psyke-proge-bluesit
Hezzu kirjoitti noin 22 vuotta sitten (29 kommenttia)
Suositelkaapa jotain tältä saralta? Siis bluesia, josa on psykedeelistä värinää ja ehkä jopa progressiivista otetta.
Pistetään tähän aluksi jo tämmösiä:
Love Sculpture
Dave Edmundsin mestarillinen bändi. Eka levy Blues Helping on vielä normaalimpaa happobluesia, mutta Forms And Feelings on jo melko progee ja psykee. Levyllä esim. mestarilliset Farandole ja Sabre Dance.
Breakout
Hieno puolalaisbändi, varsinki Ogien melkoisen progea.
Canned Heat
Ainaskin Boogie With Canned Heat on mainio levy. No tää nyt ei juurikaan progeksi venähä, mutta onhan täsä psykefiilistä.
Bakerloo
Clem Clempsonin bändi ennen Colosseumiin liittymistä. Mainiota meininkiä.
Sitte vois mainita ainaski semmosia vähä ilmeisempiä ku esim. Cream ja Graham Bond. Captain Beefheart sopinee tähän kastiin myös. Ja mainitaan vielä tuo tanskalainen Beefeaters.
Lisää?
Pistetään tähän aluksi jo tämmösiä:
Love Sculpture
Dave Edmundsin mestarillinen bändi. Eka levy Blues Helping on vielä normaalimpaa happobluesia, mutta Forms And Feelings on jo melko progee ja psykee. Levyllä esim. mestarilliset Farandole ja Sabre Dance.
Breakout
Hieno puolalaisbändi, varsinki Ogien melkoisen progea.
Canned Heat
Ainaskin Boogie With Canned Heat on mainio levy. No tää nyt ei juurikaan progeksi venähä, mutta onhan täsä psykefiilistä.
Bakerloo
Clem Clempsonin bändi ennen Colosseumiin liittymistä. Mainiota meininkiä.
Sitte vois mainita ainaski semmosia vähä ilmeisempiä ku esim. Cream ja Graham Bond. Captain Beefheart sopinee tähän kastiin myös. Ja mainitaan vielä tuo tanskalainen Beefeaters.
Lisää?
+/- saldo : 0 | Tweet
Eikös Grounhogs ole aika progeakin välillä? Pari ekaa taisi olla vielä aika bluesia, mutta Thank Christ For The Bombista johonkin Hoghwashiin tai Solidiin (1974). Tony McPhee käytteliä ARP -syntikkaa ja mellotroniakin Groundhogs -levyillä.
Mutta siullahan taitaa nää ollakkin?;)
Pekka kirjoitti 13/11/2003 klo 00:45: Mutta siullahan taitaa nää ollakkin?;)
Ei oo vielä, mutta kesällä tai joskus huomasin että nuista on tullu uusia remastereita ja tarkotus oli hankkia, on vaan vähä venähtäny, mutta ostoslistalla ovat :)
Tulipa sitten mieleen tämä Stone The Crows, joitten eka levy ainaski on oikeen mainio, lisäksi Maggie Bell laulaa ku Janis Joplin.
No Krokodil tietty, joka sekin löytyy Hezzun soittolistalta. Humble Pien Town and Countyllä on sitaria ja muuta psykea.
No bluuusipohjaltahan sitä on jauhaneet aika monet...
Onks kuka kuullu tollasta 60-lukua, kuin
Outlaw Blues Band? Melko yksinkertasta, mutta siinä sen viehätys onkin.
Paul Butterfield Blues Band; East-West......
The Blues Projeckt ...New Yorkista jokaisen rasistin mielipänti, kun juutalaispojat soittaa neekerien musaa; Myöhempi psykestä progeksivaihe oli upea
Kapu Pihvisydäntä oon aina kehunut tämän alan loistavista levyistä tuotannon alkupuolelta, vaikka ne 3 ekaa, Safe, Mirror & Striktly.....
Akvarium: Aroks i Tsjor! Yllätys-yllätys! Psykepluusia on tämäkin!!!
Blind Faithin voisi mainita tässä välissä..
Mountain? Sitten mahdollisesti Steamhammer, mutta en ole koskaan kuullut.
Eikös Grounhogs ole aika progeakin välillä?
Ostin tänään kirppikseltä Groundhogsin Crosscut saw levyn joka on vuodelta 1976 ja kyllähän tässä on mukavan kuulosta progahtavaa blues heavy meinikiä, 3 biisiä olen kyllä vasta kuunnellu.
Joo tämmöstä syntikkaa ne käyttää ARP 2600 ei kerro kyllä mulle mitään.
Joo tämmöstä syntikkaa ne käyttää ARP 2600 ei kerro kyllä mulle mitään.
Tuohan on legendaarinen syntikka, mm. Pete Townshend käytti paljon (Who's Nextin hienot syntsat on tehnyt tuolla ja isommallla ARP 2500 -modulaarimallilla) ja Joe Zawinul. Stevie Wonderilla oli tuollainen ja siinä paneelin tekstit olivat kohokirjoituksella!:cool:
Sitten mahdollisesti Steamhammer, mutta en ole koskaan kuullut.
Steamhammerin Mountains ja varsinkin viimeinen levy Speech ovat progevaikutteisia. Omistin joskus Speechin, mutta ei se oikein...Aika kaoottinen meiniki.
Paljon parempi levy on Armageddonin ainoaksi jäänyt levy vuodelta 1975. Bändissä olivat Steamhammerin kitaristi Martin Pugh, niinikään Steamhammerissa soittanut basisti Louis Cennamo (myös Renaissance ja Colosseum), rumpali Bobby Caldwell (Johnny Winter, Captain Beyond) ja laulaja Keith Relf (Yardbirds, Renaissance). Rankkaa ja hieman psykedeelistäkin kitararockia. Mutta tämäkin levy taitaa Hezzulla olla jo...;)
Who's Nextin hienot syntsat on tehnyt tuolla ja isommallla ARP 2500 -modulaarimallilla)
YEAH!
pitäs varmaan hankkia tuo The Who olis muuten minun ensimmäinen.
Armageddon
PERKELE!
Tuo levy ois ollu yhessä paikassa Ruotissa josta vasta tilasin ja paketti saapui tänään, ois ollu kaiken lisäksi hiton halpa!
Mulla menee aina Warhorse ja Armageddon sekaisin.. ja eikös noita Armageddoneita ole kaksi - toinen joku sikaharvinainen krautti?
Doc.B.D kirjoitti 14/11/2003 klo 23:39: Mulla menee aina Warhorse ja Armageddon sekaisin.. ja eikös noita Armageddoneita ole kaksi - toinen joku sikaharvinainen krautti?
Sen saksalaisen bändin nimi on Armaggedon, tehty muistaakseni 1970.
Tuo 1975 Armageddon kannattaa tosiaan kuunnella, jo pelkästään hienon Silver Tightrope -biisin takia. Repertoire on julkaissut levyn cd:nä.
Itsellä ei ole ollut noita Armageddonin ja Warhorsen levyjä hyllyssä varmaan 10 vuoteen. Mahtaako muisti pettää, että olisivat olleet aika samanlaisia. Vai oliko Warhorse enenpi heavy..
Eikös nuo Warhorsen levyt olleet enemmän sellaista Purple -heavyä?
Joo, niin taisivat olla, varsinkin kun mukana oli entinen Purplen basisti.
Sergein supermarketista on joskus jäänyt matkaan tollaset, kun Elias Hulk: Unchained, Black Widown eka ja sit Armagedon, josta en sanokkaan vielä mitään, pitää tsekata, mikä se noista oli... John DuCann...?
k.p.tikka-ri kirjoitti 15/11/2003 klo 18:11: Sergein supermarketista on joskus jäänyt matkaan tollaset, kun Elias Hulk: Unchained, Black Widown eka ja sit Armagedon, josta en sanokkaan vielä mitään, pitää tsekata, mikä se noista oli... John DuCann...?
John DuCann soitti Atomic Roosterissa, Hard Stuffissa ja pienen hetken myös Thin Lizzyssä!
The Blues Projeckt ...New Yorkista jokaisen rasistin mielipänti, kun juutalaispojat soittaa neekerien musaa; Myöhempi psykestä progeksivaihe oli upea
Ostin tänään Pakkahuoneen levymessuilta kyseisen bändin levyn nimeltä Planned Obsolescense. Kerran oon ehtinyt kuuntelemaan, vaikutelma varsin positiivinen. Hienosti yhdistyy blues/jazz, psyke, folk ja hieman taiteellisemmatkin visiot. Mutta pitää kuunnella vielä lisää. :P
Just toi Suunniteltua Vanhanaikaisuutta tuli joskus jostain divarista ostettua vinyylinä, ja kolis aika kovasti, huilut oli tosi hienot ja muutenkin, hienoa kamaa!
NIEMEN "Strange is this world"
puolalais kundi Cselaw Niemen (kuoli tässä aivan likitiimoilla:( ) ja hänen yhtyeensä tekivät rauta esiripun takaa kovaa kamaa, joista mainittu levy on lempparini, kannattaa kuunella, jos jostain löytyy. Sil on komee ääni.
äskösen niemen-viestin lähetti muuten aloc
Anonyymi kirjoitti 28/1/2004 klo 15:08: äskösen niemen-viestin lähetti muuten aloc
Suosittelen herra (?) alocille rekisteröitymistä, vaikka eihän se tietenkään pakko oo..... :)
Ne 60 luvun konseptilevyt olivat aika heikkoja. Mulla oli se SF Sorrow LPnä, mutta en muista paljon kuunnelleeni. Pretty Things.
Jotain hulluja folk proggareita oli silloin, ei niitä kaikkia muista.
mieleeni tulee lindisfarne ja slapp happy esim.
--aloc
EsaJii kirjoitti 28/1/2004 klo 17:20: Mulla oli se SF Sorrow LPnä, mutta en muista paljon kuunnelleeni. Pretty Things.
Se on sinun tappiosi ;)
Jaa. olisiko siitä joksikin? Koko Pretty Things on niin sekava historia, mulla on se nimikkoraita vaan jollain kokoelmalla.
Pretty Thingsin albumikokonaisuudet eivät olleet aina hirveän onnistuneita, mutta S.F. Sorrow toimii täysillä. Remasterin bonusraidoiksi heitetyt singlebiisit ovat myös parasta psykepoppia mitä vuonna 1968 tehtiin.