylipliisu "Lazarus" ja linjaton "Halo".
Puolisäröisellä putkivahvarisoundilla tykittävä voimakitara ei kuulosta lainkaan hassummalta, sillä poweria ja potkua riittää aivan eri lailla kuin vastaavissa hevipläjäyksissä, joissa Tube screamer usein huutaa leipää aivan tarpeettomasti. Nyanssien hyväksikäyttöä riittää kuitenkin siten, ettei yhtye puuduta tai nukuta, vaan pysyy kiinnostavana, sillä ilmavia kitara- ja synamaalailuja riittää tiukan riffittelyn vastapainoksi sangen hyvin. Ehkä vähäsen vähemmän sitä "puhelinäänilaulusoundia" silti voisi olla, jos pientä kritiikkiä pitää sanoa...
Ja erityismaininnan ansaitsevat kaikkien näiden em. levyjen aloitukset, jotka oikein mahdikkaina ja tiukkoina saavat täältä ainakin lisäpisteet vielä! Pakko se on kai hankkia muitakin levyjä, kuten Stupid Dream ja Lightbulb Sun ainakin...
Minusta Lazarus on todella hieno popbiisi. Halo on myös ihan näppärä kappale. Kaksi viimeistä kappaletta on toistaiseksi jäänyt minulle yhdentekevimmiksi tapauksiksi.
Lerxst, jos Signify osuu niin koeta ihmeessä On the Sunday of Lifea.
Ainakin minusta ihan parasta, originellia, hiomatonta Porcua.
On The Sunday on ihan kiva, mutta ei se kyllä juurikaan Signifyta muistuta. Sunday on enemmän sellaista psykedeelistä poppia.
Terry Callier teki 70-luvulla huippulevyjä, jotka eivät saaneet ansaitsemaansa huomiota. 80-luvun alussa yksinhuoltajaisä jättäytyi pois musiikkibisneksestä ja keskittyi tekemään tietokoneohjelmoijan töitä kotikaupungissaan Chicagossa.
Callier alkoi nauttia uudesta suosiosta soul-piireissä 90-luvulla. Hän julkaisi 1998 ensimmäisen studioalbuminsa 19 vuoteen, ja sen jälkeen levyjä on tullut tasaiseen tahtiin. Uskomaton tarina sai jota kuinkin onnellisen lopun - olkoonkin, että Callier sai muusikkoutensa takia potkut päiväduunistaan eivätkä uudet levyt ole olleet mitään huikeita myyntimenestyksiä.
Asiaan: tämänhetkinen lempparilevyni on Terryn "Lookin' Out" viime vuodelta. Hienoja biisejä, herkkää tunnelmaa ja tiukkaa soittoa.
Mulla on melkoinen keko Acid Jazz -laftkan kokoelmia ja Callierin tuotokset erottuvat niissä aina edukseen. Erittäin briljanttia soul-jazz-folkkia, jossa on tietty spirituaalinen aspekti mukana.
Bo Hansson, Magician's Hat.
"Risto Wenäläinen Experience: 70´s demos"
Muistin taas tämän, tässä on siis 9 biisiä/puolisen tuntia paikallisten suuruuksien omia biisejä jostain 70-luvulta, kokoonpanossa kitaroita, koskettimia,basso,rumpu, laulu.
Tyyli jossain progemman suomirockin tienoilla, paras biis
ja ainoa englanniksi laulettu on sellanen 5 minsanen procol-
harum-näköisteos, teksti käsittelee tilannetta "woke up this morning & found myself dead..... Risto kirjoitti biisit, lauloi,
soitti kait akustista g ja koskettimia... TTOksala lienee myös
remmissä....
Ja erityismaininnan ansaitsevat kaikkien näiden em. levyjen aloitukset, jotka oikein mahdikkaina ja tiukkoina saavat täältä ainakin lisäpisteet vielä! Pakko se on kai hankkia muitakin levyjä, kuten Stupid Dream ja Lightbulb Sun ainakin...
Ainakin Stupid Dreamin aloitus noudattaa tuota "mahdikasta" levyn aloituslinjaa. Vaikka levy kokonaisuutena ei ehkä ollutkaan se kovin juttu niin aloituskipale Even Less on aina yhtä miellyttävä laittaa soimaan. Voimakas ja samalla rauhoittava esitys.
Lempparilevy juuri nyt POS: Remedy Lane, tuleva PT: Deadwing, josta yksi kuuntelukerta vasta takana..
Lerxst, jos Signify osuu niin koeta ihmeessä On the Sunday of Lifea.
Ainakin minusta ihan parasta, originellia, hiomatonta Porcua.
Ainakin minusta ihan parasta, originellia, hiomatonta Porcua.
Thank you, mr. Grey! Täytyy pistää korvan taakse tuokin vinkki!Signify vakuutti tosiaan aivan välittömästi asian aitoudesta. Hommaan ihan ensiksi kuitenkin LBS:n, SD:n ja Up the Downstairin. Eipä siitä ole taas pitkä matka koko diskografian omistamiseen... Hoh, ei ole halpaa tämä hurahtelu, mutta sitäkin mukavampaa! :wink:
Coldplay: Parachutes
Coldplay: A Rush of Blood to the Head
Miles Davis: Seven Steps to Heaven
Nämä soivat tällä hetkellä ahkerasti. Pelkään vaan, että kyllästyn kohta kahteen ensimmäiseen :?
Nyt on soinut työpaikalla pari päivää vuorotellen toi BGn Russki Albom, kaunista jethrotull-maista folkrockkia, ja GrObn Armageddon-Pops, 32 minsaa täystuhopunkkia. Mukava vuorottelu, sano!
Mike Keneally & Beer For Dolphinsin 'Dancing' on kyllä ehdottomasti tällä hetkellä paras levy, magnificó :) 8) ja luultavasti vielä pitkään tulevaisuutenkin :)
Fonalin viime vuonna julkaisema: Islaja - Palaa aurinkoon on soinut todella runsaasti viime päivinä. Mahtavaa acid-folk meininkiä äärimmäisen kauniilla laululla! Onko tuo edellinen albumi: Meritie yhtään samankaltainen?
Palaa aurinkoon on vielä hankkimatta, joten en osaa verrata, mutta etköhän sää Meritiestäki tykkäis ;)
Tällä viikolla on soinut aika monta kertaa Akvariumin Hyperborea, Greban kokoelma parhaista psykedeelisistä biiseistään. Oi ti zishin maja Samsara! Putkikelloja. Huiluja. Surisevia syntikoita. Kurkkulaulua. Purppuraista lunta. Sello.
No budit den kakda... Flyygeli. Urut...
John Coltranen "A Love Supreme" on kolahdellut jo pitemmän aikaa erittäin kovaa. Täydellisyyttä 8)
John Coltranen "A Love Supreme" on kolahdellut jo pitemmän aikaa erittäin kovaa. Täydellisyyttä 8)
Herra oli kyllä kieltämättä parhaita muusikoita mitä olen kuullut.
John Coltranen "A Love Supreme" on kolahdellut jo pitemmän aikaa erittäin kovaa. Täydellisyyttä 8)
Herra oli kyllä kieltämättä parhaita muusikoita mitä olen kuullut.
Kovia kehuja, pojat.
Olen ilmeisesti vielä vasta matkan alussa, kun ei ole vielä tämä levy kolahtanut. Mutta älkää huolestuko, yritän vielä sitkeästi.
A Love Supreme taitaa olla paras toistaiseksi kuulemani jazz-levy.
Fonalin viime vuonna julkaisema: Islaja - Palaa aurinkoon on soinut todella runsaasti viime päivinä. Mahtavaa acid-folk meininkiä äärimmäisen kauniilla laululla! Onko tuo edellinen albumi: Meritie yhtään samankaltainen?[/quote]
Palaa aurinkoon ilmestyi kyllä vasta tänä vuonna, Meritie viime vuonna. Loistavia kumpikin, Meritie ehkä vieläkin parempi... tai sitten se on jo vain tutumpi. Saman tien kannattaa hankkia myös Lau Naun loistava Kuutarha-albumi, ja jäädä odottelemaan Hertta Lussu Ässän debyyttiä.
[quote]A Love Supreme taitaa olla paras toistaiseksi kuulemani jazz-levy.
Palaa aurinkoon ilmestyi kyllä vasta tänä vuonna, Meritie viime vuonna. Loistavia kumpikin, Meritie ehkä vieläkin parempi... tai sitten se on jo vain tutumpi. Saman tien kannattaa hankkia myös Lau Naun loistava Kuutarha-albumi, ja jäädä odottelemaan Hertta Lussu Ässän debyyttiä.
[quote]A Love Supreme taitaa olla paras toistaiseksi kuulemani jazz-levy.
Se on kyllä parhautta ja täydellisyyttä, olkoonkin että henk.koht. Sunship ja Om kolisevat ehkä vieläkin enemmän...
Oma tän hetken suosikki on viimeinkin julkaistu The Fall -yhtyeen massiivinen kuuden CD:n boksi The Complete Peel Sessions 1978-2004. Aivan mieletön paketti, mitäpä muutakaan...
the clover - mikähän sen nimi mahtaa olla ( c-kasetti )
the cactus - restrictions ... klassikko!
Taitaapa olla tällä hetkellä tuo The Byrdsin - Fifth Dimension
Velvet Underground: ...and Nico.
Tuli eilisen Reed-dokkarin innoittamana kaivettua V.U.-boxi esiin... Kiva levy, sano. Sellanen virikkeitäantava...
Ja missäs se miun Quine Tapes olikaan...?
Kaikki Wishbone Ashin levyt vuoteen 78 asti. Etenkin "Wishbone Four" on soinut ahkeraan. Aikanaan tämä oli ensikuulemalta lievä pettymys kun oli jäänyt koukuun bändin loistavaan "Argus"-levyyn.
Vasta nyt huomaan että "nelosellahan" ei huonoa raitaa olekaan. Tuotanto vain on Argusta maanläheisempää ja meininki enempi Country-Rockia.
Ahvak : s/t
Parhaimpia "sävellettyjä" proge-levyjä viime vuosilta. Musiikki etenee herpaantumatta koko levyn ajan. Vaikutteita ainakin klassisesta musiikista, Gentle Giantilta, King Crimsonilta, ja sanoisinko Univers Zerolta?! Bändi tulee Israelista, uskokaa tai älkää!
Kaikki Wishbone Ashin levyt vuoteen 78 asti. Etenkin "Wishbone Four" on soinut ahkeraan. Aikanaan tämä oli ensikuulemalta lievä pettymys kun oli jäänyt koukuun bändin loistavaan "Argus"-levyyn.
Vasta nyt huomaan että "nelosellahan" ei huonoa raitaa olekaan. Tuotanto vain on Argusta maanläheisempää ja meininki enempi Country-Rockia.
Vasta nyt huomaan että "nelosellahan" ei huonoa raitaa olekaan. Tuotanto vain on Argusta maanläheisempää ja meininki enempi Country-Rockia.
Argus on erinomainen levy! Vieläkin sen musiikki on omassa luokassaan ja toimii loistavasti.
Hankkikaa tai hävetkää!
Joo, Argus & Nelonen ovat loistavia molemmat.
Sun City Girls: Horse Cock Phepner
James Taylor : Live
Live vuodelta '93. Bändissä mukana Michael Landau, Jimmy Johnson ja Carlos Vega. Lisänä on vielä neljähenkinen taustalaulu porukka. Pop-musiikki ei voi toteutukseltaan olla enää tämän parempaa. Sovitukset, lauluharmoniat ja soundit aivan kohdallaan. Nämä versiot pesevät vanhat studioversiot 6-0.
The Uncle Devil Show "A Terrible Beauty"
Aivan mahottoman mukava, huumorilla maustettu poppislevy - ja rikollisen vähälle huomiolle jäänyt!
Jos Jason Falknerin tai vaikkapa Del Amitrin tyylinen musiikki puhuttelee, ei tätä levyä passaa missata!
www.theuncledevilshow.com
Remedios Silva Pisa : Nací en Alamo.
Ihme miten yks "iskelmä" voi aina vaan tehota niin että selkäpiissä viiltää ja jos erehtyy melodian vietäväksi pukkaa kyynelet silmiin ja pala kurkkuun.
Ja kun vasta oli ihmetellyt miten harvoin hyvätkään esitykset tuntuu missään.
Lou Reed : Magic and Loss
Olin innoissani Loun New York-levystä 90-luvun alussa, mutta Magic and Loss ei ilmestyessään 1991 oikein iskenyt. Sen menetykseen ja kuolemaan liittyvä tematiikka oli ilmeisesti silloiselle 30-kymppiselle liian torjuttava juttu.
Kun seurasin isäni riutumista mahasyövän kourissa vuoden -95 lopulla, alkoi Magic and Loss yhtäkkiä napsahtaa kohdalleen.
Nykyään soitan levyä aina omaisten tai ystävien kuollessa...
Ja myös Pyhäinpäivisin!
Täydellinen Post Mortem-levy.
Cody ChesnuTT: The Headphone Masterpiece
Hiphop ei ole koskaan pahemmin kolahtanut, mutta tämä toimii! Tällä tuplalevyllä tyylien kirjo tosin ulottuu laajemmallekin. Hyvää musaa voi joskus löytyä yllättäviltä alueilta...
Third Ear Band : Magic Music
Hypnoottista raga-progea!
Mokoma : Kuoleman Laulukunnaat
Third Ear Band : Magic Music
Hypnoottista raga-progea!
Hypnoottista raga-progea!
Uskallatko paljastaa mistä ostit tämän levyn ja mihin hintaan? Tähän asti mitä oon TEB:n levyihin törmänny niin ovat olleet turhan hintavia mun lompsalle...
Tähän asti mitä oon TEB:n levyihin törmänny niin ovat olleet turhan hintavia mun lompsalle...
Voin myydä Brain waves levyn sopuhintaan, jos jotain kiinnostaa (cd). Privaviestiä vaikka.
Third Ear Band : Magic Music
Hypnoottista raga-progea!
Hypnoottista raga-progea!
Uskallatko paljastaa mistä ostit tämän levyn ja mihin hintaan? Tähän asti mitä oon TEB:n levyihin törmänny niin ovat olleet turhan hintavia mun lompsalle...
SynPhonic myy tätä 18 taalaan.
Tietääkö kukaan, mikä näiden TEB-levyen in/out-print -tilanne on? Itsellä löytyy hyllystä CD:nä:
Third Ear Band. S/T BGOCD89
Alchemy, Drop Out Records DO CD 1999
Third Ear Bands's Music for Macbeth, BGOCD61
Hymn to the Spynx 2CD, Crestdcd 067 Z
- Oliskos toi Drop Out Records aika vaikeasti saatava..?
Villi veikkaus, vanhempia BGO-levyjä on jo vaikeempi saaja, Drop Outteja tosi vaikee.
ps: Macbethin huolisin ;)
Lempilevystä nyt tiedä mutta Opethia on tullut bändinä luukutettua eniten viime aikoina. 8)
Viime aikojen hienoimpia kokemuksia on minulle antanut Bill Fay. Kaikki hänen 3 levyään Bill Fay 1970, Time Of The Last Persecution 1971 ja Bill Fay Group nimellä julkaistu Tomorrow Tomorrow And Tomorrow (äänittety 70- ja 80-luvuilla, mutta sitten hyllytetty).
Kaikki levyt ovat hyviä, mutta niiden muodostama kokonaisuus, joka huipentuu levyn Tomorrow Tomorrow And Tomorrow loistaviin tulkintoihin on suurta taidetta. Jos pidät Nick Drakesta, niin Bill Fay ansaitse huomiosi!
http://www.billfay.co.uk/
Herbie Hancock : Crossings
Jazz ei oo pitkään aikaan maistunu näin hyvälle! Pitää varmaan ostaa ainakin Mwandishi ja Sextant tälle kaveriksi.
Tietääkö kukaan, mikä näiden TEB-levyen in/out-print -tilanne on? Itsellä löytyy hyllystä CD:nä:
Third Ear Band. S/T BGOCD89
Alchemy, Drop Out Records DO CD 1999
Third Ear Bands's Music for Macbeth, BGOCD61
Hymn to the Spynx 2CD, Crestdcd 067 Z
- Oliskos toi Drop Out Records aika vaikeasti saatava..?
Third Ear Band. S/T BGOCD89
Alchemy, Drop Out Records DO CD 1999
Third Ear Bands's Music for Macbeth, BGOCD61
Hymn to the Spynx 2CD, Crestdcd 067 Z
- Oliskos toi Drop Out Records aika vaikeasti saatava..?
The Magus on muuten vallan manio arkistolöytö Third Ear Bandilta. Levy siis äänitetty 1972 ja julkaistu 2003.
Tällä hetkellä joko Art Bearsin Hopes & Fears tai National Healthin Of Queues and Cures.
Jos joku muuten sattumalta löysi paikallisjunasta pussin, jossa oli tuo National Health, Pasolinin Salo -DVD ja vajaa pullo viinaa, terveisiä vaan.
The Magus on muuten vallan manio arkistolöytö Third Ear Bandilta. Levy siis äänitetty 1972 ja julkaistu 2003.
Ai se oli tollainen tapaus.. olen aika laiska lukemaan bookletteja.
__________
- Lempilevy, joka on soinut noin viikon ainakin kerran päivässä: CHORONZON: MAGOG AGOG.
"The music of Choronzon is a find blend of Black, Thrash and Industrial, but you also find strong Gothic elements and some out of the ordinary psychedelic/ Ambient elements."
Yhden miehen projekti: äijä veti LSD:tä ja tapasi arkkidemoni Choronzonin - en epäile hetkeäkään.
Tom Waitsin levyt on kuuntelussa. Monta vielä puuttuukin hyllystä. Miehellä kyllä on sopivaa musiikkia kaikenlaisiin tunnelmiin. Lieneekö Waits julkaissut yhtään läpeensä kehnoa levyä? Ja äijän äänenkäyttö on omaa luokkaansa, sen kehitystä alkupään levyistä tähän päivään on hauska seurata.
Lieneekö Waits julkaissut yhtään läpeensä kehnoa levyä?
Ei. Olisiko Foreign Affairs kehnoimmasta päästä ja sekin on aivan kuunneltava.
Tom Waitsin levyt on kuuntelussa. Monta vielä puuttuukin hyllystä. Miehellä kyllä on sopivaa musiikkia kaikenlaisiin tunnelmiin. Lieneekö Waits julkaissut yhtään läpeensä kehnoa levyä? Ja äijän äänenkäyttö on omaa luokkaansa, sen kehitystä alkupään levyistä tähän päivään on hauska seurata.
Black Rideria ei kai pidetä kovin suuressa arvossa. Mutta sehän onkin soundtrack.
Don Blackman: Blackman
Yksi niistä levyistä, jonka pystyi vihdoin ja viimein hankkimaan hyllyynsä levysoittimen ostamisen jälkeen.
Rabih Abou-Khalil : The Cactus Of Knowledge.
Oud-luutun taitajan hauskoja jazz-henkisiä World Music-sävellyksiä. Tuubaa ja muita puhaltimia arabialaisiin tahtilajeihin 11/8, 9/8 7/8 jne sovitettuina. Syyttäkää spiralakea tästä hullaantumisestani!
Jalat maahan pojjaat :
TOTO : Falling In Between
okei, okei aa oo ärrää, mutta äärettömän hyväsaundisesti ! ;)
Kirahvi sanoo öri öri öri
Chic: C'est Chic
Mixalis Xatzigiannis : Live.
Loistava kreikkalainen poppirokkilaulaja.
Kluster Tu : 8 Armed Monkey
Kyllä on kertakaikkisen mahtava levy.
Darkthrone : The Cult Is Alive tarttui tänään mukaan levykaupasta ja hyvin rokkaa.
Todd Rundgren: Liars
Porcupine Tree - Deadwing
Tuntui ensikuulemalta tyylikkäältä, mutta tyhjältä - parin kuuntelun jälkeen olen alkanut diggailla. Täytyy varmaan hommata In Absentia seuraavaks...
In Cowan Ring - Demos
Folkkia. Hidasta, kaunista. Onko kellään näiden levyjä?
Freak Kitchen: s/t
Jos joku törmää omistajaa vailla olevaan Appetizeriin, ilmoittakaa ihmeessä! Sitten olisi koko diskografia koossa...
Georg Ots : 20 Suosikkia
* Levy on nimetty just nappiin !
* Huomaa paikoitellen erityisen loistokas suomenkielen lausunta.
* Yesin jälkeen loogisin valinta autoilu musiikiksi.
* Jarna Kuivansuosikki laulavista laivoista.
*Lennard Meren ja G. Otsin muistoa kunnioittaen!
teitän -j.
The Flaming Lips : At War with the Mystics
Alkuvuoden paras lätty on tässä.
Loistavia pop-biisejä jotka ovat tungettu fleimareiden psykokoneen läpi. :mrgreen:
Rankempaa menoa mitä kahdella edellisellä levyllä on ollut.
Ian Hunter: s/t
The Science Group : Spoors
Jos Thinking Plague tai Henry Cow kuuluu suosikkeihisi, kannattaa The Science Groupin pari levyä, myös edellinen A Mere Coincidence ehdottomasti tsekata. Musiikki on vaativaa, tietenkin erityisen polveilevaa tempovaihdoksineen ja useine kokeellisine jippoineen, mutta kuitenkin jotenkin kuulijaystävällisempää kuin ehkäpä samaan luokitteluun kuuluva Henry Cow.
http://www.tickmayer.com/sciencetexts.htm
Sufjan Stevens : Illinois
Grey Wolves: Division. Mustien viharyhmien vihapuheita samplattuna power electronics -taustojen päälle. Vähän kuin CON-DOM:in The Color of Man's Skin. Kannessa kelttiristi ja jakomerkki, joka ei tarkoita equality vaan equal retaliation. Hyvää natsikamaa siis :!:
The Doors: L.A. Woman. Helveti kova.
Sonny Worthing "Teenage Dream"
- kertakaikkisen mukavaa poppia. 10cc, Pilot ja Steely Dan tulevat ekana mieleen tätä vinyyliä kuunnellessa.
Rodrigo Leáo & Vox Ensemble : theatrum
Robert Fripp kääntyy katoliseksi kuunneltuaan Höyry-koneen Huonon parturin ja säveltää messun kuorolle, jousikvartetolle ja erinäisille muille instrumenteille...
Leáo on aikoinaan vaikuttanut Portugalin ehkä tunnetuimmassa Fado-bändissä Madredeuksessa; nykyään soolourallaan tehnyt neljä maailmanmusiikin sektorille luokiteltavaa levyä.
Tässä on kuitenkin mielestäni yksi maailman parhaista levyistä!
Korkeintaan jumalainen JS Bach yltää samalle tasolle kuin musiikki tällä levyllä :shock:
Erittäin subjektiivinen näkemys on kyseessä, enkä oleta kovin monen muun koskaan jakavan kantaani.
Levy on musiikkikokoelmani helmi; vaikeasti saatavissa.
http://www.rodrigoleao.pt/
Noitalinna Huraa!: Kalan silmä
...nyt siis myös cd:nä. Wihdoinkin!
On Trial: Forever
Bubbling under: Kuusumun Profeetta: Hymyilevien laivojen satama
PMMP: Kovemmat kädet
Bubbling under: Birchville Cat Motel: Our Love Will Destroy The World
System Of A Down - Hypnotize
En yleensä kuuntele tämän tyyppistä, mutta tässä on jotain joka viehättää. Mietin kauan mikä tästä tulee mieleen Red Hot Chili Peppersien ja Faith No Moren ohella...
- Höyry Kone ja Vasarat! :shock: Esim Dreaming -kappaleessa..
Nämähän ovat kai Armenialaista sukujuurta ja siltä ilmansuunnaltahan Kone ja Vasaratkin ovat ammentaneet...
Shape of Despair: Angels of Distress
Ehkä enemmän syys- ja talvi-iltojen musiikkia kuin kevätauringossa kuunneltavaa, mutta hyvin toimii silti. Synkkää ja kaunista. Ei mitenkään järjettömän hidasta, vaikka "funeral doomia" onkin.
Circle: Arcades
Sain just eilen... Yöllä kuuntelin kakkospuolen hieman kaljaa yms. napanneena kuulokkeilla ja olin transsissa!
And You Will Know Us By The Trail Of Dead - Madonna
-Loistava. Hitto ku kesti näin kauan törmätä tähän.
Kometa - Like A Light Bulb
-Uskon taas suomalaiseen musiikkiin.
Bob Dylan : The Freewheelin', Desire, Blonde on Blonde
bubbling under: Plain Ride : Oh The Flow, Kuusumun Profeetta : Hymyilevien laivojen satama
Paras biisi tällä hetkellä: Toolin uusi sinkku Vicarious.
Mahalia Jackson : The Essential- kokoelma.
Kun Musa-lehti oli tuore ja itse olin vielä tuoreempi, kyselivät musiikin perään :"onko siinä sanomaa!"
Tässä on !
Jos on epäselvää mitä on [u:3c6c593963]Laulaja[/u:3c6c593963], kuuntelee Mahaliaa sen jälkeen ei ole epäselvyyttä asiasta!
Paras biisi tällä hetkellä: Toolin uusi sinkku Vicarious.
Tuohon Tooliin pitää todellakin tutustua...Mikähän olisi sopiva noviisialbumi?
Tuohon Tooliin pitää todellakin tutustua...Mikähän olisi sopiva noviisialbumi?
Kaksi viimeistä levyä Ænima ja Lateralus ovat kummatkin loistavia. Lateralus ehkä hieman tasaisempi ja progempi kokonaisuus, mutta toisaalta Æniman huippuhetket ovat kovempia. Eli kumpi tahansa noista, mutta jos on pakko valita niin ehkä sitten Ænima. Noita edeltänyt Undertow on myös ihan ok, mutta tavanomaisempaa hardrockia.
Tuohon Tooliin pitää todellakin tutustua...Mikähän olisi sopiva noviisialbumi?
Kaksi viimeistä levyä Ænima ja Lateralus ovat kummatkin loistavia. Lateralus ehkä hieman tasaisempi ja progempi kokonaisuus, mutta toisaalta Æniman huippuhetket ovat kovempia. Eli kumpi tahansa noista, mutta jos on pakko valita niin ehkä sitten Ænima. Noita edeltänyt Undertow on myös ihan ok, mutta tavanomaisempaa hardrockia.
Lateralus kuuluu allekirjoittaneen top 5 -listalle ja varmaan se "kovimmin kolahtanut" levy koskaan. Todella tasainen kokonaisuus ja tunnelma on hyvin vahva eikä yhtään huonoa biisiä ole. Lateralus oli syy minkä vuoksi aloin tutustumaan raskaampaan musakkiin.
Ænima ei minusta ole niin ehjä kokonaisuus ja varsinkin levyn loppupuolisko on aika pöhkö. Avausbiisi on kyllä parhaus. :D
Kiitos Kcrimso ja Leppari.
Kattelin jo CDONista mutta hinnat eivät vielä miellyttäneet, joten tilasin lisää System of a Downia. :wink:
Ehäpä sitten Lateralus tai pianhan niiltä tulee uusi levykin.
Vinkkinä mainittakoon että Toolin uusi levy 10,000 Days maksaa Playssa vain 9 puntaa (postikuluineen).
Tilattu! No niin, nyt olen ikäänkuin samalla viivalla uuden levyn suhteen ja lisäksi säästyi muutama ege. Kiitos taas!
Nico : The Marble Index
Vaikea uskoa että tällainen levy on tehty jo vuonna 1969!
Käsittämättömän addiktiivinen tuotos on tämä.
No, Nico itse oli koukussa aineisiin monia vuosia eläessään, mutta minä olen hurahtanut tähän levyyn nyt
:lol:
Levyn biisit soivat päässä öisin hereille havahtuessani ja päivisin on vaikea vastustaa kiusausta pistää levy taas jälleen kerran soimaan..
Tämä tauti alkoi levystä The Velvet Underground & Nico, jota EI siis voi suositella heikkoluonteisille. :shock:
Acid Mothers Temple & the Cosmic Inferno : Starless and Bible Black Sabbath
Tuli Lontoosta investoitua kun osu kohalle. Aivan loistava levy, kolina pysyy hyvin käsissä ja Black Sabbathin nimikkobiisin riffi iskee helvetin kovaa! Olen täysin vakuuttunut että tämä on vuoden 2006 paras levy(elle sitten joku niistä piljoonasta AMT-levystä jotka tyypit ehtivät julkaista vielä tänä vuonna iske vielä kovempaa) Taitaapa olla mieluisin AMT-levyni Minstrel in the Galaxyn jälkeen.
no joo, huomenna on varmaan taas joku toinen maailman paras levy hehkutuksen kohteena ja olemassa vuoden paras levy...
Onkos sinulla Jammo muita Nicon levyjä? Henk.koht. diggaan Desertshoresta ja ekasta eniten...
Lempparilevy nyt on The Plastic People of the Universe: Polnoci Mys. Komiata. Raakaa.
Onkos sinulla Jammo muita Nicon levyjä? Henk.koht. diggaan Desertshoresta ja ekasta eniten...
Eka on ja tuo Marble. The End tulee kuunteluun tänään.
Se hiukan pelottaa jopa. :shock:
Desertshore on meitsinkin suosikki. Kannattaa ehdottomasti tutustua.
Heh, meitsin suosikit taasen ovat The End ja eka.. tosin Desertshorea oon kuullu tosi vähän. The Endin alkupuolisko on kyllä huikea!
Lempparilevy tällä hetkellä on Toolin uutuus 10,000 Days. Hieno levy eikä kalpene lainkaan kahden edellisen rinnalla.
Olen nyt juuri hulluna Canterbury progeen.
Hatfield and The North ja Caravan ovat tehokuuntelussa. Olen iloinen että olen saanut elää varhaisteininä juuri silloin kun tuo musiikki oli viimeisintä huutoa . Ja olen iloinen siitä että se vieläkin kuulostaa niin ajankohtaiselta ja ajattomalta.
Mew : And The Glass Handed Kites
Post punkkia, progea ja Sigur Rósia.
Tutuista aineksista on saatu koottua suhteellisen omaperäinen ja mainio kesälevy.
Olen nyt juuri hulluna Canterbury progeen.
Hatfield and The North ja Caravan ovat tehokuuntelussa. Olen iloinen että olen saanut elää varhaisteininä juuri silloin kun tuo musiikki oli viimeisintä huutoa . Ja olen iloinen siitä että se vieläkin kuulostaa niin ajankohtaiselta ja ajattomalta.
Hatfield and The North ja Caravan ovat tehokuuntelussa. Olen iloinen että olen saanut elää varhaisteininä juuri silloin kun tuo musiikki oli viimeisintä huutoa . Ja olen iloinen siitä että se vieläkin kuulostaa niin ajankohtaiselta ja ajattomalta.
Onnittelut sinulle!
Minäkin olin herkimmässä vaiheessa juuri vuonna 1973, mutta Canterbury jäi tuolloin minulle vieraaksi niinkuin se on enimmäkseen vieläkin, nyyh! :(
Mun lempparilevy tällä hetkellä on Alec k. redfearn & the eyesores - the quiet room.
Jonka Cuneiform on julkaissut viime vuonna. Sellaista erittäin vänkää RIO-PSYKE-FOLKKIA.
Tuolta enemmän tietoa bändistä ja saahan tuolta ladattuakin noin 15 biisiä.
http://www.aleckredfearn.com/
Ja tuolta pääsee kuuntelemaan 2 kappaletta tänä keväänä ilmestyvältä/ilmestyneeltä? The Smother Party levyltä.
http://www.myspace.com/aleckredfearnandtheeyesores
Mutta ennenkuin koskette niihin kahteen näytteeseen, pitäkää huoli että kuuntelette The Smoking Shoes biisin mainitsemaltani The Quiet Room levyltä joka on myös tuolla sivulla, niin täydellisen hempeää ruttausta etten tarpeekseeni saa....!
Juuri nyt kolahtaa kovaa Camel ja piiiiiiiiiiiiiiiiiiitkästä aikaa myös Tangerine Dream,jonka fanien julkaisemaa Tangerine Tree sarjaa olen kuunnellut viimeaikoina.The Keep-leffan soundtrack on huikea.
Piirpauketta olen kuunnellut, kuten tuolla Blues,roots,etno,jazz/Piirpauke osastolla mainitsin joku aika sitten. Tuolla sanoin että Piirpauke "Vetää täysin vertoja näillä palstoilla usein mainituille King Crimsonille, Pink Floydille ja muille vastaaville tyylin edustajille", mutta...hmmm...meneeköhän liian rankaksi, jos sanon että menee jopa edelle?
Uriah Heep: The Magician`s Bitrhday...
Nyt sain ekaa kertaa ceedeen käsiin... Isoveli luukutti aikanaan vinyyliä... joku kakskytä vuotta sitten...
Uriah Heep: The Magician`s Bitrhday...
Nyt sain ekaa kertaa ceedeen käsiin... Isoveli luukutti aikanaan vinyyliä... joku kakskytä vuotta sitten...
Nyt sain ekaa kertaa ceedeen käsiin... Isoveli luukutti aikanaan vinyyliä... joku kakskytä vuotta sitten...
Olin joskus -80-luvun alkupuolella juhannuksena Kuusamossa, kun UH esiinty siellä, oli tosi kovaa menoa.
Näin ite sen Giants of Rockissa... Soittivat Lady in Blackin ainakin kaks kertaa... mutta, taitaa olla mainettaan parempi bändi papparaisuudestaan huolimatta.
System of a Down: Mezmerise. Pyörinyt lautasella useammin kuin uusi Tool..
Danzigin kolmas täyspitkä levy "How The GOds Kill" vuodelta 1992.[/img]
Stam1nan Uudet Kymmenen Käskyä -levystä ei saa tarpeekseen.
Juuri nyt kolahtaa kovaa Camel ja piiiiiiiiiiiiiiiiiiitkästä aikaa myös Tangerine Dream,jonka fanien julkaisemaa Tangerine Tree sarjaa olen kuunnellut viimeaikoina.The Keep-leffan soundtrack on huikea.
Mitäs Tangerine Treen levyjä oot kuunnellu? Ite jaksoin jotaki kolme levyä kuunnella ja sitten lopahti innostus, kyllä noilla virallisilla julkaisuillakin tuntuu pärjäävän :wink:
Mitäs Tangerine Treen levyjä oot kuunnellu? Ite jaksoin jotaki kolme levyä kuunnella ja sitten lopahti innostus, kyllä noilla virallisilla julkaisuillakin tuntuu pärjäävän :wink:
kyllä virallisilla julkaisuilla pärjää oikein hyvin.Treen parasta osastoa ovat 75-77 materiaali ja 82-86 matsku.On siinä muutama helmikin mukana(kuten The Keep soundtrack) jonka soisi tulevan julkistuiksi virallisenakin.No tulihan nuo kaksi -86 keikkaa viime vuonna Vault 4 julkaisussa.Jos kuuntelee liikaa tuota 90-04 materiaalia,niin rupeaa vihaamaan bändiä :twisted:
Ruotsalaisten ottaessa Euroviisuhäviönsä jälkeen jääkiekkohistorian järisyttävimmän voiton olen eläytynyt heidän tyyliinsä kuuntelemalla Abban huippulevyä Super Trouper!
Onpa tässä tosi loistava poppilevy! Upeita melodioita, sydäntä raastavia lyriikoita ja mahtavia sovituksia! Kyllä Abba osasi tuon soljuvan tyylin, millä myydään biljoona levyä.
Mutta eihän tämä kiinnosta teitä progekommunisteja... :wink:
Mitäs Tangerine Treen levyjä oot kuunnellu? Ite jaksoin jotaki kolme levyä kuunnella ja sitten lopahti innostus, kyllä noilla virallisilla julkaisuillakin tuntuu pärjäävän :wink:
kyllä virallisilla julkaisuilla pärjää oikein hyvin.Treen parasta osastoa ovat 75-77 materiaali ja 82-86 matsku.On siinä muutama helmikin mukana(kuten The Keep soundtrack) jonka soisi tulevan julkistuiksi virallisenakin.No tulihan nuo kaksi -86 keikkaa viime vuonna Vault 4 julkaisussa.Jos kuuntelee liikaa tuota 90-04 materiaalia,niin rupeaa vihaamaan bändiä :twisted:
Olet aivan oikeassa. Juniorilla on 666 TD-levyä, joita tuo miltei päivittäin pyörittää. Juuri mainitsemasi surkea aikakausi on pojallakin onneksi harvoin soitossa. Tangerine Treen parhaat levyt ovat tasan kaudelta 75-77.
Love: S/T. Vähän epätasanen, mutta pari punkimpaa (joo, nimenomaan) stygeä kulkee kuin hirvi amfetamiinissa.
Ruotsalaisten ottaessa Euroviisuhäviönsä jälkeen jääkiekkohistorian järisyttävimmän voiton olen eläytynyt heidän tyyliinsä kuuntelemalla Abban huippulevyä Super Trouper!
Abban diggailu on varmin merkki siitä, että yksilön viimeinen käyttöpäivä on jo ohitettu.
/Omistaa kaikki levyt.
Yritin viime kesänä avoimella mielellä perehtyä kunnolla Abban tuotantoon tyttöystävän kokoelman avulla, mutta ei onnistunut. Ei vaan uppoa, ärsyttävää rallattelua.
Ei vaan uppoa, ärsyttävää rallattelua.
No niin minäkin ajattelin 30 vuotta. Pitää varmaan olla vähän depressiivinen persoonallisuus, jotta rallattelun arvon ymmärtää. Niin ja sitten pitää löytää sisällään asuva pikkutyttö. :lol: :lol:
Pet Shop Boys : Fundamental
Ah niin kaunista musikkia. Trevor Horn on tuottanaut tämän uusimman levyn.
Risto: s/t jonkinlaisessa tehosoitossa. Alkaa jo kyllästyttää. Paras biisi tällä hetkellä on Ari Taskisen Kovat Kundit (levyltä moottoritie on kuuma). Juokse ja toivo, et sul on nopeemmat bootsit!
Yritin viime kesänä avoimella mielellä perehtyä kunnolla Abban tuotantoon tyttöystävän kokoelman avulla, mutta ei onnistunut. Ei vaan uppoa, ärsyttävää rallattelua.
Visitors on ehkä eniten ei-abbamainen levy, kokeile siitä vielä kerran uudestaan! Se on hyvää kamaa.
Tämäkö on se ABBA mistä kaikki jauhavat?
http://box44.bluehost.com/~gloryboy/images/stories/Eamon/image001_1.jpg
Eihän se ole mielipidekysymys vaan universaali totuus että Abba on loistava, aivan Super (Trouper) hyvä.
Luulisi olevan pikemminkin jonkinasteisen dynaamisuuden merkki että pystyy kuuntelemaan muutakin kuin pelkkää snobeimman luokan progea?!
Hei, Yes on hyvä, Magma on hyvä ja Abbakin on hyvä!
Mutta parhain on Gentle Giant! :lol:
Eihän se ole mielipidekysymys vaan universaali totuus että Abba on loistava, aivan Super (Trouper) hyvä.
On aina ilo olla erimieltä universaalin totuuden kanssa. :)
Pekka Pohjola : Jokamies. Tarttui ihan sattumalta kirjastosta mukaan. Enpä yhtään arvannut, että kyseessä onkin mestariteos! :shock:
ATOMIC SWINGiä hehkuttelin jo kesälevyt -ketjussa. Heidän debyytti "A Car Crash in the Blue" vuodelta 1993 on aivan mahtava levy, jossa ei ole ainuttakaan tuhlattua sekuntia. Upeaa hieman psykedeelistä powerpoppia kuninkaallisella groovella ryyditettynä! Hammondia, Rhodesia, torvia. Paras ruotsalainen levy jonka tiedän, ja 90-luvun hienoimpia albumeita. Suosittelen! :
City Boy : The Day The Earth Caught Fire. Tämä on jotain varhaista power pop/art rock meininkiä. Täydelliset melodiat jne.. todella rokkaava levy mihin ei huonoa biisiä ole joutanut mukaan. Laulu & soitto on todella ammattilaisen kuulosta. Aivan hirmuisen hienoa vääntöä!!
Vaikuttaa kiinnostavalta tuo Atomic Swingi, pitäneepä perehtyä siihen tilaisuuden tullen.
Kaksi pitää mainita yli muiden:
Still Life - sama (Olipa taas vallan mainio sika säkissä ostos tämä levy; harvinaisen menevää varhaisprogea, jossa musiikillinen iloittelu soittopuolella [hammond erityisesti rulaa jälleen kerran 8) ] käy käsi kädessä hienojen laulurakenteiden ja melodioiden kanssa)
Focus - Hamburger Concerto (Lainasin kirjastosta tässä joskus pari viikkoa sitten ja nyt olen ihan lääpällään pyörittänyt tätä stereoissa viimeisen viikon ajan. Jan Akkermanin kitarasoundi kyllä pistää ainakin tämän typykän huokailemaan ihastuksesta! Pakko.Saada.Lisää)
ATOMIC SWINGiä hehkuttelin jo kesälevyt -ketjussa. Heidän debyytti "A Car Crash in the Blue" vuodelta 1993 on aivan mahtava levy, jossa ei ole ainuttakaan tuhlattua sekuntia. Upeaa hieman psykedeelistä powerpoppia kuninkaallisella groovella ryyditettynä! Hammondia, Rhodesia, torvia. Paras ruotsalainen levy jonka tiedän, ja 90-luvun hienoimpia albumeita. Suosittelen! :
Stone Me Into Groove o/ pitääpäs kaivaa levy taas hyllystä.
Von Hertzen Brothersin Approach on hyvä levy!
Von Hertzen Brothersin Approach on hyvä levy!
Niinpäs onkin...
Uusin Tool on kuitenkin eniten kuuntelussa.
Beefheartin Safe as Milk.
Jaki Liebezeitin ja Burnt Friedmanin "Secret Rhythms 2". Se on ihmeen mukava ja riittoisa. Vaikka yhtä raitaa käykin ynyämässä ällistyttävän öljy henkilö David Sylvian. Siis muut raidat on sit instrumentaalista suunnilleen baleaarista. Joita lämmittävät loivat klarinetti, melodika ja vibrafoni.
Se lienee Toolin uusin. Pakko mainostaa tähän väliin että näinpä juuri yhtyeeltä loistavan keikan! Noh, lavashow oli mitä oli, mutta soitto oli asiaa! Ehkä kirjoitan artikkelin viikonloppuna...
City Boy : The Day The Earth Caught Fire. Tämä on jotain varhaista power pop/art rock meininkiä. Täydelliset melodiat jne.. todella rokkaava levy mihin ei huonoa biisiä ole joutanut mukaan. Laulu & soitto on todella ammattilaisen kuulosta. Aivan hirmuisen hienoa vääntöä!!
Minä olen kuullut vain nimibiisin, ja sehän on tosiaan aivan loistava. Se toimi jopa tosi hyvin myös kun b-luokan bändi Lions Share teki coverin siitä...
Pitäisi varmaan hankkia tuo City Boy. Mutta mistä se voisi löytyä?
Pekka Pohjola : Jokamies. Tarttui ihan sattumalta kirjastosta mukaan. Enpä yhtään arvannut, että kyseessä onkin mestariteos! :shock:
Monet mestariteokset jäävät aikanaan unohduksiin, kunnes uudet sukupolvet havahtuvat totuuteen...
Pohjolan tyyli on omassa rauhallisessa poljennossaan kovasti oppositiossa nykyisen hektisen kvartaaliajattelun kanssa. Kunhan uusi aika koittaa, nousee Pekan musiikki renessanssiin.
Vrt. JS Bach
Focus - Hamburger Concerto (Lainasin kirjastosta tässä joskus pari viikkoa sitten ja nyt olen ihan lääpällään pyörittänyt tätä stereoissa viimeisen viikon ajan. Jan Akkermanin kitarasoundi kyllä pistää ainakin tämän typykän huokailemaan ihastuksesta! Pakko.Saada.Lisää)
Akkermanilla oli hyvät vehkeet?! :lol:
Ian Gillan: Gillan´s Inn
-tautisen hyvät vierailijat ja kivoja versioita vanhoista lauluista ja kasa uusia huumoria unohtamatta. Esim: Jeff Healeyn kitarointi When the blind man cries- biisissä. Kuka vielä väittää ettei sokea osaa soittaa!
Dvd vielä katsomatta, mutta siellä on mm. Joe Satriani Deep Purplen kitaristina mikä saa ensi esiintymisen virallisessa muodossa. Suosittelen!
Magyar Possen Random Avenger on hienoutta.
City Boy : The Day The Earth Caught Fire. Tämä on jotain varhaista power pop/art rock meininkiä. Täydelliset melodiat jne.. todella rokkaava levy mihin ei huonoa biisiä ole joutanut mukaan. Laulu & soitto on todella ammattilaisen kuulosta. Aivan hirmuisen hienoa vääntöä!!
Voi olin aivan unohtanut tuon bändin .... muistan pitäneeni kovasti nimibiisistä silloin joskus. Olis mukava palauttaa mieliin.
Sain ostettua vuosien tauon jälkeen vinyylisoittimen ja heti laitoin soimaan Mike Oldfieldin The Songs of distant earthin(joka on muuten vinyylinä TODELLA harvinainen ja hintava).Kyllä kuullostaa namilta kertakaikkiaan :D :D :D :D
Porcupine Treen Stupid Dream ehdottomasti. Jessus, ihan mahtava levy, josta löytää aina uusia ulottuvuuksia vaikka miten monta kertaa kuuntelisi...
MAN : Welsh-Connection
Judee Sill : Heart Food
Nuo kaksi ovat parhautta tällä hetkellä, täyttä jauzaa!!
Heart Food on aika rauhallinen levy mitä sopii soittaa melkein missä tilanteessa tahansa, rentoa country-vivahteista hymäilyä, huuliharppua, akustista kitaraa ja Judee Sillin eteerinen ääni. Tämä country elementti ei häiritse lainkaan levyllä, koska J. Sillin sävellykset ja laulu ovat vertaistansa vailla. Heart Food on XTC:n Andy Partridgen lempilevy ja hän hehkuttaa sitä näin:
"Even Brian Wilson in the wettest of his wet epic spiritual western dreams doesn't come close. Her shifting techtonic plate chords and graceful skater melodies are uncatchable. She soars into the heavens, Mr. Wilson's hands flailing helpless. He is earthbound, she is stellar. His art is merely beautiful, hers is perfection. This maybe too harsh, as Brian Wilson is the nearest heavenly body in the firmament to Planet Sill".
MANin Welsh-Connection taas kuulostaa sellaiselta 70-luvun unohdetulta mestariteokselta, joka ansaitsisi enemmän huomiota. Rennon rokkaavaa space rock paahtoa, aika kesäinen levy. Mikäs olisi seuraava MAN levy mikä kannattaisi hankkia Welsh-Connectionin kumppaniksi??
Hieno homma että vanhalla kunnon MANilla on edelleen ystäviä!
Jos MAN on muuten tuntematon, suosittelen tuplalevyä Back Into The Future. Sillä on eka levy studiossa tehtyjä herkkuja (Never Say Nups To A Nepalese on PF:n Interstellar Overdriven tyylinen instrumentaali) ja toinen live pitkine jamisessioineen.
Komeat psykedeeliset kannet taas komistavat samannimistä epätasaista levyä, joten sitä ei musiikillisin perustein voi suositella niin hyviä yksittäisiä biisejä kuin sillä onkin.
Monet pitävät levyä Do You Like Here, Are You Settling In? bändin parhamimmistona ja hyvä levy se onkin.
Eniten huuruista vaikutelmaa on kuitenkin Be Good To Yourself At Least Once A Day-levyllä, joka on paikoin aivan briljanttia jamittelua ja sitten taas tosi tylsää aivosolujansa huumeille menettäneiden muusikkojen jahkaamista :?
Rhinos, Winos + Lunatics ja Slow Motion ovat hyviä molemmat ja ehkä eniten Welsh Connectionin kaltaisia.
Uudemmista tunnen enää vain Call Down The Moonin, joka yllättäen paranee kuuntelukertojen myötä. Ehkä se kannattaisi tsekata.
Grazhdanskaya Oborona: Posev
Warhaista siperialaista hardcorea, biisit alunperin vuosilta 82-85, äänitys 89, restaurointi cdlle 02... Tässä siis Jegor Letov nostalgoi, mitä teki joskus nuorempana ollessaan omskilainen dissidentti.
...niin tuo MAN on aika kivaa..."I like to eat bananas cause they got no bones/I like marihuana cause it gets me stoned."
Kiitti Jammo! tuosta oli apua. Hankinpa sitten seuraavaksi tuon Back Into The Futuren, koska olen luuttomien banaanien ystävä.
Sain ostettua vuosien tauon jälkeen vinyylisoittimen ja heti laitoin soimaan Mike Oldfieldin The Songs of distant earthin(joka on muuten vinyylinä TODELLA harvinainen ja hintava).Kyllä kuullostaa namilta kertakaikkiaan :D
Oliko v.soitin näitä uusia malleja, jotka saa liitettyä myös tietokoneisiin? Jos oli, niin kokemuksia? Käynyt itselläkin mielessä uusia, 25-vuotias Pioneer välillä jo temppuilee ilmeisesti kosketushäiriöillä.
Saako udella levyn hintaa? Jos saa, niin...paljonko... ja vielä että... mistä?
Kiitti Jammo! tuosta oli apua. Hankinpa sitten seuraavaksi tuon Back Into The Futuren, koska olen luuttomien banaanien ystävä.
Ole hyvä, mutta, öh, luuttomat banaanit esiintyy tosin kappaleessa Bananas levyllä Be Good To Yourself At Least Once A Day tai sitten hienolla livelevyllä Maximum Darkness (jonka unohdinkin mainita aiemmin) , jossa kitaraa soittaa myös John Cipollina. Tuolla levyllä on upea versio kappaleesta Many Are Called, But Few Get Up (alunperin Do You Like It Here), joka päättyy tiukasti kiihdytettyyn rumpusooloon mestarinaan Terry Williams, loistorumpali aikoinaan.
Primal Scream : Riot City Blues
Helvetin hyvää rokkia.
Dream Theater: Train of thought
Jytisee niin v***sti juuri nyt.
Lauri Tähkä & Elonkerjuu: Maailma on renki
Aksak Maboul : Un Peu de L'Ame des Bandits
HupaRIOa.
Musiikkia nettikirjoitusten viimeaikaista henkeä mukaillen:
Organized Resistance: Day of the Rope. Hallolla päähän ja hirteen. PAM.
Vakavasti puhuen, kaikkea "paskaa" on tullut kuunneltua vuosien varrella, mutta tämä on kyllä KITKERIN levy mitä olen ikinä kuullut. Genre on p.e eli power electronics ja alalaji yllättäen WHITE POWER ELECTRONICS. Tässä oiva levy kaikille, jotka haluavat tunkea päänsä inhimillisen tunneilmaisun ja ajattelun pimeimpään peräaukkoon.
Rauhotu nyt jo hyvä mies. Nettikirjoitukset on vaan kirjoituksia..., sinä oot sinä ja ja muut ovat... muita... ja laita Mike Oldfield soimaan, sieltä ehkä saat space- ja light-näkökulmaa.
Sain ostettua vuosien tauon jälkeen vinyylisoittimen ja heti laitoin soimaan Mike Oldfieldin The Songs of distant earthin(joka on muuten vinyylinä TODELLA harvinainen ja hintava).Kyllä kuullostaa namilta kertakaikkiaan :D
Oliko v.soitin näitä uusia malleja, jotka saa liitettyä myös tietokoneisiin? Jos oli, niin kokemuksia? Käynyt itselläkin mielessä uusia, 25-vuotias Pioneer välillä jo temppuilee ilmeisesti kosketushäiriöillä.
Saako udella levyn hintaa? Jos saa, niin...paljonko... ja vielä että... mistä?
Levari on wanhaa mallia kun ostin kirpparilta.Sonyn soitin.Soi ihan hyvin.TSODEn vinyylin ostin aikoinaan muistaakseni 16 punnalla Englannista.eBayssa sen hinta menee aina lähelle 100 taalaa.Joskus ylikin.
Vanha suosikkilevy osui hyllystä kuunteluun:
Elikkä Grant Greenin kootut funkeimmat palat 70-luvun alusta. Täähän potkii taas ihan kympillä.
Äärimmäisen läskiä tavaraa, hiki valuu, anteeksiantamaton groove, rummuissa Idris Muhammad!
Tää on hyvä!! 8)
Juuri nyt kolahtaa erityisesti vanha kunnon Caravanin In the land of grey and pink.Nuo bonusraidat remasteroidulla cd:llä ovat mitä mainioita myös.Tämä levy on noussut kohisten meikäläisen arvoasteikossa.
David Bowieta kuuntelin tuossa viisi albumia peräkkäin. Parhaat niistä oli Outside ja Black Tie White Noise. Seuraavaksi J.J. Cale ja CCR.
Mystery Jets : Making Dens
Sellaista progressiivista indie rockia. Tai jotain sinne päin. Oikein hyvää kuitenkin.
Jeff Buckley on kuningas!! Mikä määrä lahjakkuutta meni virran mukana, for shame.
Grace on mun lemppari levy.
Far Corner: s/t (2004)
Todella mahtavaa avant-progea Amerikasta. Kosketinsoittaja Dan Maske ja basisti William Kopecky kuulostavat siltä kuin nuori Emerson ja Squire olisi heitetty soittamaan Univers Zero henkistä musiikkia. Angela Schmidtin sellon soitto maustaa myös menoa mukavasti ja ottaapa myös keskeisen roolin aika usein.
Kiitoksia jusulle suosituksesta.
Moody Bluesin Days of Future Passed soi juuri nyt. Se kuulostaa paremmalta kuin muistinkaan.
Kuunteletko DTS-versiota?
En, kyllä tämä on ihan perusversio. Mainiosti soi tämäkin cd, edellisen kerran kuuntelin tätä levyä lp:nä joskus -80 luvulla.
Tommy Emmanuel: Endless Road (2004)
Australiasta Jenkkeihin muuttanut akustisen kitaran virtuoosi, joka kuuluu Steve Vain levylafkan akustisen alahaaran artisteihin. Hivenen country- ja folkhengessä soitettua, erittäin taidokasta mutta myös tunnelmallista vääntöä. Jotenkin tulee etäisesti mieleen Michael Hedges (RIP), mutta ilman tapping-touhuja ja astetta "maanläheisempänä" (lue: 'perinnetietoisemmin' tai jotain siihen suuntaan)...
Moody Bluesin Days of Future Passed soi juuri nyt. Se kuulostaa paremmalta kuin muistinkaan.
Sehän ON hieno levy,kuten kaikki 7 ekaa Moody levyä(Ja mukaan en laske sitä ihan ekaa poppis levyä).Mutta mielestäni Days of future passed ei ole Moody Bluesin paras levy.A question of Balance ja Seventh sojourn ovat vieläkin parempia.
Kino: Picture (2005)
Ihan ultimate progepoprock-amalgaami: It Bites meets Beatles meets Rush meets Asia meets... no Marillion tietenkin, onhan siinä Pete T. bassossa (miten se ehtii?).
Mahtavia melodioita ja sydämeenkäypää kaupunkiromantiikkaa isolla skaalalla, ääntä säästämättä, fiiliksestä tinkimättä. Kestää raskastakin rotaatiota mobiilisoittimessa ja nostaa mielialaa kaikkialla. Ihanaa....
City Boy : The Day The Earth Caught Fire. Tämä on jotain varhaista power pop/art rock meininkiä. Täydelliset melodiat jne.. todella rokkaava levy mihin ei huonoa biisiä ole joutanut mukaan. Laulu & soitto on todella ammattilaisen kuulosta. Aivan hirmuisen hienoa vääntöä!!
Voi olin aivan unohtanut tuon bändin .... muistan pitäneeni kovasti nimibiisistä silloin joskus. Olis mukava palauttaa mieliin.
Joo, ja CITY BOYn "Book Early" on kans huippukiekko, samoin "Dinner At The Ritz"...City Boy on 70-luvun ehdotonta aatelia!!!
Kino: Picture (2005)
Ihan ultimate progepoprock-amalgaami: It Bites meets Beatles meets Rush meets Asia meets... no Marillion tietenkin, onhan siinä Pete T. bassossa (miten se ehtii?).
Mahtavia melodioita ja sydämeenkäypää kaupunkiromantiikkaa isolla skaalalla, ääntä säästämättä, fiiliksestä tinkimättä. Kestää raskastakin rotaatiota mobiilisoittimessa ja nostaa mielialaa kaikkialla. Ihanaa....
Ihan ultimate progepoprock-amalgaami: It Bites meets Beatles meets Rush meets Asia meets... no Marillion tietenkin, onhan siinä Pete T. bassossa (miten se ehtii?).
Mahtavia melodioita ja sydämeenkäypää kaupunkiromantiikkaa isolla skaalalla, ääntä säästämättä, fiiliksestä tinkimättä. Kestää raskastakin rotaatiota mobiilisoittimessa ja nostaa mielialaa kaikkialla. Ihanaa....
Tuo on kyllä erinomainen levy. Sen kaveriksi sopii oivasti esim. Marillionin viimeisimpiä levyjä kuten Marbles tai vaikka marillion.com. Niin, ja Neal Morsen "?".
Oma suosikki tällä hetkellä juuri nyt on ehdottomasti Devin Townsendin "Synchestra". Se on upea lätty!
Von Hertzen Brothersin Approach.
Pesivät koko muun porukan Ankkarockissa. 8)
Faust - Patchwork
Täähän vetää vertoja jopa Nauhoille!
Faust - Patchwork
Täähän vetää vertoja jopa Nauhoille!
Täähän vetää vertoja jopa Nauhoille!
Jaa, niin missä mielessä? Siis paras Best-of-kokoelma tai jotain?!
1973: Faust: The Faust Tapes
"The Faust Tapes was not actually intended for official release, but was a collection of home recordings made by the band for friends. It was bought cheaply by the then-fledgling Virgin label, and sold for half a pound in English record shops. Incredibly, the album sold 50,000 copies, and for a time, every Tom, Dick and Mumsy was in earshot of real out-there, freakout, 100% mind-bending stuff. Talk about subversive, and the best thing about it is that it still stands up today."
2002: Faust: Patchwork 1971-2002
"Like The Faust Tapes, Patchwork documents the flow of Faust's music. But this album is not confined to the usual three years, but stretches over the entirety of Faust's history, from 1971 to 2002. A collage from recordings of all periods discloses the creative energy within Faust. This energy has led them to take in all musical genres like Beat, Free Jazz, Folk and, naturally, Krautrock, digest them and put them together in a unique combination."
lainaukset: www.faust-pages.com
Elikkä ei nyt mitään best of -kokelmia.. vaan ennemminkin "kokoelmia"... kaikkien aikojen parhaita albumeja joka tapauksessa!
OK.
Faustia olen itsekin melkoisesti kuullut, sopivassa mielentilassa nautittuna voin myöntää että bändi teki erinomaista musaa.
"Shakey" -kirja tuli tuossa ahmittua ja luonnolisesti kuuntelin koko ajan Neil Youngia. Eniten viihtyivät soittimessa "On The Beach", "American Stars'n'Bars" ja "Tonight's The Night". Keskimmäiseltä löytyi helmi: "Will To Love". Olin jättänyt kappaleen täysin huomioimatta.
Jimmy Smith: Root Down (live)
Törkeen hyvä meininki.
Keskimmäiseltä löytyi helmi: "Will To Love". Olin jättänyt kappaleen täysin huomioimatta.
Hieno biisi. Se taustaääni on muuten takkatulen rätinää.
OK.
Faustia olen itsekin melkoisesti kuullut, sopivassa mielentilassa nautittuna voin myöntää että bändi teki erinomaista musaa.
Faustia olen itsekin melkoisesti kuullut, sopivassa mielentilassa nautittuna voin myöntää että bändi teki erinomaista musaa.
Aika erikoista on tuo Faust.3 promillen humalassa se kuullostaa kyllä aivan loistavalta :)
Tubular Bells 2003 on soinut pian kahden viikon ajan, jos ei joka päivä niin ainakin joka toinen päivä... joku saisi lyödä minua halolla päähän jotta jumi aukeaisi.
Tubular Bells 2003 on soinut pian kahden viikon ajan, jos ei joka päivä niin ainakin joka toinen päivä... joku saisi lyödä minua halolla päähän jotta jumi aukeaisi.
No niin! Tämähän se selittääkin monta asiaa... :lol:
Se on nyt kuulkaas tuo English Dogsin "Where legend began". Nostalgiahelmi! :wink:
Elisabeth Underground: 2
Parempi ku Massive Attack
Olen yrittänyt havistella jonkin aikaa myös Devin Townsendin "Physicist" -levyä, mutta se on ollut aikamoinen pettymys sisältönsä tasapaksuuden johdosta. Synchestra ja Accelerated Evolution putoavat tosi lujaa, onkos näille levyille kaveria muusta DT:n tuotannosta? Terria? SYL ei sinänsä minua kiinnosta juurikaan.
Hommasin vähän aikaa sitten pari Roky Ericksonin levyä:
Roky Erickson : Gremlins Have Pictures
Roky Erickson & The Aliens : The Evil One
Helkkarin hyvää musiikkia! The Evil One ei sisällä yhtään heikkoa biisiä, Gremlins on vähän epätasaisempi, mutta pääasiassa täyttä tavaraa. Kyllä näitä melkein mieluummin kuuntelee kuin Elevatorseja.
Ja sit vielä tää mitä on tullut diggailtua lujasti viime aikoina:
Johnny Cash : American III: Solitary Man
Olen yrittänyt havistella jonkin aikaa myös Devin Townsendin "Physicist" -levyä, mutta se on ollut aikamoinen pettymys sisältönsä tasapaksuuden johdosta. Synchestra ja Accelerated Evolution putoavat tosi lujaa, onkos näille levyille kaveria muusta DT:n tuotannosta? Terria? SYL ei sinänsä minua kiinnosta juurikaan.
Lerxst, sun täytyy hommata itsellesi Devinin Terria jos sulta ei sitä vielä löydy. Äijän [u:d791100660]ehdoton[/u:d791100660] masterpiece, älä usko vaikka kuka väittäisi mitään muuta vastaan. :)
Genesis - Selling England by the Pound
on se.
Niin on.
Lerxst, sun täytyy hommata itsellesi Devinin Terria jos sulta ei sitä vielä löydy. Äijän [u:af32483543]ehdoton[/u:af32483543] masterpiece, älä usko vaikka kuka väittäisi mitään muuta vastaan. :)
No hemmetti! Kiitos vihjeestä - tilaanpa tuon sitten justiinsa! :wink:
Sensitive to light_Almost human, progea Ranskasta (skottilainen naislaulaja eli aksentti on kohdallaan) . Tämän vuoden levyjä eli progea tehdään edelleen, vaikka täältä Suomesta on vaikea löytää. Onneksi on netti.....
Kaseva: Kun maailma elää
Parasta musaa pitkään aikaan! Miks oon vitkutellu näin kauan Kasevan hankkimista hä???!!
Kaseva: Kun maailma elää
Parasta musaa pitkään aikaan! Miks oon vitkutellu näin kauan Kasevan hankkimista hä???!!
Parasta musaa pitkään aikaan! Miks oon vitkutellu näin kauan Kasevan hankkimista hä???!!
Sanopa se!Kaseva rules!
Sanopa se!Kaseva rules!
...ja jostain syystä se on Silloin kun, joka tipahtaa meikäläiselle koviten - olkoonkin, että Kun maailma elää on kyllä aivan älyttömän mahtava sekin!
Kaseva tuli nähtyä livenä vuosi/pari sitten. Tyhjää on hel....tin hyvä biisi, esittivät sen kahdesti, encorena uudestaan...
Kaseva: Kun maailma elää
Parasta musaa pitkään aikaan! Miks oon vitkutellu näin kauan Kasevan hankkimista hä???!!
Parasta musaa pitkään aikaan! Miks oon vitkutellu näin kauan Kasevan hankkimista hä???!!
Et aikaisemmin päässyt Sipuli-Sannia pidemmälle? :wink: Onneksi se on nopeasti ohi.
Ei levyjä vaan biisejä:
Jefferson Airplane: White Rabbit ja Embryonic Journey
- ensin mainittu cooleimpia 60-luvun biisejä mitä onkaan; Grace Slickin vokaalityö nostaa ihokarvat pystyyn. Tämä tango on monessa leffassa tullut vastaan. Sanojen inspiraatio lienee ollut 60-luvun kemia sekä Liisa Ihmemaassa http://www.sabian.org/alicech1.htm
- Embronic Journey: lyhyt instrumentaali, Jorma Kaukosen aivan upeata kitaran näppäilyä.
Ei levyjä vaan biisejä:
Jefferson Airplane: White Rabbit ja Embryonic Journey
- ensin mainittu cooleimpia 60-luvun biisejä mitä onkaan; Grace Slickin vokaalityö nostaa ihokarvat pystyyn. Tämä tango on monessa leffassa tullut vastaan.
Jefferson Airplane: White Rabbit ja Embryonic Journey
- ensin mainittu cooleimpia 60-luvun biisejä mitä onkaan; Grace Slickin vokaalityö nostaa ihokarvat pystyyn. Tämä tango on monessa leffassa tullut vastaan.
Platoon ja Fear And Loathing In Las Vegas tulee välittömästi mieleen. Mitäs muita?
Platoon ja Fear And Loathing In Las Vegas tulee välittömästi mieleen. Mitäs muita?
The Game http://imdb.com/title/tt0119174/soundtrack
Platoon ja Fear And Loathing In Las Vegas tulee välittömästi mieleen. Mitäs muita?
The Game http://imdb.com/title/tt0119174/soundtrack
Tosiaan. Kas kun en muistanut vaikka tuli juuri kuukausi sitten leffa katsottua.
Internet on tehnyt tällaisista triviakysymyksistä vähän tylsiä :) mutta ihan suoraan IMDB:stä ei ilmeisesti saa ulos listaa kaikista leffoista missä jokin tietty kappale on soinut. Pitäisi päästä tekemään suoria SQL-kyselyitä... No tässä kuitenkin IMDB:n lista leffoista ja muista missä on Jefferson Airplanen musaa:
http://imdb.com/name/nm1276074/
White Rabbit on aika monessa mukana mutta tärkeimmät taisi tulla jo tässä listattua ;)
MITKI: Ze Best
Muinaisen Leningradilaisen boheemitaiteilijaryhmän & undergroundmuusikoiden yhteenliittymän 90-luvun puolivälissä monta levyllistä tuottaneen projektin parhaat samalla levyllä plus 3 biisiä tulossaolevalta uudelta tuotokselta. Löytyy iki-ihanat mollissa menevät haitarijatsit kuten Na Pole Tanki Grahatali, Mantsurian Kummut, Vesna na Zareznoi Ylize, Kozegar ja Vaninski Port noin ensin mieleentulevat mainitakseni (soittajat mm. Akvariumista, laulussa BG, Butusov, Shevtzuk, Dmitri Shagin...) ja sillei. Uusista jäi mieleen ekana wanhan rokkari Vladimir Rekshanin hoilaama Uhodili Komsomoli na Grazhdanskoi Voini tai jotain sinnepäin, tää vois olla tolta GrOb:n Zvezdopadilta.... Biisithän on alunperin venäläisiä kansanlauluja tai ikivihreitä iskelmiä. Se Dmitri "Mitki" Shostakovitzin Laulu Vastasuunnitelmasta nyt puuttuu... äkkiseltään kyllä tulee mieleen muitakin näiden parhaita, jotka tältä levyltä puuttuvat, mutta kyllä tää hyvin toimii näinkin. Loistava levy!
Pure Reason Revolution : The Dark Third
Aivan helvetin kova debyytti levy! helposti tämän vuoden parhaita levyjä minulle.
Ensimmäiseksi kuulemani debyytti "Cautionary Tales For The Brave" ei vakuuttanut, mutta tämä onkin jo niin täyteläinen kokonaisuus että huh! Kcrimso ja Lerxt salettiin diggaisivat ainakin. :wink:
Satunnainen näyte:
http://www.youtube.com/watch?v=fQm4rEm_590
Pure Reason Revolution : The Dark Third
Aivan helvetin kova debyytti levy! helposti tämän vuoden parhaita levyjä minulle.
Ensimmäiseksi kuulemani debyytti "Cautionary Tales For The Brave" ei vakuuttanut, mutta tämä onkin jo niin täyteläinen kokonaisuus että huh! Kcrimso ja Lerxt salettiin diggaisivat ainakin. :wink:
Satunnainen näyte:
http://www.youtube.com/watch?v=fQm4rEm_590
Aivan helvetin kova debyytti levy! helposti tämän vuoden parhaita levyjä minulle.
Ensimmäiseksi kuulemani debyytti "Cautionary Tales For The Brave" ei vakuuttanut, mutta tämä onkin jo niin täyteläinen kokonaisuus että huh! Kcrimso ja Lerxt salettiin diggaisivat ainakin. :wink:
Satunnainen näyte:
http://www.youtube.com/watch?v=fQm4rEm_590
No jopas jotakin! Melko jyhkeää menoa - pistää kintun vippaamaan täällä päässä ainakin! Täytyy vähän kuunnella lisää vielä, mutta pahoin pelkään, että ostoon menee... Kiitti vinkistä! :wink:
Pure Reason Revolution : The Dark Third
Aivan helvetin kova debyytti levy! helposti tämän vuoden parhaita levyjä minulle.
Ensimmäiseksi kuulemani debyytti "Cautionary Tales For The Brave" ei vakuuttanut, mutta tämä onkin jo niin täyteläinen kokonaisuus että huh! Kcrimso ja Lerxt salettiin diggaisivat ainakin. :wink:
Satunnainen näyte:
http://www.youtube.com/watch?v=fQm4rEm_590
Aivan helvetin kova debyytti levy! helposti tämän vuoden parhaita levyjä minulle.
Ensimmäiseksi kuulemani debyytti "Cautionary Tales For The Brave" ei vakuuttanut, mutta tämä onkin jo niin täyteläinen kokonaisuus että huh! Kcrimso ja Lerxt salettiin diggaisivat ainakin. :wink:
Satunnainen näyte:
http://www.youtube.com/watch?v=fQm4rEm_590
Tuosta ainakin tulee Porcupine Tree mieleen. Tilaukseen.
Tuosta ainakin tulee Porcupine Tree mieleen. Tilaukseen.
Niin se meni yön pikkutunteina täälläkin tilaukseen... :wink:
Ihan "mukavalta kuulostaa", en tiedä onko tämmönen saksalainen bändi kuin RPWL
tuttu täällä. Olen vasta vähän vajaa viikon vanha näissä kuvioissa.
http://www.youtube.com/watch?v=HBx8ZRkXj8I
Tuossa videon pätkää. Olen muutenkin mielenkiinnolla(ja työpäivän) ratoksi lueskellut
vanhempia juttuja...
Ihan "mukavalta kuulostaa", en tiedä onko tämmönen saksalainen bändi kuin RPWL
tuttu täällä. Olen vasta vähän vajaa viikon vanha näissä kuvioissa.
http://www.youtube.com/watch?v=HBx8ZRkXj8I
Tuossa videon pätkää. Olen muutenkin mielenkiinnolla(ja työpäivän) ratoksi lueskellut
vanhempia juttuja...
tuttu täällä. Olen vasta vähän vajaa viikon vanha näissä kuvioissa.
http://www.youtube.com/watch?v=HBx8ZRkXj8I
Tuossa videon pätkää. Olen muutenkin mielenkiinnolla(ja työpäivän) ratoksi lueskellut
vanhempia juttuja...
Juu, tuttua on - itselläni on CD "World through my eyes", joka on ihan hyvää meininkiä, sekä live "Start the fire" muistaakseni nimeltään. Kannattaa tutustua bändiin! :wink: Kappaleella "Roses" laulaa vierailevana tähtenä muuten tuo Stiltskinistä ja Genesiksestäkin tuttu Ray Wilson.
Absurd: Totenlieder.
T. Toiviainen & Treble
Pure Reason Revolution : The Dark Third
Aivan helvetin kova debyytti levy! helposti tämän vuoden parhaita levyjä minulle.
Ensimmäiseksi kuulemani debyytti "Cautionary Tales For The Brave" ei vakuuttanut, mutta tämä onkin jo niin täyteläinen kokonaisuus että huh! Kcrimso ja Lerxt salettiin diggaisivat ainakin. :wink:
Satunnainen näyte:
http://www.youtube.com/watch?v=fQm4rEm_590
Aivan helvetin kova debyytti levy! helposti tämän vuoden parhaita levyjä minulle.
Ensimmäiseksi kuulemani debyytti "Cautionary Tales For The Brave" ei vakuuttanut, mutta tämä onkin jo niin täyteläinen kokonaisuus että huh! Kcrimso ja Lerxt salettiin diggaisivat ainakin. :wink:
Satunnainen näyte:
http://www.youtube.com/watch?v=fQm4rEm_590
Öh, siis kumpi noista nyt on debyytti? "helvetin kova debyytti", mutta sitten sanot että ensimmäiseksi kuulemasi debyytti ei vakuuttanutkaan.
Noh, laitoin The Dark Thirdin silti tilaukseen. Harmillisen huono nimi kyllä bändillä.
Heh öö :oops: Väsyneen mielen erheitä, tarkoitukseni oli kirjoittaa - EP ""Cautionary Tales For The Brave" eikä debyytti. Siis Dark third on se debyytti.
Ja nimi on tosiaan surkea, koulupoikamaisen nokkela, muuten kiinnostavalle bändille.
Levyllä on muuten hieno biisi nimeltä "the bright ambassadors of morning" jonka nimi taitaa olla Pink Floydilta peräisin, ja siltähän PRR kuulostaakin paikoitellen.
Mountain : Nantucket Sleighride. Aivan loistavaa bluesrockia 60-70-lukujen taitteesta. Löysin tämän orkesterin Woodstock Diary-ohjelmasta joka tuli taannoin Subilta.
Nantucket Sleighride se vasta hyvä levy onkin. Kaivappas vielä netin kätköistä esiin juttu Owen Coffinista, kaverista, jolle levyn nimibiisi on omistettu...
Warren Zevon: Genius
Idiot Flesh : Fancy
Älytöntä menoa! eli siis todella nautinnollista.
Soul Coughing : Ruby Vroom
Enemmän tälläistä, mistä!?
The Fugs: Tenderness Junction
Tubular Bells 2003 on soinut pian kahden viikon ajan, jos ei joka päivä niin ainakin joka toinen päivä... joku saisi lyödä minua halolla päähän jotta jumi aukeaisi.
No niin! Tämähän se selittääkin monta asiaa... :lol:
Ohi on jo tuo, toivottavasti ehdit saada selityksen kaikille maailman asioille ja ongelmille. Mukava oli olla avuksi. :lol:
Devin Townsend Bandin Synchestra on mansikkaa korville, edelleen.
[quote]Tubular Bells 2003 on soinut pian kahden viikon ajan, jos ei joka päivä niin ainakin joka toinen päivä... joku saisi lyödä minua halolla päähän jotta jumi aukeaisi.
No niin! Tämähän se selittääkin monta asiaa... :lol:[/quote]
Ohi on jo tuo, toivottavasti ehdit saada selityksen kaikille maailman asioille ja ongelmille. Mukava oli olla avuksi. :lol:
Kyllä, varsinkin ymmärrän sen että taidat olla joko yötyöläinen jolla ei ole kaikistellen paljoa tehtäviä (sellaista nimittäin sattuu: olin vuosina 1977-1981 silloisella Tietotehtaalla kesätöissä ja joskus suurin ongelma oli saada aikansa kulumaan hiljaisina hetkinä) tai sitten kärsit valtavasta unettomuudesta...
Täh! et kai tarkoita että kaikista maailman ongelmista mietit juuri tämmöttii?
No, vapautan sinut muita asioita mietiskelemään... pärjään n. neljän tunnin yöunilla.
pärjään n. neljän tunnin yöunilla.
Tuosta olen kyllä kateellinen, itse tarvitsen tuplat. Niin paljon hyödyllistä ja hyödytöntä jää tekemättä...
Kyllä se on tää Wolfmother : s/t
Parhautta kerrassaan.
Uusin Mars Volta on myöskin hyvä.
pärjään n. neljän tunnin yöunilla.
Tuosta olen kyllä kateellinen, itse tarvitsen tuplat. Niin paljon hyödyllistä ja hyödytöntä jää tekemättä...
Minä pärjään 5-6 tunnin unilla.Lieneekö jokin ominaisuus/sairaus meillä Oldfield-faneilla? :lol:
[quote]pärjään n. neljän tunnin yöunilla.
Tuosta olen kyllä kateellinen, itse tarvitsen tuplat. Niin paljon hyödyllistä ja hyödytöntä jää tekemättä...[/quote]
Minä pärjään 5-6 tunnin unilla.Lieneekö jokin ominaisuus/sairaus meillä Oldfield-faneilla? :lol:
Pätee ilmeisesti vain niihin Oldfield-faneihin jotka nielevät miehen pahimmatkin ripuloinnit kuten TresLunasin. Minä nimittäin tarvitsen unta sellaiset 8 tuntia. Yhdenksänkin kelpaa...
...Oldfield-faneihin jotka nielevät miehen pahimmatkin ripuloinnit kuten TresLunasin...
No mutta Kcrimso... nyt itse päästit ripulointia tulemaan. :cry:
Sovittaskos niin että etsit itsellesi rauhallisen ja rentoutuneen ajanjakson ja kuuntelet TresLunasin uudelleen, ilman kiirettä. Kerrot sitten mielipiteesi ja oletko vielä samaa mieltä.
Sovittaskos niin että etsit itsellesi rauhallisen ja rentoutuneen ajanjakson ja kuuntelet TresLunasin uudelleen, ilman kiirettä. Kerrot sitten mielipiteesi ja oletko vielä samaa mieltä.
Ei sovita. Tilastoni nimittäin kertovat että olen kuunnellut levyn peräti 17 kertaa (jep, käsittämätöntä!) joten enpä usko että mielipiteeni enää hirveästi muuttuu.
Sen sijaan lupaan kertoa mielipiteeni TresLunas II:sta sillä hairahduin sitten kuitenkin sen lataamaan.
V*****aa lähteä hypetykseen mukaan, mutta Musen "Black Holes and Revelations" on loistava levy! Yleensä näissä hypetyksissä pettyy enemmän tai vähemmän : Tool-10000 days oli puuduttavaa tuubaa, Pure Reason Revolution - The Dark Third antoi lupauksia, mutta suureksi tapaukseksi sitäkään ei (en) voi kutsua.
Musen hemmot antavat tyylisuunnille palttua ja progeksi haukkuminen olisi tälle tuotokselle enemmänkin herjaa! Englantilaisissa tunnelmissa liikutaan, välillä tulee Depparit mieleen, välillä Jeff Buckley. Repikää siitä. :wink:
Mastodonin Blood Mountain sotkee edelleen lahjakkaasti useat metallin alalajit keskenään ja tarjoilee ne sitten itsensä näköisessä paketissa. Yksi vuoden levyistä.
Mulle ei ole toi Blood Mountain toistaiseksi hirveesti kolahtanut. Ihan ok, mutta pidän enemmän Leviathanista.
Lempparilevy tällä hetkellä: Pure Reason Revolution - The Dark Third. Ei mikään mestariteos, mutta oikein miellyttävää modernia progea.
Lempparilevy tällä hetkellä: Pure Reason Revolution - The Dark Third. Ei mikään mestariteos, mutta oikein miellyttävää modernia progea.
Potentiaalia löytyy vaikka muille jakaa, mutta se viimeinen koukku puuttuu. Ehkäpä seuraavalla, mutta kyllähän tätäkin kuuntelee ihan mielellään.
Mulle ei ole toi Blood Mountain toistaiseksi hirveesti kolahtanut. Ihan ok, mutta pidän enemmän Leviathanista.
Siis Mastodoniin kannattaisi tutustua?
Mulle ei ole toi Blood Mountain toistaiseksi hirveesti kolahtanut. Ihan ok, mutta pidän enemmän Leviathanista.[/quote]
Pari ensimmäistä kuuntelua meni minullakin ihmetellessä, että ollaanko nyt sorruttu turhaan munien puhalteluun. Punainen lanka on kuitenkin alkanut hahmottua sieltä seasta ja meno tuntuu vain paranevan kuuntelu kuuntelulta.
En kyllä mene valitsemaan Leviathanin ja Blood Mountainin väliltä sitä parempaa. Leviathan on loistava levy ja Blood Mountainista on hyvää vauhtia tulossa sellainen. Selkein ero mielestäni on siinä, että Leviathanin jyräävämpi ote on Blood Mountainilla vaihtunut rönsyilyksi, ei kuitenkaan negatiivisessa mielessä.
[quote]Siis Mastodoniin kannattaisi tutustua?
Pari ensimmäistä kuuntelua meni minullakin ihmetellessä, että ollaanko nyt sorruttu turhaan munien puhalteluun. Punainen lanka on kuitenkin alkanut hahmottua sieltä seasta ja meno tuntuu vain paranevan kuuntelu kuuntelulta.
En kyllä mene valitsemaan Leviathanin ja Blood Mountainin väliltä sitä parempaa. Leviathan on loistava levy ja Blood Mountainista on hyvää vauhtia tulossa sellainen. Selkein ero mielestäni on siinä, että Leviathanin jyräävämpi ote on Blood Mountainilla vaihtunut rönsyilyksi, ei kuitenkaan negatiivisessa mielessä.
[quote]Siis Mastodoniin kannattaisi tutustua?
Jos kevyt karjuminen ei häiritse, niin ehdottomasti!
Jos kevyt karjuminen ei häiritse, niin ehdottomasti!
Miten suhteuttaisit esim. Opethiin? Sellainen ei häiritse lainkaan! :wink:
Jos kevyt karjuminen ei häiritse, niin ehdottomasti!
Miten suhteuttaisit esim. Opethiin? Sellainen ei häiritse lainkaan! :wink:
Mastodonin "karjuminen" ei ole läheskään yhtä häiritsevää kuin Opethin. Muuten Mastodon on kyllä paljon rankempaa ja metallisempaa kuin Opeth.
(veikkaan että tulet luokittelemaan Mastodonin Grungeksi... :lol: )
häiritsevää kuin Opethin. [/quote]
Se nimenomaan ei häiritse! 8)
[quote]veikkaan että tulet luokittelemaan Mastodonin Grungeksi... :lol:
Se nimenomaan ei häiritse! 8)
[quote]veikkaan että tulet luokittelemaan Mastodonin Grungeksi... :lol:
Auts... Kunhan ei kuulosta Toolilta... :wink:
Opethilla on örinää, kun taas Mastodonilla tuo ei-puhdas-laulu suuntautuu huutamisen puolelle ja on ehkäpä agressiivisempaa. Mutta jos Åkerfeldtin örinästä pitää, niin eiköhän tuota ainakin siedä.
Ja ei, Mastodon ei ole Grungea. :wink:
Ja ei, Mastodon ei ole Grungea. :wink:
Kävin myspacessa kuuntelemassa neljä biisiä. Niiden perusteella sanoisin, että mieleen tuli lähinnä 80-luvun lopun teknisempi speed/trash vähän niitä aikoja paremmin tuotettuna ja soitettuna. Mutta ei tuo minulle ainakaan mitään edistävää tai musiikillisesti kiinnostavaa tarjonnut sinänsä, kun tuo mainitsemani genre tuli nuorna miehenä kyllästymiseen asti kaluttua silloin aikanaan. Rumpali tuntui hakeneen tyyliään Lombardon kiireisimmistä ajoista, riffeissä aika paljon myös Slayer-osastoa, kahden kitaran pikasoitot kuulostivat ihan Stonelta paikoitellen jopa.. Ei, ei todellakaan grungea, mutta taitaa jäädä toistaiseksi sen pidemmälle tutustumatta.
Lemppari levy juuri nyt: Mike Oldfieldin Amarok. On sen verran intensiivistä kamaa että tulee aika harvoin kuunneltua, mutta ah miten se sitten palkitseekaan. Jatkuvaa nerokkaisen musiikillisten ideoiden ilotulitusta. Tavallaan tässä hukataankin monta hyvää ideaa koska seuraavaan siirrytään välillä turhankin pikaisesti. Levyn hemmetin dynaaminen soundimaailma on myös mannaa näinä ylikompressoitujen levyjen aikoina. Afrikan poijjaat kun panee laulaen loppuhuipennuksessa meinaa kaiuttimet haljeta. :)
Voi kun pystyisi Oldfield yhtä kovan levyn vielä joskus rykäisemään...
Lemppari levy juuri nyt: Mike Oldfieldin Amarok.
Voi kun pystyisi Oldfield yhtä kovan levyn vielä joskus rykäisemään...
Voi kun pystyisi Oldfield yhtä kovan levyn vielä joskus rykäisemään...
Saas nähä minkälainen Oldfieldin lupaama progelevy tulee olemaan.Mikehän myös lupaili lähteä kiertueelle kun se julkaistaan, eli joskus vuonna 2008 näillä näkymin.Silloinhan miehen Virgin kataloogi siirtyy Mercurylle ja luvassa lienee vanhojen levyjen uudelleenjulkaisu(SACD tai DVD-A muodossa kenties).Uusi levy olisi luontevaa julkaista samoihin aikoihin.
Saas nähä minkälainen Oldfieldin lupaama progelevy tulee olemaan.Mikehän myös lupaili lähteä kiertueelle kun se julkaistaan, eli joskus vuonna 2008 näillä näkymin.Silloinhan miehen Virgin kataloogi siirtyy Mercurylle ja luvassa lienee vanhojen levyjen uudelleenjulkaisu(SACD tai DVD-A muodossa kenties).Uusi levy olisi luontevaa julkaista samoihin aikoihin.
Joo, noi ennakkotiedot seuraavasta levystä nostivat pitkästä aikaa odotuksia, mutta toisaalta Oldfieldilla on ollut aina niin skitsofreeniseen tahtiin vaihtuvat jutut ja teot että siihen mennessä kun uusi levy ilmestyy on äijällä voinut mieli muuttua jo moneen otteeseen.
"computers are the cancer of popular music" - Mike Oldfield 1991 :lol:
Anttilan 3 levyä kahdella kympillä -tarjouksesta tuli hankittua Tubular Bells II - muistin että se on ihan kuunneltava. TB III olis ollut tarjolla myös, mutta siihen ei enää rohkeus riittänyt. :wink:
Anttilan 3 levyä kahdella kympillä -tarjouksesta tuli hankittua Tubular Bells II - muistin että se on ihan kuunneltava. TB III olis ollut tarjolla myös, mutta siihen ei enää rohkeus riittänyt. :wink:
Koskakohan Mike poika väsää Black Tubular Bells ja sen jälkeen
vaikka Son of Tubular Bells heh.heh :oops:
Koskakohan Mike poika väsää Black Tubular Bells ja sen jälkeen
vaikka Son of Tubular Bells heh.heh :oops:
noh,noh.Eipäs ivata suotta :x Tubular Bells II on sentään kuitenkin mestariteos ja onhan toisaalta monet muutkin artistit tehneet jos minkälaisia jatko-osia levyilleen. :roll: Ja monelta artistilta julkaistaan aina muutaman vuoden välein aina joku uusintapainos varsinkin parhaiten myyneistä levyistä,ja yleensä vain uusissa kuorissa ilman mitään muuta uutta.
Siinä mielessä esimerkiksi Oldfieldin Tubular Bells 2003 on erilainen,että Mike soitti kaiken uudelleen.Ja esimerkiksi minä pidän tuosta vuoden 2003 versiosta kovastikin.Onhan mies kuitenkin kehittynyt soittajana 30 vuoden aikana. Lisäksi levyn soundit ovat loistavat.
Tuskin Mike enää itse palaa Tubular bellsiin,Mutta levy-yhtiöt varmasti julkaisevat TB:n vielä monta kertaa uudestaan.
Meikä osti aikanaan "alkuperäisen" vinyylinä, ja toki jälkeenpäin
sen ostin myös ceedeenä (jonka vanhempi tytöistäni on pöllinyt itselleen, no hyvä musiikkimaku säilyy perheessä). Ceedeeltä
jää puuttumaan pari tosi kovaa särinäkohtaa, joita on aina osannut odottaa juuri tietyssä kohdin.
Koskakohan Mike poika väsää Black Tubular Bells ja sen jälkeen
vaikka Son of Tubular Bells heh.heh :oops:
Kolmehan niitä jo on, eli Tubular Bells, Hubular Bells ja Lubular Bells.
Koskakohan Mike poika väsää Black Tubular Bells ja sen jälkeen
vaikka Son of Tubular Bells heh.heh :oops:
vaikka Son of Tubular Bells heh.heh :oops:
Kolmehan niitä jo on, eli Tubular Bells, Hubular Bells ja Lubular Bells.
Vielä yksi: Jingle Bells
[quote]
Koskakohan Mike poika väsää Black Tubular Bells ja sen jälkeen
vaikka Son of Tubular Bells heh.heh :oops:
Koskakohan Mike poika väsää Black Tubular Bells ja sen jälkeen
vaikka Son of Tubular Bells heh.heh :oops:
Kolmehan niitä jo on, eli Tubular Bells, Hubular Bells ja Lubular Bells.[/quote]
Vielä yksi: Jingle Bells
Hells Bells.Ei ku se oliki AC/DC:n biisi :twisted:
Hells Bells.Ei ku se oliki AC/DC:n biisi :twisted:
Brufordiahan toi on!
Uujeah. Postiluukusta tipahti tänään toi Lepparinkin mainostama uusi The Mars Volta - ja perkele kun on makea levy. Tänä vuonna on tullut osteltua edellistäkin vuotta vähemmän uutuuksia (johtuen levyjen törkeistä hinnoista), mutta sitäkin paremmin julistan kyllä levyn parin kuuntelun jälkeen meikäläisen vuoden ostokseks. Vaikka levy on taattua Mars Volta mökää, niin edellisen levyn ylikompressoituun kakkasoundiin ei mennä ja volyymit pysyy hienosti sietorajan alapuolella.
Pidin edellisistäkin, mutta tämä on ylivoimaisesti paras TMV levy tähän mennessä.
Kuuntelin kertaalleen minäkin tuon Amputeatterin. On se ainakin ensikuulemalta paljon paremman kuuloinen rauhallisuudessaan kuin Frances the Mute. Mutta ei pärjää De-Lousedille varmaankaan.
Eipä ole kyllä oikein kolahtanut toi Mars Voltan uusi. Tasaista loivaa alamäkeä tuntuu bändin tie kulkevan.
Hmm..pitäis varmaan antaa uutukaiselle mahdollisuus. "Frances the Mute" oli allekirjoittaneen korvissa kylmää suorittamista.
Jo wanha vitsi oli Tubercular Balls...
Banco del mutuo soccorso: s/t
Onpas HUIMA levy! :o
Banco del mutuo soccorso: s/t
Onpas HUIMA levy! :o
Onpas HUIMA levy! :o
Kyllä.
"Darwin" ja "Io sono nato libero" ovat vähintään yhtä huimia!
Katos tuosta Bancot:
http://www.youtube.com/watch?v=0C2L5Fgetmc
...kitaristilla on 6 kättä & 30 sormea....
http://www.el-horto.hu/disco/disco-main/1990.6th%20All-India%20Music%20Conference/index.html
...ja sitäpaitsi sen kitara on sitar.
Katos tuosta Bancot:
http://www.youtube.com/watch?v=0C2L5Fgetmc
http://www.youtube.com/watch?v=0C2L5Fgetmc
:shock: Tuo on 80 -luvulta, älä kato, jähmetyt suolapatsaaks! :shock:
Kato mieluummin vaikka tämä: http://www.youtube.com/watch?v=ys1zfK1Qwmw&mode=related&search=
Ja tässä toinen hieno bändi: http://www.youtube.com/watch?v=XmB-1ws2gN4&mode=related&search=
Puhe siis missä elokuvissa Jefferson Airplanen White Rabbit on soinut:
Platoon ja Fear And Loathing In Las Vegas tulee välittömästi mieleen. Mitäs muita?[/quote]
[quote]The Game http://imdb.com/title/tt0119174/soundtrack
[quote]The Game http://imdb.com/title/tt0119174/soundtrack
Lisäksi tuo biisi soi Simpsonien 10. tuotantokauden 6. jaksossa "D'oh in the Wind" missä Homer myy psykedeelistä, peyote-kaktuksesta tehtyä, mehua tavallisena mehuna Springfieldiin. Monet kaupunkilaiset trippailevat ja taustalla soi mikäpä muu kuin White Rabbit... Tuo jakso tuli hiljattain subilta.
Uudessa Brian Jonesia käsittelevässä leffassa Stoned soi myös White Rabbit. Ilmeisesti trippailun taustamusiikiksi on aina valittava juuri tuo biisi.
Tolla Ultimate Spinachin toisella levyllä Behold & See oli joku yhtä hyvä...
TUOMARI NURMIO : Hullu Puutarhuri
-Päivitin tämän klassikon myös Cd-muotoon, aiemmin hyllystä löytyi ainoastaan vinyyli. Ja onhan tää ihan legendaarisen hyvä levy, ei ole esim. Alamaailman Vasaroiden ja Nurmion levy ollenkaan samassa kastissa tähän verrattuna. Suomalaisten levyjen top10:ssä kevyesti, ja päätösbiisi "Ikuisesti minun", on ehkä paras suomenkielinen biisi koskaan, yhtä kylmää värettä kun sen kuuntelee. Tuoreessa "luksuspainoksessa" on bonuslevy, joka sisältää aiemmin todella harvinaisen studiolive-levyn Hugry Tribal Marching Bandilta ja Nurmiolta. Asiallista tavaraa!
Uus mars volta.
German Oak : s/t 1972
-kovaa krautrockia jota Circle on varmastikin kuunnellut
Neil Young & Crazy Horse: Everybody Knows This Is Nowhere
Kiitetty olkoon Anttilan "osta monta vanhaa klassikkoa kerralla, saat halvalla" -politiikka! Parhaita kitarasooloja pitkään aikaan.
Cactus: V
Ostin tänään Cactuksen uusimman levyn (edellisestä on kulunut 34 vuotta), "Karmee" Appice osaa edelleen soittaa rumpuja kuulemma ja miehestä näytti sisäsivuilla olevan joku nuoruus-
kuva, on se varmaan jo ainakin 60v. Ja Tim Bogert on edelleen basson varressa.
Appice ja Bogert soitti joskus yhdessä Jeff Beckin kanssa, ainakin Lady on huippu hyvä biisi.
(on muuten mun vanhan Nokialaisen soittoäänenä ja aina puhelimen soidessa herättää huomiota).
Tätä uutta levyä oon ehtiny kuunnella vasta pari ekaa biisiä, mutta alku kuulostaa hyvältä.
Maksoi muuten 21.90.
Se on kuulkaas pojaat ja tyttelit tällä hetkellä Riverside: Voices in my head. Erittäin hienoa musaa! Jos pidät Porcupine Treestä tai vaikka Opethin Damnationista, tämä levy on varmasti nappiosuma! Paljon kuuntelua tiedossa!
Neil Young: Everybody Knows this is Nowhere
Viime yönä kuuntelin ekan kerran sitten sen ikimuistoisen festarireissun kymmenen vuotta sitten. Heti kun Cinnamon Girl lähti tulemaan niin mieli katosi jonnekin kauas: ne jutut mitä silloin kelailtiin ja pohdittiin, kakaroina. Ja millaista elämä sitten olikin, niin paljon enemmän ja toisaalta vähemmän kuin silloin kuvitteli. Suosikkini tällä levyllä on dramaattisuutensa takia Down by the River. Todellinen nostalgiamatka kuitenkin meikäläiselle. Kaikkea herkkää mitä tämä levy tuo mieleen en rupea edes tänne foorumille kirjoittelemaan.
Widows : Famous Five
Eleni Karandrou : Elegy of the uprooting
Kreikkalainen naissäveltäjä, joka säveltää Theo Angelopoulosin elokuviin musiikit.
Tämä on 2CD konserttiäänitys, ikään kuin Best of. Kaikki hänen levynsä ovat loistavia, kuulasta meditatiivista musiikkia joka sopii Angelopoulosin hitaisiin, riisuttuihin elokuviin.
Muse: Black holes & revelations. On se hyvä!
Nick Drake: Pink moon
Maagista.
Wigwam: Highlights
Maagista poppia. Suomen Piitles. Pembroke on hyvä jätkä.
Ihan totta!
Pet Shop Boys : Concrete
-tuplalive sinfoniaorkesterin kera, kaunista ja nerokasta
Univers Zero : Rhythmix
Nyt on menossa RIO-karnevaaliaika meikäläisellä. Zaarit, Samlat ja Presentit kuulostavat tosi hienoilta yo. perusbändistä puhumattakaan. Eikä näillä levyillä puhuta eikä pussata! Nah, Zamla nyt on tietenkin humoristinen poikkeus.
Vielä kun opettelet kuuntelemaan Henry Cowta! :)
Vielä kun opettelet kuuntelemaan Henry Cowta! :)
Täytyypä yrittää, taas kerran. Tuo bändi on kyllä aina saanut hermovillukset pystyyn... :?
Jos valita pitäisi, niin kyllä Henry Cow on mielestäni se RIO-bändien ykkönen. UZ pääsee kyllä lähelle.
Ovathan ne 2 ekaa Henry Cow levyä aika humoristisia. Ei koko ajan mutta....
Tälle illalle kuuntelin jo kaksi Wigwam-CD:iä ja yöllä kuuntelen vielä kolme vakioveikkausta tehdessä.
Nyt menee:
Callisto : Noir - Magyar Possea örinävokaaleilla :P
Anathema : A Fine Day To Exit
Mukavan melankolisia levyjä molemmat. Callistosta alkoi villitys metallimusiikkiin, jota en ennen kuunnellut juurikaan.
Pitäisiköhän tähän vielä laittaa viime aikojen kuunnelluimmista
Kauko Röyhkä : Elämä ja kuolema
Tommi Liimatta : Tropical Cocktail.
Eiköhän noilla hetki taas mennä :P
Jos valita pitäisi, niin kyllä Henry Cow on mielestäni se RIO-bändien ykkönen. UZ pääsee kyllä lähelle.
Oi, kyllä nyt on jotain tapahtunut, kun Henry Cow on alkanut kuulostaa tosi hyvältä...:lol:
Western Culture on aivan oiva levy! Unrestin sävelletty puolisko ja varsinkin Ruins pelittävät komeasti! :D
Leg End (Legend?!) nyt on aina ollut helppoa musiikkia.
Toisaalta luulen että hermoverkkoa pittää ensin rukata helpommin lähestyttävillä RIO-levyillä ennen kuin rääkkää itseään tämän pioneeriporukan levyillä. :?
Aiemmin olen yrittänyt soittaa Camelin tai jonkun Pink Floydin jälkeen Henry Cowta, ja siinä varmaan virhe on tapahtunut. :wink:
Djivan Gasparyan Quartet: Nazeli
Armenialainen kansansoitin duduk ja sen taitaja, professori Djivan Gasparyan. Surumielistä, kaunista, syvää.
Syksyn levyuutuuksista kyllä on ahkerimmin tainnut soida Kari Peitsamon & Aku Ankkulin Für Elise sekä Riston Aurinko aurinko plaa plaa plaa. Ööh, niin ja Lasse Mårtensonin uusi kokoelmalevy (sitä vastoin se tribuuttilevy kyllä tuli ohitettua parilla kuuntelukerralla). Julistettakoon nuo siis tämän hetken lempparilevyiksi.
TV on the Radio : Return to Cookie Mountain
Mitähän tää nyt sitte on? Post-modernia poppia? Taustalla kilisee ja kolisee vaikka mitä ja kitaravallia pukkaa niskaan ja tämän päälle lempeän kuuloisen hemmon laulantaa.
Eka biisi "I was a lover" pistää jo pään pyörälle. Luikauttaapa Bowiekin taustoja "Provincessa", kitarasoundi kuin uukakkoselta. Keposesti tämän vuoden top vitoseen meneepi levy.
Viime aikoina on repeat foreverillä soinut etenkin
Coldplay: X & Y
The Beatles: Rubber Soul
Molemmat levyjä, joihin viisi vuotta sitten en olisi koskenut pitkällä tikullakaan ;)
Flower Travellin' Band: Satori (1971), japsipsykeprogea, nam. Kovis.
"Initially, the Flower Travellin' Band was deeply influenced by the heavy rock acts of the day such as Black Sabbath, Led Zeppelin, and King Crimson. However, even on their first album as Flower Travellin' Band, they took their influences and mutated them, and by their second album, "Satori," they were probably among the most musically advanced and unique of the Japanese heavy rock/metal bands of their day. Musically, at their best, they were the equal and sometimes the better of many of their Western contemporaries.
Probably the most well-known FTB album in the West, "Satori" consists of five original songs, Satori parts I-V. These are lengthy heavy rock pieces, verging on progressive rock or jam rock at times, with furious guitar soloing and strong arranging, as well as Yamanaka's over-the-top vocals. Critically, "Satori" is considered the album where FTB truly came into their own. Stoner rock and doom rock enthusiasts often cite this album as one of the precursors in those genres." (Wikipedia)
John Mayer : Continuum
Edelleen alle kolmekymppinen poitsu, mutta lupauksia on vaikka mihin. Ostin viime vuonna Room For Squares kiekon, joka on kuitenkin tähän verrattuna näpertelyä. Sen julkaisun jälkeen on tyyli muuttunut bluesimpaan suuntaan ja rytmiryhmäksi on tullut vaatimattomasti Pino Palladino ja Steve Jordan.
Kuulin Groovelta ekan sinkun Waiting On The World To Chance jokunen aika sitten. Ensimmäisenä tuli mieleen, että Stevie Ray Vaughan vetää coverina Curtis Mayfieldin biisiä.
Nykyartisteista erittäin suositeltava.
Jon Auer: The Perfect Size mini-CD
Auer soitti aivan loistavan keikan Jyväskylän Bar 68:ssa viime lauantaina. Miehen ensimmäinen kokopitkä soololevy julkaistiin hiljattain myös Euroopassa (ja bonusbiiseillä, aargh!) mutta enempi tykkään tästä 1999 julkaistusta pikkulevystä.
Viime aikoina on repeat foreverillä soinut etenkin
[b]Coldplay: X & Y
[b]Coldplay: X & Y
Kerrankin hyvä musiikki myy ja paljon.
Viime aikoina on repeat foreverillä soinut etenkin
[b]Coldplay: X & Y
[b]Coldplay: X & Y
Kerrankin hyvä musiikki myy ja paljon.
Joo, eli Tool, System Of A Down ja Muse. Coldplaysta en ole saanut mitään irti. Mahtipontista nyyhkymusaa. Ehkä mäkin tajuun viiden vuoden päästä. :wink:
[
Joo, eli Tool, System Of A Down ja Muse. Coldplaysta en ole saanut mitään irti. Mahtipontista nyyhkymusaa. Ehkä mäkin tajuun viiden vuoden päästä. :wink:
Joo, eli Tool, System Of A Down ja Muse. Coldplaysta en ole saanut mitään irti. Mahtipontista nyyhkymusaa. Ehkä mäkin tajuun viiden vuoden päästä. :wink:
Sama homma meikäläisellä Toolin kanssa, muita mainittuja diggailen nyt jo.
[
Joo, eli Tool, System Of A Down ja Muse. Coldplaysta en ole saanut mitään irti. Mahtipontista nyyhkymusaa. Ehkä mäkin tajuun viiden vuoden päästä. :wink:
Joo, eli Tool, System Of A Down ja Muse. Coldplaysta en ole saanut mitään irti. Mahtipontista nyyhkymusaa. Ehkä mäkin tajuun viiden vuoden päästä. :wink:
Sama homma meikäläisellä Toolin kanssa, muita mainittuja diggailen nyt jo.
Mä pääsin Tooliin kiinni vasta 10,000 Daysin kanssa, mutta siinä olikin net kivat stereolasit! :lol:
Noi muut ei kiinnosta, tällä hetkellä siis.
Mun mielestä 10,000 Days kyllä häviää Lateralukselle ja Aenimalle. Vaikka hyvä levy onkin.
Coldplaysta en ole saanut mitään irti. Mahtipontista nyyhkymusaa.
Jossain musakyselyssä kysyttiin yliarvostetuimpia bändejä. Joku sanoi osuvasti Coldplaysta, että se on "miehille jotka itkevät runkatessaan aamulla". :lol: Aika kuvaavaa mun mielestä, vaikka Coldplaysta pidänkin.
Omaan X & Y -tarinaani ei liity itkua eikä runkkaamista ;) vaan homma meni silleen, että kuuntelin joskus viime keväänä kerran-pari. Tuomio oli nopea: yhdentekevää musaa, hyllyyn pölyttymään. Jostakin syystä kaivoin kuitenkin esiin tuon hiljattain ja sehän alkoi toimia. Täytyypä huomenaamulla kokeilla tuota itkua ja runkkaamista Coldplayn säestyksellä. Voin sitten kertoa miltä tuntui. (Vitsi, sorry perheen herkimmät)
[Jossain musakyselyssä kysyttiin yliarvostetuimpia bändejä. Joku sanoi osuvasti Coldplaysta, että se on "miehille jotka itkevät runkatessaan aamulla". :lol: Aika kuvaavaa mun mielestä, vaikka Coldplaysta pidänkin.
Varmaan aika munatonta musaa monien mielestä - sinänsä paradoksi tuohon heittoon nähden. :lol:
Mulle on Coldpaly melko tuntematon.Jossain gaalassa esittivät Talkin ja se oli ihan ok biisi.Pitäisiköhän tutustua Museen ja Tooliin kun niitä niin kehutaan?
Joo, onhan se sellainen gaalabändi. Pystejä, kuuluisuuksia ja muuta rihkamaa. En tykkää yhtään. Mutta toisaalta onhan brittein saarilta perinteisesti tullut hyviäkin pop- ja in-bändejä.
Joo, onhan se sellainen gaalabändi. Pystejä, kuuluisuuksia ja muuta rihkamaa. En tykkää yhtään. .
Puhutko nyt edelleen Coldplaysta? Vrt: "Jostakin syystä kaivoin kuitenkin esiin tuon hiljattain ja sehän alkoi toimia."
Vai muutitko jo mielesi?
Puhun Coldplaystä ENKÄ muuttanut mieltäni. Eli tarkennan:
"Joo, onhan se sellainen gaalabändi. Pystejä, kuuluisuuksia ja muuta rihkamaa. En tykkää yhtään SELLAISESTA TOUHUSTA."
Musiikki on sitten asia erikseen :)
Eka Coldplayn lätty (Parachutes) on paras bändin tuotos.
Jon Auer: The Perfect Size mini-CD
Auer soitti aivan loistavan keikan Jyväskylän Bar 68:ssa viime lauantaina. Miehen ensimmäinen kokopitkä soololevy julkaistiin hiljattain myös Euroopassa (ja bonusbiiseillä, aargh!) mutta enempi tykkään tästä 1999 julkaistusta pikkulevystä.
Auer soitti aivan loistavan keikan Jyväskylän Bar 68:ssa viime lauantaina. Miehen ensimmäinen kokopitkä soololevy julkaistiin hiljattain myös Euroopassa (ja bonusbiiseillä, aargh!) mutta enempi tykkään tästä 1999 julkaistusta pikkulevystä.
Kyllä nyt harmittaa kun en vaivautunut katsomaan Aueria sunnuntaina tavastialle! :x Minäkin pidän enemmän tuosta pikkulevystä.
Lempparini tällä hetkellä on Beckin Sea Change, todella rentoa ja kaunista. Erolevy niinkuin tuore Auerkin.
Viime aikoina on repeat foreverillä soinut etenkin
Coldplay: X & Y
The Beatles: Rubber Soul
Molemmat levyjä, joihin viisi vuotta sitten en olisi koskenut pitkällä tikullakaan ;)
Coldplay: X & Y
The Beatles: Rubber Soul
Molemmat levyjä, joihin viisi vuotta sitten en olisi koskenut pitkällä tikullakaan ;)
Coldplayhin olisikin ollut vaikea koskea sillä levy ilmestyi vuonna 2005. :wink:
Älkää naurako....
TOTO : Mindfields -99 levy
Viime aikoina on repeat foreverillä soinut etenkin
Coldplay: X & Y
The Beatles: Rubber Soul
Molemmat levyjä, joihin viisi vuotta sitten en olisi koskenut pitkällä tikullakaan ;)
Coldplay: X & Y
The Beatles: Rubber Soul
Molemmat levyjä, joihin viisi vuotta sitten en olisi koskenut pitkällä tikullakaan ;)
Coldplayhin olisikin ollut vaikea koskea sillä levy ilmestyi vuonna 2005. :wink:
Niinpä niin, mietinkin jo viestiä kirjoittaessani että milloin joku tuohon tarttuu. Jätin kuitenkin sanamuodon tuollaiseksi koska tarkoitus oli ainoastaan kuvata sitä, että musiikkimakuni on ilmeisestikin laajentunut huomattavasti myös popimpaan suuntaan. No kyllähän sitä Rushia kuuntelee muutaman vuoden, ehkä vuosikymmenenkin, mutta ei sitäkään loputtomiin jaksa :lol:
Dovesia ja Elbowia kannattaa kans kokeilla. Ehkä astetta kokeilevampaa poppia mutta samaa linjaa vetävät Coldplayn kanssa. Ainakin itse pidän enemmän näistä kahdesta.
Dovesia suosittelen minäkin, vaikken Coldplayta juuri kuuntelekkaan.
Nyt on sellainen kausi, ettei kykene kuuntelemaan oikein muuta kuin sekalaisia yksittäisiä kappaleita. Kokonaisuuksia ei jaksa ollenkaan. Ehkä sitten taas ensi kuussa... :wink:
Doves on ihan siedettävää, mutta eipä sitäkään kovin usein tee mieli kuunnella. Hauska se Moonchild coveri The Last Broadcast-levyllä.
Doves on ihan siedettävää, mutta eipä sitäkään kovin usein tee mieli kuunnella. Hauska se Moonchild coveri The Last Broadcast-levyllä.
Ei muuten tule kovin usein kuunneltua vaikka kaikki levyt ovatkin hyviä kokonaisuuksia. Tekivät hyvän versioinnin (tai muunnoksen) myös "Werewolves Of Londinista" nimellä "Hit The Ground Running".
Doves on ihan siedettävää, mutta eipä sitäkään kovin usein tee mieli kuunnella. Hauska se Moonchild coveri The Last Broadcast-levyllä.
Ei muuten tule kovin usein kuunneltua vaikka kaikki levyt ovatkin hyviä kokonaisuuksia. Tekivät hyvän versioinnin (tai muunnoksen) myös "Werewolves Of Londinista" nimellä "Hit The Ground Running".
Minä kuuntelin Lost Soulsia todella paljon ja se on edelleen aivan ylivoimainen Doves-levyistä.
Jompikumpi näistä uutuuksista:
PMMP - Leskiäidin tyttäret
Plain Fade - Aure
Patti Smith Group : Easter
Sorruin pitkästä aikaa tilaamaan cdon:lta muutaman levyn. Tämä oli yksi niistä. Joskus aiemmin olen kirjastosta lainaillut tätä, ja tiesin hyväksi levyksi. Mutta huh, kyllä tää on vaan ihan vitun loistava!, kolahti oikein kunnolla. Remasteri, hyvät saundit, ja muijalla on munaa vaikka muille jakaa. Bändihän nyt on ihan legendaarisen hyvä. Ei yhtään huonoa biisiä. Patti on kansikuvassa ihana, ja lisäboonusta vielä kainalokarvoista!
The Decemberists - Picaresque ja The Crane Wife
Aivan käsittämättömän hyvää indie-rokkia omaperäisellä soundilla. Tykkään!
The Decemberist - Picaresque ja The Crane Wife
Aivan käsittämättömän hyvää indie-rokkia omaperäisellä soundilla. Tykkään!
Aivan käsittämättömän hyvää indie-rokkia omaperäisellä soundilla. Tykkään!
Tuo levy kyllä pitäisi hankkia...
The Decemberist - Picaresque ja The Crane Wife
Aivan käsittämättömän hyvää indie-rokkia omaperäisellä soundilla. Tykkään!
Aivan käsittämättömän hyvää indie-rokkia omaperäisellä soundilla. Tykkään!
Tuo levy kyllä pitäisi hankkia...
Tuo Crane Wife on ainaskin mahtava levy, sisältää todella Jethro Tullmaisen 12 minuuttisen progeilun.
Camelin Rajaz uppoaa kuin häkä juuri nyt.Yksi niistä levyistä jotka ovat parantuneet uskomattoman paljon useamman kuuntelukerran myötä.Levyn melankolisuus ja kauniit melodiat tekevät syvän vaikutuksen.Melkein tulee tippa silmäkulmaan :cry: :wink:
Pressan uusin, Six Complete. Ekaksi tämä kuulosti turhan suoraviivaiselta rockrockrockilta, mutta kyllä nyansseja löytyy. Esmes Juhani Aaltosen huilu & fonit on namia koko ajan ja myös muut väläyttävät aina välillä...
Death In June: Rose Clouds Of Holocaust
Harmi vaan että joutuu mp3-muodossa kuunteleen ku ei tätä mistään saa ostettua. Vinkkejä?
One Shot - Ewaz Vader
Todella tiukkaa uutta zeuhlia Ranskasta.
One Shot - Ewaz Vader
Todella tiukkaa uutta zeuhlia Ranskasta.
Todella tiukkaa uutta zeuhlia Ranskasta.
Parin kuuntelun jälkeen ei voi sanoa kuin kova levy.
Kannattaa tutustua semmoiseen kuin Pienza Ethnorkestra.
Alla Waysidemusic sivuilta lainattua
Great, utterly left field jazz/rock album that features bassist James Mac Gaw (One Shot and Magma) and the great One Shot drummer Daniel Jeand'heur plus vielle a roue player Thierry Bruneau. "What?", I hear you cry, so I quote from myself from our Zaar release: The vielle a roue dates back to medieval times and has several strings which vibrate by turning a crank attached to a resined wheel. You play a melody by pressing keys on the instrument, while the other strings drone. It's a marvelous instrument and it sounds like nothing else. Between Zaar and now this, there is suddenly a (relative) wealth of fusion/progressive/zeuhl music that features this wonderful instrument. This is fantastic stuff in and of itself - the rhythm section rocks really HARD; harder even than the great One Shot - and the addition of the viella a roue (which displays a large number of tambres and sounds here) takes this into must-own category.
The Shins : Wincing the Night Away
Vuoden eka levyostos osoittautui mainioksi. Shins tekee mitä luultavammin tämän hetken parasta poppia. Ei niin rokkaava levy kuin edellinen mutta biiseissä on enemmän sisältöä. Parissa kipaleessa on napattu 60-luvun menoa, välillä olen kuulevani Beck-biittiä ja toisaalta alkuaikojen U2 -soundia. Bändi kuitenkin kuulostaa täysin itseltään.
Shins on tehnyt nyt 3 kutakuinkin täydellistä pop-levyä putkeen (Oh, Inverted World 2001, Chutes Too Narrow 2003 ja nyt tämä uus). Sanoisinpa että tänä päivänä tuollainen suoritus on harmillisen harvinaista.
Että jos indie-pop kiinnostaa niin kannattaa tutustua.
Viimeksi ostamani Cactus V, on kiva kuunnella hyvin soitettua "ränttä-tänttä" musaa. Lähiaikoina pitäis kuulemma ilmestyä DVD "Stocholm live", onko kellään tietoa?
Arvatkaapas kuka kokosi John Bonhamille ekan kunnollisen rumpusatsin silloin kun
Zeppelin oli Vanilla Fudgen "lämppäribändinä"
The Shins : Wincing the Night Away
Onkos Barenaked Ladies tuttu?
Arvatkaapas kuka kokosi John Bonhamille ekan kunnollisen rumpusatsin silloin kun
Zeppelin oli Vanilla Fudgen "lämppäribändinä"
Zeppelin oli Vanilla Fudgen "lämppäribändinä"
Liian helppo = Carmine A.
Liian helppo siis tietysti niille, jotka ovat lukeneet velipoika Mickin kirjoittaman kirjan... ;)
Roger Joseph Manning Jr.: The Land Of Pure Imagination
Taattua Jellyfish -laatua kosketinvelholta. Olis ottanu vielä Andy Sturmerin vierailevaksi vokalistiksi...;)
Frost - Milliontown
Nimeän tämän jälkikäteen vuoden 2006 albumiksi.
Tangent tai Happy The Man vitaminoituna. :wink:
Jyhkeät soundit, virtuositeettia vaikka muille jakaa, genretietoinen, kuitenkin ajassa... Mahtava levy!
Joku Pure Reason Revolution on paperia tämän rinnalla.. epäreilua edes verrata.
Frost - Milliontown
Nimeän tämän jälkikäteen vuoden 2006 albumiksi.
Tangent tai Happy The Man vitaminoituna. :wink:
Jyhkeät soundit, virtuositeettia vaikka muille jakaa, genretietoinen, kuitenkin ajassa... Mahtava levy!
Joku Pure Reason Revolution on paperia tämän rinnalla.. epäreilua edes verrata.
Nimeän tämän jälkikäteen vuoden 2006 albumiksi.
Tangent tai Happy The Man vitaminoituna. :wink:
Jyhkeät soundit, virtuositeettia vaikka muille jakaa, genretietoinen, kuitenkin ajassa... Mahtava levy!
Joku Pure Reason Revolution on paperia tämän rinnalla.. epäreilua edes verrata.
Joo, PRR on aivan eri matskua... Ihan hyvä levy tuo Frost, mutta mutta... Ei pärjää Devinlle mikään muu vuoden 2006 levy! :wink:
[
Joo, PRR on aivan eri matskua... Ihan hyvä levy tuo Frost, mutta mutta... Ei pärjää Devinlle mikään muu vuoden 2006 levy! :wink:
Joo, PRR on aivan eri matskua... Ihan hyvä levy tuo Frost, mutta mutta... Ei pärjää Devinlle mikään muu vuoden 2006 levy! :wink:
"Ihan hyvä"? :shock:
OK, otan haasteen vastaan ja hankin tuon Devin Townsendin (jota olen jo Jäänsärkijässä hypistellyt) ja palaan asiaan.
The Shins : Wincing the Night Away
Vuoden eka levyostos osoittautui mainioksi.
Vuoden eka levyostos osoittautui mainioksi.
Kaunista melodista poppia, hieno levy.
Pierrot Lunaire : s/t
Tätä voisin soittaa koko ajan. Italialaista melodista laulua, vahvoihin teemoihin rakennettuja hyvin mietittyjä sävellyksiä ja idearikasta soitantaa. Levyllä on kasapäin pieniä kivoja kikkoja: löytyy sitaria, spinettiä, mandoliinia. Trion jätkät soittavat kukin about puolta tusinaa instrumenttia.
Bändin toinen levy Gudrun on silkkaa sillisalaattia, siis vailla mitäään punaista lankaa, tähän verrattuna. En olisi tätä levyä Gudrunin perusteella lähtenyt ollenkaan hankkimaan, vaan kun Tampereella tarttui CD käteen! :D
Korjauksena huomautan että Gudrun on loistolevy itsessään, vaan täysin erityyppinen kuin debyytti Pierrot Lunaire.
Kärjistäen : Henry Cown ja RIOn tai jopa Zappan ystävät pitänevät enemmän Gudrunista. Camelin ja alkuperäisen Genesiksen faneille eka levy on suositeltavampi.
The Go! Team - Thunder, Lightning, Strike
Birch Book: Fortune & Folly
sitä hidasta wyrd-folkkia edelleen....
V/A : Pulp Fusion Return To The Tough Side
V/A : Pulp Fusion Funky Jazz Classics & Original Breaks from The Tough Side
V/A : Pulp Fusion Fully loaded
V/A : Pulp Fusion Revenge Of The Ghetto Grooves
V/A : Pulp Fusion Return To The Tough Side
V/A : Pulp Fusion Funky Jazz Classics & Original Breaks from The Tough Side
V/A : Pulp Fusion Fully loaded
V/A : Pulp Fusion Revenge Of The Ghetto Grooves
V/A : Pulp Fusion Funky Jazz Classics & Original Breaks from The Tough Side
V/A : Pulp Fusion Fully loaded
V/A : Pulp Fusion Revenge Of The Ghetto Grooves
Mitäs viehkoa Oulun oma rytmiveikko nyt on löytänyt! Kerro vähän?
Itse olen siirtynyt keski-iästä, varhaiseen vanhuuteen Hectorin levyjen myötä.
Muita mielikkejä tällä haavaa
Kate Bush : Aerial
Traffic : Mr. Fantacy
V/A : Pulp Fusion Return To The Tough Side
V/A : Pulp Fusion Funky Jazz Classics & Original Breaks from The Tough Side
V/A : Pulp Fusion Fully loaded
V/A : Pulp Fusion Revenge Of The Ghetto Grooves
V/A : Pulp Fusion Funky Jazz Classics & Original Breaks from The Tough Side
V/A : Pulp Fusion Fully loaded
V/A : Pulp Fusion Revenge Of The Ghetto Grooves
Mitäs viehkoa Oulun oma rytmiveikko nyt on löytänyt! Kerro vähän?
Itse olen siirtynyt keski-iästä, varhaiseen vanhuuteen Hectorin levyjen myötä.
Muita mielikkejä tällä haavaa
Kate Bush : Aerial
Traffic : Mr. Fantacy
Jenkkiläistä Funky Jazziä. 70 - luvun Gänsta räppiä!
Pierrot Lunaire : s/t
Asiaa! Hieno levy! Vähän samoilla linjoilla ollaan ainakin maantieteellisesti, kuuntelen juuri Maxophonea...
Juu ja täällä menee Metamorfosi... Pierrot Lunairet on kyllä molemmat aivan huippuja, vaan taitaa se kuitenkin oma suosikkini olla Saint Justin eka. Taidanpa laittaakin seuraavaksi sen.
J
Italialaiset ovat aivan aiheesta myös Gnosiksen listojen huipulla. Suomalaiset vain ovat tuon usalais-englantilaisen aivopesun jäljiltä niin kovasti brittiprogeen kallellaan. Toki helpompaa on kuunnellla musiikkia, jonka tekstit ymmärtää.
Kiitti muuten vinkistä, JarkkoH; tuo Saint Just pitää kyllä justiinsa hankkia!
Mulla on välillä semmosia italokausia, varsinkin pakkasaikaan.. Nyt tuntuu että pian sellainen alkaa.. kävin jo BTF:n sivuilla kuikuilemassa. :wink:
Tosin just nyt soi meksikolainen Códice.
edit: Jammo, Alusa Fallax pitääkin ottaa seuraavaks.
Kannattaa! Alusa Fallaxin nimikappale kiinnosti jopa vaimoa, joka on tunnetusti kranttu progen suhteen... :shock:
Sanoisin, että progen ollessa kyseessä on useimmiten helpompaa kuunnella musiikkia jonka tekstejä ei varmasti ymmärrä. Ja brittiprogen suosio italoon verrattuna johtunee enemmänkin siitä että Yesin levyjä löytää huomattavasti useammista kaupoista kuin Bancon.
Roger Joseph Manning Jr.: The Land Of Pure Imagination
Taattua Jellyfish -laatua kosketinvelholta. Olis ottanu vielä Andy Sturmerin vierailevaksi vokalistiksi...;)
Taattua Jellyfish -laatua kosketinvelholta. Olis ottanu vielä Andy Sturmerin vierailevaksi vokalistiksi...;)
Eräästäkin rokkilehdestä tyrkättiin kyseinen lätty käteen, kun tiedettiin allekirjoittaneen rakkaus Jellyfishia kohtaan. Enpä olisi ikinä uskonut, että tuohon yhteen toimitukseen olisi tällaista saapunut - hyvä niin, sillä taitaisi luottokortittomalle olla vähän vaikea saada levyä käsiinsä...?
Eka kuuntelukerta menossa, kolmas raita tarkalleen. Hymyilyttää. ;)
Eräästäkin rokkilehdestä tyrkättiin kyseinen lätty käteen, kun tiedettiin allekirjoittaneen rakkaus Jellyfishia kohtaan. Enpä olisi ikinä uskonut, että tuohon yhteen toimitukseen olisi tällaista saapunut - hyvä niin, sillä taitaisi luottokortittomalle olla vähän vaikea saada levyä käsiinsä...?
Eka kuuntelukerta menossa, kolmas raita tarkalleen. Hymyilyttää. ;)
Eka kuuntelukerta menossa, kolmas raita tarkalleen. Hymyilyttää. ;)
Kyllä tuota itseasiassa on cdon.comissakin saatavilla.
Mites L.E.O., ootko kuullu? Mukana eräs Andy Sturmer.
Andrew Yorkin aika uusi Perfect Sky
http://www.andrewyork.net/Main.php?id=discography
Sanoisin, että progen ollessa kyseessä on useimmiten helpompaa kuunnella musiikkia jonka tekstejä ei varmasti ymmärrä. [/quote]
Totta! :lol:
[quote] Ja brittiprogen suosio italoon verrattuna johtunee enemmänkin siitä että Yesin levyjä löytää huomattavasti useammista kaupoista kuin Bancon.
Totta! :lol:
[quote] Ja brittiprogen suosio italoon verrattuna johtunee enemmänkin siitä että Yesin levyjä löytää huomattavasti useammista kaupoista kuin Bancon.
Jos perustan italoon keskittyvän levykaupan, saanen siis paljon asiakkaita?!
Eräästäkin rokkilehdestä tyrkättiin kyseinen lätty käteen, kun tiedettiin allekirjoittaneen rakkaus Jellyfishia kohtaan. Enpä olisi ikinä uskonut, että tuohon yhteen toimitukseen olisi tällaista saapunut - hyvä niin, sillä taitaisi luottokortittomalle olla vähän vaikea saada levyä käsiinsä...?
Eka kuuntelukerta menossa, kolmas raita tarkalleen. Hymyilyttää. ;)
Eka kuuntelukerta menossa, kolmas raita tarkalleen. Hymyilyttää. ;)
Kyllä tuota itseasiassa on cdon.comissakin saatavilla.[/quote]
No hemmetti! Täytyypä vihjaista kaverille, jonka käännytin levyyn eilen. Ja tietty nyt täytyy käydä itsekin tsekkaamassa olisiko cdon.comissa enemmänkin Manningia...
[quote]Mites L.E.O., ootko kuullu? Mukana eräs Andy Sturmer.
Damn, pitikö sun taas heittää vihjettä... :lol: Eli ei, enpä ole kuullut...
Husky Rescue - Ghost is not real
Loistava.
No hemmetti! Täytyypä vihjaista kaverille, jonka käännytin levyyn eilen. Ja tietty nyt täytyy käydä itsekin tsekkaamassa olisiko cdon.comissa enemmänkin Manningia... [/quote]
Eipä siellä oo, mieshän ei oo tehnyt vasta kun tän yhden, mikä tosin julkaistiin Japanissa jo aiemmin nimellä "Solid State Warrior". Pieniä eroavaisuuksia on biisilistassa, mikä toisaalta puoltaisi ostamista...
[quote]Mites L.E.O., ootko kuullu? Mukana eräs Andy Sturmer.
Damn, pitikö sun taas heittää vihjettä... :lol: Eli ei, enpä ole kuullut...
Enpä minäkään, mutta nuo kolme kirjainta uudelleen järjestelemällä saa käsityksen miltä musa kuulemma kuulostaa.;)
Vihjailen sitten lisää, kun saan TV Eyesin syntsapop -levyn ostettua. Manning, Falkner & Reitzell.
Jorn : Unlocking The Past
Paras uuden polven hard rock/heavy laulaja. Cover levy jolla versioidaan Whitesnakea, Deep Purplea, Black Sabbathia, Bad Companya jne.
Husky Rescue - Ghost is not real
Loistava.
Loistava.
Ilmeisesti siis parempi kuin debyytti joka oli "vain" hyvä.
Ilmeisesti siis parempi kuin debyytti joka oli "vain" hyvä.
Minun mielestäni kyllä. :wink:
Roger Joseph Manning Jr.: The Land Of Pure Imagination.
Neroutta. Olo on kuin kakaralla karkkikaupassa konsanaan.
Koxbox: The Great Unknown
Pitkästä aikaa taas hienoa psytrancea, sopii myös termin "proge" alle. Kristallinkirkkaat soundit, tasainen biitti, jonka päälle ladotaan mielikuvituksellisia ääniä ja efektejä. Ratsastamista omituisen vääristyneessä maailmassa. Joka kuuntelukerralla löytää uusia koukkuja ja ääniä. Hieno levy. Harmi että löysin tämän näinkin myöhään, on ilmestynyt jo v. 2000.
Siberia: Kevät saapuu Siberiaan 1983-1984
Juuri julkaistu kokoelma yhtyeen Poko -tuotannosta. Levy kattaa ensi -LP:n vuodelta 1983, 1984 julkaistun EP:n "Lumottua elämää", yhden EP:ltä poisjääneen biisin ja "Hän" -singlen B-puolen "Trapetsi" (live). Hienoa, hmmm, "lievästi" The Police -vaikutteista kamaa.
Nyt puuttuu enää "Railo" -cd, niin kokoelmani olisi täydellinen. Kukas myisi?
Jakko M. Jakszyk :The Bruised Romantic Glee Club
Tämä hieno levy on jäänyt rikollisen vähälle huomiolle. Kukaan muu minun lisäkseni ei ole Palasokerissakaan tainnut kuunnella tätä.
Yksi arvostelu jos joku vaikka innostuisi:
http://www.allaboutjazz.com/php/article.php?id=24134.
Ko. artistin levy The Road to Ballina on saanut Gnosiksessa vasta yhden arvostelun arvosanalla 9.
http://gnosis2000.net/gnosearch.cgi
Totta vieköön, artisti on siis ainakin progesnobien joukoissa alikuunneltu.
Muuta en voi tällä hetkellä sanoa.
Aina, kun joku arvostamani henkilö (kyllä vain! Kcrimso kuuluu tähän luokkaan) kehuu jotain itselleni tuntematonta artistia, otan tehtäväkseni selvittää onko kehuissa aihetta.
Palaan asiaan siis myöhemmin.
DREAM THEATER !!!!!!!!!
ja kaikki muut missä Mike Portnoy on mukana.
Blackfield: II
Juuri nyt kuullostaa todella hienolta Mike Oldfieldin vain vinyylinä saatava Hergest Ridgen originaali miksaus.
Blackfield: II
Joo ihan hyvä tuo on mutta jotenkin Blackfieldistä tulee mieleen A Perfect Circle. Sinänsä ihan kelvollista musiikkia mutta ei mun mielestä pärjää omille emobändeille.
Blackfield: II
Joo ihan hyvä tuo on mutta jotenkin Blackfieldistä tulee mieleen A Perfect Circle. Sinänsä ihan kelvollista musiikkia mutta ei mun mielestä pärjää omille emobändeille.
Yhden Blackfieldin ja yhden A Perfect Circle levyn tuntemuksella olen sitä mieltä että toi on aika osuvasti sanottu.
Ozric Tentacles - The Floor's Too Far Away
ja toinen saman genren edustaja 8)
Jolly Jumpers - Mobile Babylon
Aphex Twin: Classics
Richard D. Jamesin parhautta.
Vihjailen sitten lisää, kun saan TV Eyesin syntsapop -levyn ostettua. Manning, Falkner & Reitzell.
No niin tänään tuli tuo levy. Röyhkeän 80-luku -henkistä meininkiä ja jos yllämainittujen herrojen tekemiset kiinnostaa, niin voin suositella, Yawn.;)
Kaveri tilas (www.cdjapan.co.jp) ja kokonaishinnaksi kuluineen tuli alle 20 euroa, ei paha.
Pink Floydin Saucerful of secrets on soinut tossa pari kertaa tänään ja eilen..
Jim Pemroke Corporal Cauliflower salaatti. sain lopulta CD version.
Tämän suomen talvenajan(synkkä pimeys paitsi nyt) mikä on pyörinyt ja aina uudestaan etsinyt soittimeen on Witchcraft - Firewood maistuu sabbath/stoner tykkääjille.
Toinen vois olla Julian Jay Savarin soinut kyllä talven mittaan usein.
Supertramp : Crime of the Century
Autossa on viime aikoina tullut kuunneltua ja olen "löytänyt" tuon levyn uudelleen. Ihmettelin noita soundeja jo vinyyliaikaan ja ihmettelen edelleen; remasterointi cd:lle ei ole niitä mitenkään pilannut. 2 noin vahvaa biisintekijää samassa bändissä on harvinaista.
Täytyypä hankkia loputkin Supertramp cdt...
oho Tabula Rasan s/t on kyl mainio, vaikka vähän omituisen lapsellinen ja välillä aika maanalaisen kuuloinen. On kyl aika klassikko.
Alan Parsons Projectin I robotin remaster. Kyllä on hienoja kappaleita ja soundit todella upeat.AP on nero. :D
Franco Battiato teki muutaman nautittavan levyn ennen siirtymistään täysin pop-puolelle.
Pollution ja Sulle corde di aries ovat herkullisia lättyjä!
Äskettäin mainituista
Julian Jay Savarinin Waiters On The Dance on hieno levy!
Franco Battiato teki muutaman nautittavan levyn ennen siirtymistään täysin pop-puolelle.
Pollution ja Sulle corde di aries ovat herkullisia lättyjä!
Pollution ja Sulle corde di aries ovat herkullisia lättyjä!
Ja Fetus. Itse asiassa noiden kolmen ensimmäisen plätyn jälkeen Battiato siirtyi vuosikausiksi minimalistisen piano/laulu -sooloilun pariin ja vasta 70 -luvun lopulla alkoi se poppisvaihe. Mielestäni FB on tehnyt monet sielukkaimmista biiseistään nimenomaan pop-kaudellaan. Hieno artisti edelleen!
Pitäs varmaan tuo Pollution ostaa joskus ja Fetus myös. Aikoinaan otin epähuomiossa sen Foetus levyn, eli enkkuversion... Se ei ole vissiin ollenkaan niin hyvä kuin italoversio. Sulle corde di aries on todella hieno levy.
Italoista puheen ollen, onko joku jossain törmännyt tämmöseen kuin Luciano Basso: Voci? Oon hakenut sitä kauan, pitäs hankkia kopsun tilalle aito. Ei vaan löydy. Hirmu hyvä. Turhan vähälle huomiolle jäänyt levy mielestäni.
J
Tuota levyä etsiskelin Tukholmastakin turhaan. Eihän se ole edes BTF:llä saatavilla SynPhonicista puhumattakaan.
:(
Ozric Tentacles - The Floor's Too Far Away
ja toinen saman genren edustaja 8)
Jolly Jumpers - Mobile Babylon
ja toinen saman genren edustaja 8)
Jolly Jumpers - Mobile Babylon
Täytyypi otta selkoa tosta Jolly Jumpersista, en oo ikinä kuullut. Ozric Tentaclesin Strangeitudesta on kyllä tykännyt kaikki kelle lainannut..
Mulle toimii myös Eat Static (etenkin Crash & Burn), se niiden konemusa projekti...
Cirlen Zopalki on nyt soinut viimepäivinä
Jolly Jumpersit on pikkasen rootsimpaa kamaa kuin Ozric ;) Pitäis itsekin hommata tuo Mobile Babylon...
tuossa yksi arvostelu levystä:
http://desibeli.net/arvostelu/2481
Olipas päräyttävä arvostelu! Shamanistisista toistoo :D Joutuu varmaan hommaan..
Olipas päräyttävä arvostelu! Shamanistisista toistoo :D Joutuu varmaan hommaan..
Jep, kantsii hommata. Jumppereiden paras lalbumi.
Italoista puheen ollen, onko joku jossain törmännyt tämmöseen kuin Luciano Basso: Voci? Oon hakenut sitä kauan, pitäs hankkia kopsun tilalle aito. Ei vaan löydy. Hirmu hyvä. Turhan vähälle huomiolle jäänyt levy mielestäni.
Kuin myös omistan vaan kopsun kyseisestä levystä ja haluisi päivitystä siihen. Kyseisen Basson levyjä ei sitten kannata muita hommaa pari kuullu ja olis aikas tuubaa.
Tätä suosittelen kaikille Orne : Conjuration by the Fire
Olipas niin hyvä että joulukuussa, kun se vihdoin ilmestyi, ostin cd:n ja nyttemmin kun sai myös vinyylinä niin ostinpa senkin. Aika progahtavaa kamaa. Reverend Bizarren kaikki herrat soittavat tällä ekalla levyllä(kitaristin projektihan toi on), seitsemän ihmistä levyllä musisoi.
Suosittelen!
John Sloman: 13 Storeys
Vahvasti aikoinaan Uriah Heepissä mielipiteitä jakaneen laulajan akustinen soololevy viime vuodelta. Soololevy tosiaan, Sloman hoitelee kaikki instrumentit (akustinen kitara, viulu, sello, huuliharppu, koskettimet ms.) ja laulupuolen. Uriah Heepin kanssa tällä ei ole mitään tekemistä tai muidenkaan entisten projektien kanssa.
Parit näytteet tuolla (eka ja vika biisi):
http://www.myspace.com/johnslomanacoustic
Italoista puheen ollen, onko joku jossain törmännyt tämmöseen kuin Luciano Basso: Voci? Oon hakenut sitä kauan, pitäs hankkia kopsun tilalle aito. Ei vaan löydy. Hirmu hyvä. Turhan vähälle huomiolle jäänyt levy mielestäni.
Kuin myös omistan vaan kopsun kyseisestä levystä ja haluisi päivitystä siihen. Kyseisen Basson levyjä ei sitten kannata muita hommaa pari kuullu ja olis aikas tuubaa.
Jee! Nyt Luciano Basson Voci löytyi BTF:ltä cd:nä.
J
Lyra All Stars & Johanna Iivanainen : Satakieli.
Uskomattoman hieno runolevy, Aaro Hellaakosken Satakieli-sarja...
Tääon soinut muutaman kerran päivässä viimeaikoina...
Freddie Hubbard
Backflash, Straight Life, Red Clay, The Hub Of Hubbard
The Sonic : Here are The Sonic
Agressiivinen, äänekäs, röyhkeä!
Vuonna 1965 tällä meiningillä on mielitauti -sairaalan ovet olleet ns. "avoinna"
Kaikkien autotalli -päntien äiti.
Jee! Nyt Luciano Basson Voci löytyi BTF:ltä cd:nä.
J
Kiitos tiedosta! Tilaus lähti juuri :D
The Sonic : Here are The Sonic
Agressiivinen, äänekäs, röyhkeä!
Vuonna 1965 tällä meiningillä on mielitauti -sairaalan ovet olleet ns. "avoinna"
Kaikkien autotalli -päntien äiti.
Agressiivinen, äänekäs, röyhkeä!
Vuonna 1965 tällä meiningillä on mielitauti -sairaalan ovet olleet ns. "avoinna"
Kaikkien autotalli -päntien äiti.
Eikö tuo Sonic oli monikossa, eli The Sonics : Here Are the Sonics?
Joka tapauksessa, hieno levy.
Eikö tuo Sonic oli monikossa, eli The Sonics : Here Are the Sonics?Joka tapauksessa, hieno levy.
Bryssel on puhunut.
Sitäpaitsi totta.
Käyn korjaamassa-------->
Olin miltei unohtanut Jellyfishin ja nyt otin uudestaan kuunteluun. Jeahjeahjeahjeah!! I´m born again! Kiitos, kun muistutitte.
Eilen sain kuulla maistiaisia Apocalyptican uudesta albumista. Vaikka en ole ollut ko. bändistä suuremmin koskaan kiinnostunut, niin täytyy myöntää, että uudet biisit kuulostivat todella hyviltä täti-ihmisen korvaan. Pitänee hankkia.
Osaan "My Kantele" -biisin kitaralla (hyvin huonosti tosin). Tosta tuli mieleen, että just kun My Kantele ilmestyi, niin kaveri antoi mulle CD-R levyn, missä oli lopussa HIM:iä. Ne ei varmaan ollut vielä julkaissut silloin levyä, eivät ainakaan olleet kuuluisia. Kumpikaan bändi ei läpäise mun ankaraa levysuodatinta.
Unkle - Ape Shall Never Kill Ape
Toi soi nyt. Mulla on kivat 50 levyä mp3:sia. Aina välillä randomilla jotain soimaan. Tää (kai tää on maksi/EP) on nyt soinut 3-4 kertaa putkeen. Näppärää kräzäilyä, letkee tempo meininki, liikutaan jossain Hiphop - Drum & Bass biittien välimaastossa, Funkilla höystettynä. Aika sämple painotteista.. ****/*****
P.S. Tää maxi on tehty varmaan ennen 9/11, kun yhden mixin nimi on Ape shall never kill ape (twin tower mix)
Osaan "My Kantele" -biisin kitaralla (hyvin huonosti tosin). Tosta tuli mieleen, että just kun My Kantele ilmestyi, niin kaveri antoi mulle CD-R levyn, missä oli lopussa HIM:iä. Ne ei varmaan ollut vielä julkaissut silloin levyä, eivät ainakaan olleet kuuluisia. Kumpikaan bändi ei läpäise mun ankaraa levysuodatinta.
Mihinkäs viittaat tällä? My Kantelehan on Amorphiksen kipale, ei Apocalyptican, ja erittäin hieno sellainen. Eli onko se nyt HIM ja Apocalyptica jotka eivät läpäise sun ankaraa levysuodinta? Amorphiksen kohdalla se olisi liki käsittämätöntä :wink:
Ja tähän topiciin liittyen: Amorphiksen uusin levy Silent Waters on aika hieno.
Oho! Äimäsin aikas huolella. Siis My Kantele on huippu, ja muu (se vähäinen, mitä kaverin luona kuullut, niin ihan ok, en siis oikein voi arvostella, kun en oo kuunnellut, sillein vakavasti) HIM on perseestä, koska se kuulu olla perseestä. No-joo, en tykkää himistä, ei läpäise filtteriä. Apocalyptica on ihan hieno "keksintö", musasta en juuri välitä (se Eikka ottaa aivoon). Että näin, pitää lainata kaverilta Amorphista, muistaakseni siinä oli hieman Kingston Wallimaisia soundeja, vai olenko totaallisen väärässä? Samainen kaveri on kyllä ostanu ton uuden, heti kun on tullut myyntiin. Pitää pyytää soittamaan, kun käy kylässä.
8)
Eniten KW:ta löytyy Elegy-levyltä ja sitä seuranneelta My Kantele -ep:ltä josa on pitkä ja psykeilevä Velisurmaaja (ja ohan sielä coveroitu Hawkwindiä ja KW:ta myös).
Jeps, ja kyllähän Holopaisen soitosta noin yleensä kuuluu tämä KW-fanitus läpi, hyvällä tavalla toki.
Five Fifteen: Alcohol, itseironiaa huipussaan...
Circlen Tulikoira ja Sunrise, sekä CMX:n Talvikuningas. Nuo soivat melkein taukoamatta vuoron perään.
Porcupine Tree: Nil Recurring
Kyllä se Wilson osaa.
Secret Chiefs 3 - Path of Most Resistance
Vasta nyt löysin bändin, muodostunut parissa viikossa kaikkien aikojen suosikkibändiksi.
Koxbox: The Great Unknown
Pitkästä aikaa taas hienoa psytrancea, sopii myös termin "proge" alle. Kristallinkirkkaat soundit, tasainen biitti, jonka päälle ladotaan mielikuvituksellisia ääniä ja efektejä. Ratsastamista omituisen vääristyneessä maailmassa. Joka kuuntelukerralla löytää uusia koukkuja ja ääniä. Hieno levy. Harmi että löysin tämän näinkin myöhään, on ilmestynyt jo v. 2000.
Pitkästä aikaa taas hienoa psytrancea, sopii myös termin "proge" alle. Kristallinkirkkaat soundit, tasainen biitti, jonka päälle ladotaan mielikuvituksellisia ääniä ja efektejä. Ratsastamista omituisen vääristyneessä maailmassa. Joka kuuntelukerralla löytää uusia koukkuja ja ääniä. Hieno levy. Harmi että löysin tämän näinkin myöhään, on ilmestynyt jo v. 2000.
KoxBox on Kyllä sitä itteään...
Ei ole vuosiin kuunnellu psykee... Sai paha övet 1998-2001 välillä..
Dragon Tales on ihan jees.. Taitaa vielä cd:nä löytyä.. Osta tip tip..
Suosikit kotosalla:
Stooges - 3 ekaa
Iggy : Instinct, Zombie Birdhouse, The Idiot ja jotai...
Velvet Underground : useita (jotain muita ku Heroin tai Venus in Furs...)
oho, kuuntenpas vanhaa..
Pitää kai hommata Porcupine Tree:tä?
Kaikki täällä tuntuu kehuvan.. Onneks olen skeptinen. Ei ole varmaan mun musaa..
Nim.merk. Radiopuhelimet : K.O. soi! !!
Grazhdanskaya Oborona : Instruktsija po Vyzhivaniju.
Iki-ihanaa siperialaista hard-corea. On se vaan niin kaunista kuulla, kun Jankka
huutaa kolkon epätoivoisella äänellä "NietNietNietNietNiet!!!"
Aamulla soundtrack on seuraava, fillaroidessa duuniin:
VU - White Light/White Heat
- Begining to See the Light
- Can´t Stand it Anymore
ja jos ehtii.. niin..
Metallica - Seek and Destroy
Eli Trivia kymysys, minkä bändin biisi toi alunperin oli?
Metallica - Seek and Destroy
Eli Trivia kymysys, minkä bändin biisi toi alunperin oli?
Eli Trivia kymysys, minkä bändin biisi toi alunperin oli?
Virallisesti ei minkään, mutta varmaan haet jotain Diamond Headin kappaletta...
joo, tajusin tässä selvinpäin...
Emigraten levyä on tullut kuunneltua hirveesti kuukauden verran. Ei oikeastaan siksi, että se olisi kovin HYVÄ, vaan siksi että palvon Kruspea ja kuuntelisin vaikka se vaan luettelis nauhalle aakkosia flunssasena ja huonolla fiiliksellä :lol:
Robert Wyatt: Comicopera
Karkkiautomaatti: Suudelmilla
Fanu - Daylightless 3*12"
Kuka?
Luciano Basso : Voci
Upeaa, melodista musiikkia! Taitaa olla ns. sinfoprogen luokituksessa, joten siinä mielessä helppoa kamaa...
Toi Luciano Basson levy on kyllä hyvä.
Nyt mistä tykänny on Naikaku - Shell alla linkit pariin arvosteluun.
http://www.seaoftranquility.org/reviews.php?op=showcontent&id=3776
http://www.geocities.com/prognaut/reviews/naikaku2.html
Robert Wyatt: Comicopera
Saan levyn varmaan ensi viikolla, mutta en malta olla kysymättä että onko levyllä yhtä inhottavan muoviset syntsasoundit kuin muuten ihan mainiolla Cuckoolandilla?
En ainaskaan kiinnittäny huomiota. Muutenkin se on keveämpää kuunneltavaa kuin suht raskas/jazzikas Cuckooland. Muistuttaa enempi niitä 80-luvun alun levyjä.
Tuner: Pole
Mestarillista modernia progea Markus Reuterilta ja Pat Mastelottolta.
Kuha.: Tieteen puolesta, fiktiota vastaan
Hieno levy hienosta aiheesta!
Dungen: Tio Bitar
Coldplay: A Rush of Blood to the Head
...vähintään yhtä hyvä kuin X&Y
En osannut arvata täällä olevan näin paljon Kate Bush faneja. En omista yhtään, kuuntelin juuri lainattua.
http://www.palasokeri.com/modules.php?op=modload&name=Levyt&file=top-details&artist=Kate%20Bush&record=Aerial
Blackfield Hello on pyörinyt taajaan viime päivinä.
http://www.youtube.com/watch?v=hx0ZUz9JR5Y
Ohos lipsahti näköjään hiukan väärään topickiin. Anyway Blackfield Blackfield on kuluneen viikon kuunnelluin näissä neliöissä täällä.
Pink Floyd Animals
Fools Gold - "Mr. Lucky" - eikä oo ees progea!
SMG: Koko tuotanto :wink:
THEE SILVER MT ZION MEMORIAL ORCHESTRA & TRA-LA-LA BAND - 13 Blues For Thirteen Moons
13 Blues For Thirteen Moons
Elikkä maaliskuussa ilmestyvä albumi on vuotanut nettiin, linkki löytynee ainakin last.fm:stä. Aiempaa hieman rankempi ote tässä on, mutta toimii vallan mainiosti - Ainakin top 3:seen bändin julkaisuista. Pakko-ostos jos Efrimin laulusta pitää.
Harvey Matusow's Jews Harp Band: War Between Fats and Thins
The People´s Victory Orchestra & Chorus : The School & Weltschmerzen
...omituisten otusten levykerhon uusimmat löydöt....
Kentauri: Että rauha pysyisi
Velvet Underground : 1969 live
"mahtavaa" soitantaa...
Far Cry "The More Things Change..."
Jos tykkäät Steely Danista, tykkäät tästäkin!
David Bowie:Heathen
Äijän paras levy sitten Let's Dancen.Ennenkaikkea tasainen materiaali tekee tästä levystä niin hyvän.Yhtään radiohittiä tällä ei ole(Jos Slow Burn jätetään pois laskuista)
Tämän illan olen soitellut kahta vuoden 2007 julkaisua, jotka vasta sain eli:
Satellite -Into the night
Knight Area-Under a new sign
Ovat ehdottomasti vuoden 2007 parhaat levyt. Eli se lista elää...
Edelleen SMG: koko tuotanto! :wink:
Robert Plant/Alison Krauss: Raising Sand
Bubu: Anabeles
Kerrankin tälläinen aika obskyyri levy on aika lailla kaiken "piireissä" saamansa hehkutuksen arvoinen.
Bubu: Anabeles
Kerrankin tälläinen aika obskyyri levy on aika lailla kaiken "piireissä" saamansa hehkutuksen arvoinen.
Kerrankin tälläinen aika obskyyri levy on aika lailla kaiken "piireissä" saamansa hehkutuksen arvoinen.
Se on muuten Anabelas...mutta kerrankin olemme samaa mieltä! :wink:
Teddy & Darrel: These Are The Hits, You Silly Savage (1966)
Bubu: Anabeles
Kerrankin tälläinen aika obskyyri levy on aika lailla kaiken "piireissä" saamansa hehkutuksen arvoinen.
Kerrankin tälläinen aika obskyyri levy on aika lailla kaiken "piireissä" saamansa hehkutuksen arvoinen.
Se on muuten Anabelas...mutta kerrankin olemme samaa mieltä! :wink:
Aha. Ei se mitään koska nyt mun suosikkilevy on Presentin High Infidelity. Potkii persiille tommoisia argentiinalaisia hippejä. Tiukkaa!
Neurosis: Souls At Zero
Hitto miten kova ja upea levy. Muutamaa muuta Neurosista kuullu, mut vasta tää potki täysillä.
Chimera
Outo unohdettu klassikko & arkistojen aarre 70-luvun alusta. Lähin vertailukohta on Comusin First Utterance....
Pre-med: The Truth about Us
Eilen kuuntelin pitkästä aikaa Ian Andersonin Walk Into Lightia. Omassa pikku päässäni tuo levy kuulostaa koko ajan paremmalta, vakavammalta ja skarpimmalta. Ilmestyessään se ihmetytti kovasti; eihän tuollaista synapoppia olisi mieheltä odottanut. Levy ennakoi Tullin seuraavaa, järisyttävää Under Wrapsia, joka pisti monet bändin fanit hiljaisiksi. Mielestäni Under Wraps ja Walk Into Light muodostavatkin parin. Hyvää viikonloppua vaan kaikille!
Yusuf Islam : An Other Cup
Cat Stevensin uusin levy, edellisestä 28 vuotta. Loistava levy.
Beck: Sea Change
Toi on kyllä hyvä. Todella hyvä. Soinut autossa jo monta päivää.
Melkein rohkenisin sanoa et Sea Change on paras Beckki.
Oma suosikki täl hetkel on Chris Thompson - Chris Thompson (1973) Vetelee mennen tullen vertoja Nick Drakelle. Täydellinen folk levy! Ja tämä ei ole sama Chris Thompson joka oli Manfred Mannissa.
Joy Division : Closer & Unknown Pleasures ja muut..
Ollut tosin suosikkeina jo kohta 15 vuotta, mutta...
Melkein rohkenisin sanoa et Sea Change on paras Beckki.
Olen ollut jo vuosia harras Beck-fani ja minusta on edelleen vaikea laittaa monsieurin levyjä paremmuunjärjestykseen, koska mun mielestä ne ovat teemoiltaan ja tunnelmiltaan niin toisistaan poikkeavia. Eniten tutinoita on aiheuttanut Oodelay. Mutta... maybe the best is yet to come.
Melkein rohkenisin sanoa et Sea Change on paras Beckki.
Mun mielestä paras pekki on Beck, Bogert & Appice-I :wink:
)3IB(- Rage
2000 luvun alun läskiä soundia, parasta BAd Companya. Hirveetä tykitystä..
£6,5 [u:9025cf060c]yksi[/u:9025cf060c] biis BC:ltä (Bad Company)
Helmi..
8)
Elämä on.
Vai junkkaa, no oho :mrgreen:
enpä ois ukonut. :roll:
:)
8)
:P
Etkö, enhän mä muuta ostakkaan. 4 vuoden päästä soitan jossain bileissä 2h:n setin, pitää keräillä klassikoita, ennen kuin hommaa miksausvehkeet.. Pitää olla haaveita, vaikka ne ei olisi realistisia, who knows or cares?..
Joy Division : Closer & Unknown Pleasures ja muut..
Ollut tosin suosikkeina jo kohta 15 vuotta, mutta...
Ollut tosin suosikkeina jo kohta 15 vuotta, mutta...
Hienoja klassikkojahan nää. Ei vaan jaksa hyvällä fiiliksellä noita kuunnella, vaatii nimittäin erittäin synkän atmosfäärin...
Etkö, enhän mä muuta ostakkaan. 4 vuoden päästä soitan jossain bileissä 2h:n setin, pitää keräillä klassikoita, ennen kuin hommaa miksausvehkeet.. Pitää olla haaveita, vaikka ne ei olisi realistisia, who knows or cares?..
Osta sit multa vaan kolkyt-nelkyt plattaa nurkista pois.
Paitsi VIRUS-002 pidän vaan kiusallani ja käyn pyytää sitä niissä tamppaustilanteissa. :lol:
Joy Division : Closer & Unknown Pleasures ja muut..
Ollut tosin suosikkeina jo kohta 15 vuotta, mutta...
Ollut tosin suosikkeina jo kohta 15 vuotta, mutta...
Hienoja klassikkojahan nää. Ei vaan jaksa hyvällä fiiliksellä noita kuunnella, vaatii nimittäin erittäin synkän atmosfäärin...
Ei siinä nyt niin synkkyyttä tarvita.
Kyllä ne välillä aamullakin toimii, kun juo kahveeta ja kattelee ikkunasta ulos. Ainakin Unknown Pleasures, Closer on jo vähän kylmempi..
Aah, kai pitäs ostaa noi cd-muodossa, kun niissä on bonuksena jotain live settejä.
Yeti: siirry siitä mustasta "tanssimusiikista" vaan kunnon valkoiseen rockiin..
Kaupasta kärkeen kolme ekaa Stoogesia ja muutama Velvet Underground ja vaikka vielä MC5;tä..
Joy Divisionista onkin sitten helppoa hypätä Laibachin Krst Pod Triklavom, Babtism-levyn vietäväksi alaspäin Tuonelan Virtaa....
Ghana soundz (afro-beat, funk and fusion in 70's Ghana)
hyvä meno päällänsä, imaisee mukaan
Kävin SonyBMG:n tilaisuudessa kuulemassa, mitäs yhtiö tarjoaa kevään 2008 aikana. Yksi jäi mieleen ja korvan taakse tiiviisti. Vuokko Hovatta on tehnyt levyllisen biisejä yhdessä Kerkko Koskisen ja Tuure Kilpeläisen kanssa Aulikki Oksasen runoista. Oijoijoijoi... Ja kun Vuokko heitti pari biisiä livenä, olin mykistynyt. Kaunista lyriikkaa, hyviä biisejä ja Vuokon tulkinta oli kertakaikkisen hieno.
Yeti: siirry siitä mustasta "tanssimusiikista" vaan kunnon valkoiseen rockiin..
Kaupasta kärkeen kolme ekaa Stoogesia ja muutama Velvet Underground ja vaikka vielä MC5;tä..
Yeti on aukonut ovia tuohon biitti suuntaan. Muffler on mukava uusi tuttavuus.Mc stoogesdivisionit on kuunneltu 20 vuotta sitten takaperinkin.Kaupasta kärkeen kolme ekaa Stoogesia ja muutama Velvet Underground ja vaikka vielä MC5;tä..
Bearly Queenin tää minimaalinen ambient levy on soinut nyt 3-4 kertaa putkeen.
Osta sit multa vaan kolkyt-nelkyt plattaa nurkista pois.
Paitsi VIRUS-002 pidän vaan kiusallani ja käyn pyytää sitä niissä tamppaustilanteissa. :lol:
Paitsi VIRUS-002 pidän vaan kiusallani ja käyn pyytää sitä niissä tamppaustilanteissa. :lol:
Ööh mitä? Käsittääkseni sulla kolme tai nelja drum & bass 12". Toi Viruksen toinen julkaisu on varmasti harvinainen, mutta ei sillä ole musikillista arvoa bileissä, mihin viittasit. Ei ole varmempaa keinoa tyhjentää tanssilattiaa, kuin laittaa soimaan Ed Rush & Opticalin soundia 90-luvulta. Toki se ilmestyessään oli tiukkaa biittii, mutta myös d&b kehittyy, kiitos internetin ja teknologian. Myös näillä, jotka istuvat koneen ääressä pimeinä talvi-iltoina vääntämässä biittiä, on osuutta asiaan, luulisin näin.
8)
Biis & Bass
Manfred Mann's Earthband teki upeaa musaa 70-luvun alussa, mutta jostain syystä nämä hienot levyt on aivan unohdettu! :P
Jo Messin' antoi rankan myrskyvaroituksen, joka sitten toteutui
Solar Fire-huippuälpykällä. Sitten bändi heitti The Good Earthin ja Nightingales and Bombers-levyn, joista jälkimmäinen hieman toki plagioi Pinkkareitten Dark Siden kellopelejä, mutta muuten oli hieno kooste.
Tsekatkaa tämä bändi tai hävetkää!
8)
Manfred Mann's Earthband teki upeaa musaa 70-luvun alussa, mutta jostain syystä nämä hienot levyt on aivan unohdettu! :P
Jo Messin' antoi rankan myrskyvaroituksen, joka sitten toteutui
Solar Fire-huippuälpykällä. Sitten bändi heitti The Good Earthin ja Nightingales and Bombers-levyn, joista jälkimmäinen hieman toki plagioi Pinkkareitten Dark Siden kellopelejä, mutta muuten oli hieno kooste.
Tsekatkaa tämä bändi tai hävetkää!
8)
Jo Messin' antoi rankan myrskyvaroituksen, joka sitten toteutui
Solar Fire-huippuälpykällä. Sitten bändi heitti The Good Earthin ja Nightingales and Bombers-levyn, joista jälkimmäinen hieman toki plagioi Pinkkareitten Dark Siden kellopelejä, mutta muuten oli hieno kooste.
Tsekatkaa tämä bändi tai hävetkää!
8)
Kuka on unohtanut,kuka ei.Minä diggailen kyllä Manfred Mannia ja nimenomaan sitä Earthbandia.Huippuja ovat Solar Fire,Nightingales & Bombers ja Angel Station.Myös Live in Budabest on erinomainen.Mutta ehdottomasti bändin kirkkain saavutus on LOISTAVA The Roaring Silence vuodelta 1976!
Manfred Mann's Earthband teki upeaa musaa 70-luvun alussa, mutta jostain syystä nämä hienot levyt on aivan unohdettu! :P
Jo Messin' antoi rankan myrskyvaroituksen, joka sitten toteutui
Solar Fire-huippuälpykällä. Sitten bändi heitti The Good Earthin ja Nightingales and Bombers-levyn, joista jälkimmäinen hieman toki plagioi Pinkkareitten Dark Siden kellopelejä, mutta muuten oli hieno kooste.
Tsekatkaa tämä bändi tai hävetkää!
8)
Jo Messin' antoi rankan myrskyvaroituksen, joka sitten toteutui
Solar Fire-huippuälpykällä. Sitten bändi heitti The Good Earthin ja Nightingales and Bombers-levyn, joista jälkimmäinen hieman toki plagioi Pinkkareitten Dark Siden kellopelejä, mutta muuten oli hieno kooste.
Tsekatkaa tämä bändi tai hävetkää!
8)
Kuka on unohtanut,kuka ei.Minä diggailen kyllä Manfred Mannia ja nimenomaan sitä Earthbandia.Huippuja ovat Solar Fire,Nightingales & Bombers ja Angel Station.Myös Live in Budabest on erinomainen.Mutta ehdottomasti bändin kirkkain saavutus on LOISTAVA The Roaring Silence vuodelta 1976!
Kun kerran otitte puheeksi: Eilen viimeksi kuuntelin omaa koostamaani cd:tä, joka alkoi Solar Fire levyn mahtavalla Dylan coverilla Father of day...Lepposaa progepoppiva....
Osta sit multa vaan kolkyt-nelkyt plattaa nurkista pois.
Paitsi VIRUS-002 pidän vaan kiusallani ja käyn pyytää sitä niissä tamppaustilanteissa. :lol:
Paitsi VIRUS-002 pidän vaan kiusallani ja käyn pyytää sitä niissä tamppaustilanteissa. :lol:
Ööh mitä? Käsittääkseni sulla kolme tai nelja drum & bass 12". Toi Viruksen toinen julkaisu on varmasti harvinainen, mutta ei sillä ole musikillista arvoa bileissä, mihin viittasit. Ei ole varmempaa keinoa tyhjentää tanssilattiaa, kuin laittaa soimaan Ed Rush & Opticalin soundia 90-luvulta. Toki se ilmestyessään oli tiukkaa biittii, mutta myös d&b kehittyy, kiitos internetin ja teknologian. Myös näillä, jotka istuvat koneen ääressä pimeinä talvi-iltoina vääntämässä biittiä, on osuutta asiaan, luulisin näin.
8)
Biis & Bass
On niitä toistakymmentä, kai. Pölyttyy, mutta enpä taida levyjä enää myydä. Muuta konemusaa löytyy kyllä ja liikaakin.
Aattelin vaan että tarvit lättyjä ekaa dj-keikkaa varten. 8)
.Mc stoogesdivisionit on kuunneltu 20 vuotta sitten takaperinkin.
Eikun Sistersiä kuuntelee, lienee tosin tuttu ennestään.
ja Velvetin white light/white heat vaan soimaan täysille.
[quote]Manfred Mann's Earthband teki upeaa musaa 70-luvun alussa, mutta jostain syystä nämä hienot levyt on aivan unohdettu! :P
Jo Messin' antoi rankan myrskyvaroituksen, joka sitten toteutui
Solar Fire-huippuälpykällä. Sitten bändi heitti The Good Earthin ja Nightingales and Bombers-levyn, joista jälkimmäinen hieman toki plagioi Pinkkareitten Dark Siden kellopelejä, mutta muuten oli hieno kooste.
Tsekatkaa tämä bändi tai hävetkää!
8)
Jo Messin' antoi rankan myrskyvaroituksen, joka sitten toteutui
Solar Fire-huippuälpykällä. Sitten bändi heitti The Good Earthin ja Nightingales and Bombers-levyn, joista jälkimmäinen hieman toki plagioi Pinkkareitten Dark Siden kellopelejä, mutta muuten oli hieno kooste.
Tsekatkaa tämä bändi tai hävetkää!
8)
Kuka on unohtanut,kuka ei.Minä diggailen kyllä Manfred Mannia ja nimenomaan sitä Earthbandia.Huippuja ovat Solar Fire,Nightingales & Bombers ja Angel Station.Myös Live in Budabest on erinomainen.Mutta ehdottomasti bändin kirkkain saavutus on LOISTAVA The Roaring Silence vuodelta 1976![/quote]
Kun kerran otitte puheeksi: Eilen viimeksi kuuntelin omaa koostamaani cd:tä, joka alkoi Solar Fire levyn mahtavalla Dylan coverilla Father of day...Lepposaa progepoppiva....
Enpä sanoisi että bändiä olisi unohdettu. Cd:näkin levyt on julkaistu lukuisina eri painoksina ja ovat helposti saatavilla. Ja onpa bändiltä julkaistu neljän cd:n boksi harvinaisuuksiakin.
Minun makuuni jälki oli turhan epätasaista. Esim. Solar Firella on toki hienot Father Of Night ja nimibiisi, mutta muilta osin levy on aika ankeaa. Iikorin best of -menetelmä voisi tosiaan olla paras tapa kuunnella tätä bändiä.
Hieno pointti ja pojot Jammolle!
Suosittelen lämpimästi myös MMEB:n Mann Alive-levyä. Mick Rogers is bäk !
Aivan loistava versio Father of Daystä... myös Martha's Madman toimii loistavasti.
Tuolla levyllä (tai no.. ainakin osalla biiseistä) MMEB / Manfred palannut voimakkaasti uudelleen jamipohjaiseen biisien uudelleen sovitteluun.
Mielestäni Manfred on ehdottomasti PARAS minimoog-sooloilija.
Kuka on unohtanut,kuka ei.Minä diggailen kyllä Manfred Mannia ja nimenomaan sitä Earthbandia.Huippuja ovat Solar Fire,Nightingales & Bombers ja Angel Station.Myös Live in Budabest on erinomainen.Mutta ehdottomasti bändin kirkkain saavutus on LOISTAVA The Roaring Silence vuodelta 1976![/quote]
Viimeinen kuunneltava studiolevy Chance, joka ei ole huono, kitaristina joku Trevor Rabin... siis vuonna 1980 !
En tiedä, mikä hommassa alkoi kuseskella sitten seuraavilla levyillä..
pakkomielteinen kokonaissaundin uudistaminen senaikaisten hittien mukaisesti...
Focus: 9/ New Skin
Viimeinen kuunneltava studiolevy Chance, joka ei ole huono, kitaristina joku Trevor Rabin... siis vuonna 1980 !
En tiedä, mikä hommassa alkoi kuseskella sitten seuraavilla levyillä..
pakkomielteinen kokonaissaundin uudistaminen senaikaisten hittien mukaisesti...
Pitää osittain paikkansa, mutta vain osittain. Somewhere in Afrika oli vielä ihan mukiinmenevä, mutta sitten 80 -luvun lopun Masque on aivan hirveetä shaissea... V. 95 ilmestynyt Soft Vengeage oli taasen erittäin positiivinen yllätys.
Esa Kotilainen : Ajatuslapsi
...wihdoinkin cdllä!
Egotrippi: Maailmanloppua odotellessa
Onpas hyvä. Ja tänään keikalle!
Keith Emerson Band: s/t
Hieno paluu ELP:mäisen ilmaisun pariin.
Dragontears: Tambourine Freak Machine
Yksi vuoden parhaista ja psykedeelisimmistä albumeista!
Saint Vitus - Mournful Cries (tuttua huttua tietylle.... mutta toimii...)
Tarujen Saari : Levoton hauta
Paikoin kömpelöt sanoitukset vain korostavat musiikin mahtavaa voimaa!
Kauppasin pojalle Supergrassia. Mulla kun on tarpeeksi jo levyjä. Poika ostaisi sen että saan ladata iPodiin, kuunnella ja sitten poistaa. Se oli joku hittikokoelma jota katottiin. Miksei sanoi poika, kunhan sinä maksat. Ei menty edes puoliksi.
Jaa, poika toi SUomesta Apulantakokoelman. Se soi autossa.
Niin, ei se viihtynyt Suomessa tammikuuhin. Eikä ymmärtänyt mitään koulussa tunnilla. Puhuu suomea jonkin verran nyt. Oli se sen levynkin itse löytänyt kai. Ai, mun kaveri kai auttoi Turussa.
One Shot - Dark Shot nyt yhtyeen soitto kuulostaa todellakin siltä että on yhtye eikä nippu muusikoita vaikka edellinen Ewaz Vader oli jo sitä lähellä.
David Byrne & Brian Eno : Everything That Happens Will Happen Today
-paranee koko ajan, ihan erilainen kuin Bush of Ghosts
David Byrne & Brian Eno : Everything That Happens Will Happen Today
-paranee koko ajan, ihan erilainen kuin Bush of Ghosts
-paranee koko ajan, ihan erilainen kuin Bush of Ghosts
Pitää perehtyä. Tuli ns. puuntakaa koko levy..
Bush of Ghosts -levys, ei ole todellakaan valittamista, siis kiinnostaisi tietää kuin "erilaista" toi sitten nyt onkaan..
Oma suosikki.
Revelation : Never Come Silence
Mielenkiintoista että noi Revelationin levyt on julkaisu uudestaan.
David Byrne & Brian Eno : Everything That Happens Will Happen Today
-paranee koko ajan, ihan erilainen kuin Bush of Ghosts
-paranee koko ajan, ihan erilainen kuin Bush of Ghosts
Pitää perehtyä. Tuli ns. puuntakaa koko levy..
Bush of Ghosts -levys, ei ole todellakaan valittamista, siis kiinnostaisi tietää kuin "erilaista" toi sitten nyt onkaan..
-ei ollenkaan funkia, ei sampleja
-itse kutsuvat sitä nimikkeellä elektroninen gospel folk
-ensiksi oli pettymys, mutta sitten se vain paranee
-tämän hetken ehdoton suosikkilevy
Mielenkiintoista että noi Revelationin levyt on julkaisu uudestaan.
Myy alk.peräiset painokset, vaikka mulle niin saat uusinnat tilalle.
:wink:
[quote]David Byrne & Brian Eno : Everything That Happens Will Happen Today
-paranee koko ajan, ihan erilainen kuin Bush of Ghosts
-paranee koko ajan, ihan erilainen kuin Bush of Ghosts
Pitää perehtyä. Tuli ns. puuntakaa koko levy..
Bush of Ghosts -levys, ei ole todellakaan valittamista, siis kiinnostaisi tietää kuin "erilaista" toi sitten nyt onkaan..
[/quote]
-ei ollenkaan funkia, ei sampleja
-itse kutsuvat sitä nimikkeellä elektroninen gospel folk
-ensiksi oli pettymys, mutta sitten se vain paranee
-tämän hetken ehdoton suosikkilevy
Täytyy tutustua, vaikka toi määritelmä "electronic gospel rock". "Jonkun" verran pelottaapi... Todennäköisesti hieno levy!
Focus:Nev Skin
Dragontears: Tambourine Freak Machine
Steven Wilson : Insurgentes
Steven Wilson : Insurgentes
Hyvältähän tuo kuulostaa. En ole kovin hyvin ehtinyt vielä tutustumaan, mutta enemmän "maalailevaa" kuin nyky PT.
Hyvältähän tuo kuulostaa. En ole kovin hyvin ehtinyt vielä tutustumaan, mutta enemmän "maalailevaa" kuin nyky PT.[/quote]
Monipuolista ja kaunista musiikkia. Parissa biisissä tulee mieleen King Crimson.. Tähän mennessä vuoden paras levy.
Hyvältähän tuo kuulostaa. En ole kovin hyvin ehtinyt vielä tutustumaan, mutta enemmän "maalailevaa" kuin nyky PT.
Monipuolista ja kaunista musiikkia. Parissa biisissä tulee mieleen King Crimson.. Tähän mennessä vuoden paras levy.
Saako tätä jostain vai oliko tämä taas jotain hyperlimitedinternetexclusive-spedeilyä?
Saako tätä jostain vai oliko tämä taas jotain hyperlimitedinternetexclusive-spedeilyä?
Kyseessä on käsittääkseni juurikin tuota hyperlimited-spedeilyä. Kscopelta on ensi vuoden alussa tulossa normiversio.
Saako tätä jostain vai oliko tämä taas jotain hyperlimitedinternetexclusive-spedeilyä?
Kyseessä on käsittääkseni juurikin tuota hyperlimited-spedeilyä. Kscopelta on ensi vuoden alussa tulossa normiversio.
Näin muistelinkin.
Näkyy löytyvän jo torrenteina...
Täytyypä tsekata....
D-A-D: Monster Philosohphy
Julkaistiin 3000 cd:n ja 1000:n lp julkaisuna. ens vuoden helmikuussa tullee normi julkaisu. Spesial cd julkaisu tuli noin 50 sivun kovakantisena kirjana, jossa oli kuvia paikoista, missä Steven oli pyöriny ja äänittäny levyä. Yksi paikoista oli Helsingissä olympiaterminaalin edessä.
Cd painos maksoi n. 60euroa ja lp n.120e.
Oli hauska katsoa, kun Wilson tykitti ipodia haulikolla, tai poltti niitä ja ajoi autolla niitten päältä...
Oli hauska katsoa, kun Wilson tykitti ipodia haulikolla, tai poltti niitä ja ajoi autolla niitten päältä...
Ei ihme siis että levy on niin kallis...
Ei se vinyyli kyl ollu posteineen "kuin" joku 60-70€, montako niitä 10"sia siinä nyt olikaan mukana. En ole vielä saanu.
Ei se vinyyli kyl ollu posteineen "kuin" j0ku 60-70€, montako niitä 10"sia siinä nyt olikaan mukana. En ole vilä saanu.
Joo eihän se paljoa ole kun tolla rahalla saa "vain" 10 muuta levyä.
Vai niin. No, odotellaanpa ensi vuoteen sitten... Noin paljon en maksa mistään levystä.
Boris - Pink
Steven Wilson: Insurgentes
Kyllä se Steven vaan osaa...
Boris - Pink
Toi on kyllä lempparilevy nyt, ei biisi...
Boris - Pink
Toi on kyllä lempparilevy nyt, ei biisi...
Hyvä levy on joo, erit eka ja viimenen kappale. Kuuntelen tuota juuri paraikaa.
Oli kesällä ja on nyt taas: 마그마 (Magma), Etelä-Koreasta, vuodelta 1981.
The Stance Brothers - Kind Soul