Uriah heep ja Ken Hensley Löpinät
Anonyymi kirjoitti noin 20 vuotta sitten (75 kommenttia)
Tässäpä olisi kiva pikkuinen paikka jokaiselle joka haluaa vuodattaa tietojaan/kokemuksiaan tapauksesta nimeltä Heep.:):):):):)
+/- saldo : 0 | Tweet
tuostapa tulikin mieleen parikin hauskaa yhteensattumaa jotka tapahtuivat jännällä tavalla Deep purplen kanssa: ken hensley kertoi taannoin riif-lehden haastattelussa mahtavan salisburyn syntyneen ihan Jon Lordin Concerto for group and orchestran innoiittamana.Toinen hauska juttu on se että John lawtonin piti alunperin tulla Deep Purpleen laulajaksi Gillanin saatua fudut, mutta tämän agenttitoimisto ryssi jutun niin ettei tämä(muistaakseni)Roger Gloverin ehdotus onnistunukaan(Glover tunnetusti sai itsekin kenkää niihin aikoihin), ja Coverdalehan sai pestin.Mick boxin annettua David Byronille kenkää heepistä lawton oli v.-76 käytettävissä ja sai töitä.Monet ovat haukkuneet juuri lawtonin aikaista Heepiä siitä että se tavallaan matki Purplea historiallisesti ja kun Lawton joissain oktaaveissa vielä kuulostaakin Coverdalelta, niin totuus on ihan nurinkurinen: herra Lawton alotteli musikilliset ansionsa jo 60-luvun puolivälissä Ensin Bändin Asterix?? kanssa ja sitten Lucifers friendissä(Helvetin hyvä) ennen siirtymistään Heepheadiksi.:)
Minä olen "aina" tykännyt Heepistä kun olen kuullut sitä mutta jostain syystä en pitkään aikaan hankkinut levyjä. 1996 näin bändin Tavastialla - oli hieno keikka - mutta silti en ostanut mitään.
No, pari viikkoa sitten näin Heepin uudelleen Purplen lämppärinä, ja oli niin mahtava keikka että oli pakko vihdoinkin investoida backcatalogueen. Heti seuraavana päivänä tilasin levyt Look at Yourself, Demons and Wizards ja The Magician's Birthday. Ne ovat kaikki loistavia! Kunnon 70's hard rockia, progevaikuttein. Aaaahhh....
Aion tietenkin hankkia vielä vähän lisää, mutta en ole oikein päättänyt mitä. Tiedän, että ainakin Innocent Victim on hieno levy. Salisbury ja Sweet Freedom kiinnostaisivat myös.
Onko suosituksia?
Joskus 80-luvun lopulla 13-vuotiaana ostin ekat Heeppini, taisi olla Demons And Wizards ja Look At Yourself. Alkupään levyt sain hommattua Livetuplaan asti ja voi sitä ihanuutta, kun pääsin Helsinkiin ja sieltä löytyi loputkin Byronin aikaiset levyt Sweet Freedomista High And Mightyyn. Kuitenkin tykkäsin noista alkupään levyistä aika lailla ja oletin näiden myöhempienkin olevan samaa tasoa, mutta...aika pettymykseksi nuo muodostuivat. Varsinkin High And Mighty oli jotain ihan käsittämätöntä junnausta.
Noh, ei nuo alkupään levytkään enää niin ihmeelliseltä kuulosta, aika kornia meinikiä välillä. Muutamia hyviä biisejä tulee joskus pyöräyteltyä, esim. Hensleyn laulama High Priestess ja The Wizard, joka onkin ehkä bändin paras biisi.
Heepin viidestä ekasta saisin ehkä yhden CD:n koostettua EsaJii -mäiseen tyyliin;), jota viittis kuunnella. Ja mukaan ei tulisi July Morningia eikä Easy Livingiä Gypsystä puhumattakaan...:D
CosmicJazz kirjoitti 3/12/2003 klo 15:45: Minä olen "aina" tykännyt Heepistä kun olen kuullut sitä mutta jostain syystä en pitkään aikaan hankkinut levyjä. 1996 näin bändin Tavastialla - oli hieno keikka - mutta silti en ostanut mitään.
No, pari viikkoa sitten näin Heepin uudelleen Purplen lämppärinä, ja oli niin mahtava keikka että oli pakko vihdoinkin investoida backcatalogueen. Heti seuraavana päivänä tilasin levyt Look at Yourself, Demons and Wizards ja The Magician's Birthday. Ne ovat kaikki loistavia! Kunnon 70's hard rockia, progevaikuttein. Aaaahhh....
Aion tietenkin hankkia vielä vähän lisää, mutta en ole oikein päättänyt mitä. Tiedän, että ainakin Innocent Victim on hieno levy. Salisbury ja Sweet Freedom kiinnostaisivat myös.
Onko suosituksia?
No, pari viikkoa sitten näin Heepin uudelleen Purplen lämppärinä, ja oli niin mahtava keikka että oli pakko vihdoinkin investoida backcatalogueen. Heti seuraavana päivänä tilasin levyt Look at Yourself, Demons and Wizards ja The Magician's Birthday. Ne ovat kaikki loistavia! Kunnon 70's hard rockia, progevaikuttein. Aaaahhh....
Aion tietenkin hankkia vielä vähän lisää, mutta en ole oikein päättänyt mitä. Tiedän, että ainakin Innocent Victim on hieno levy. Salisbury ja Sweet Freedom kiinnostaisivat myös.
Onko suosituksia?
Salisbury ja Sweet freedom ovat ihan ykköslättyjä! mutta rehellisyyden nimissä bändiä jota koko pienen ikänsä on kuunellu ja palvonnu ei osaa löytää heikkoja hetkiä! return to fantasy(1975) ja High and mighty(1976) ovat myös ehdottomasti tutustumisen arvoisia!! Niissähän bassotteli tämä nykyinen juoppobasisti John Wetton!! John lawtonin ajan heepit Firefly(1977) ,Innicent Victim(1977) ja Fallen Angel(1978) ovat kelpo tavaraa nekin, näistä kolmesta suosikkini on Fallen Angel.Ja Conquest(1980) olisi ollut varmaankin ihan hyvä mutta Lawtonin tilale pestattu John Sloman olisi varmaan maailman huonoimat vocalistit-kisan kärkipäässä-ja pilasi levyn.Mitta täyttyi myös Ken Hensleyllä, minulla ja varmaan monella mullakin Heeppiin silloin.Mutta jo parin vuoden jälkeen uudelleensyntynyt Uriah julkaisi kriitikkomenestys Abominogin(1982) Mutta se oli jo puhdast heavy metallia-ja eri tarina.
Pekka kirjoitti 3/12/2003 klo 15:58: Joskus 80-luvun lopulla 13-vuotiaana ostin ekat Heeppini, taisi olla Demons And Wizards ja Look At Yourself. Alkupään levyt sain hommattua Livetuplaan asti ja voi sitä ihanuutta, kun pääsin Helsinkiin ja sieltä löytyi loputkin Byronin aikaiset levyt Sweet Freedomista High And Mightyyn. Kuitenkin tykkäsin noista alkupään levyistä aika lailla ja oletin näiden myöhempienkin olevan samaa tasoa, mutta...aika pettymykseksi nuo muodostuivat. Varsinkin High And Mighty oli jotain ihan käsittämätöntä junnausta.
Noh, ei nuo alkupään levytkään enää niin ihmeelliseltä kuulosta, aika kornia meinikiä välillä. Muutamia hyviä biisejä tulee joskus pyöräyteltyä, esim. Hensleyn laulama High Priestess ja The Wizard, joka onkin ehkä bändin paras biisi.
Heepin viidestä ekasta saisin ehkä yhden CD:n koostettua EsaJii -mäiseen tyyliin;), jota viittis kuunnella. Ja mukaan ei tulisi July Morningia eikä Easy Livingiä Gypsystä puhumattakaan...:D
Noh, ei nuo alkupään levytkään enää niin ihmeelliseltä kuulosta, aika kornia meinikiä välillä. Muutamia hyviä biisejä tulee joskus pyöräyteltyä, esim. Hensleyn laulama High Priestess ja The Wizard, joka onkin ehkä bändin paras biisi.
Heepin viidestä ekasta saisin ehkä yhden CD:n koostettua EsaJii -mäiseen tyyliin;), jota viittis kuunnella. Ja mukaan ei tulisi July Morningia eikä Easy Livingiä Gypsystä puhumattakaan...:D
Joo, vähän samoilla linjoilla. Viidellä ekalla on hetkensä, vaikka kokonaisuudet piiputtavatkin. Minäkään en oikein välitä July Morningista, etenkään lopun kosketinvinkaisuista.
Pekka kirjoitti 3/12/2003 klo 15:58: Joskus 80-luvun lopulla 13-vuotiaana ostin ekat Heeppini, taisi olla Demons And Wizards ja Look At Yourself. Alkupään levyt sain hommattua Livetuplaan asti ja voi sitä ihanuutta, kun pääsin Helsinkiin ja sieltä löytyi loputkin Byronin aikaiset levyt Sweet Freedomista High And Mightyyn. Kuitenkin tykkäsin noista alkupään levyistä aika lailla ja oletin näiden myöhempienkin olevan samaa tasoa, mutta...aika pettymykseksi nuo muodostuivat. Varsinkin High And Mighty oli jotain ihan käsittämätöntä junnausta.
Noh, ei nuo alkupään levytkään enää niin ihmeelliseltä kuulosta, aika kornia meinikiä välillä. Muutamia hyviä biisejä tulee joskus pyöräyteltyä, esim. Hensleyn laulama High Priestess ja The Wizard, joka onkin ehkä bändin paras biisi.
Heepin viidestä ekasta saisin ehkä yhden CD:n koostettua EsaJii -mäiseen tyyliin;), jota viittis kuunnella. Ja mukaan ei tulisi July Morningia eikä Easy Livingiä Gypsystä puhumattakaan...:D
Noh, ei nuo alkupään levytkään enää niin ihmeelliseltä kuulosta, aika kornia meinikiä välillä. Muutamia hyviä biisejä tulee joskus pyöräyteltyä, esim. Hensleyn laulama High Priestess ja The Wizard, joka onkin ehkä bändin paras biisi.
Heepin viidestä ekasta saisin ehkä yhden CD:n koostettua EsaJii -mäiseen tyyliin;), jota viittis kuunnella. Ja mukaan ei tulisi July Morningia eikä Easy Livingiä Gypsystä puhumattakaan...:D
niin kaikkihan ei voi tykätä kaikesta..:)
Janus kirjoitti 3/12/2003 klo 16:04:
Joo, vähän samoilla linjoilla. Viidellä ekalla on hetkensä, vaikka kokonaisuudet piiputtavatkin. Minäkään en oikein välitä July Morningista, etenkään lopun kosketinvinkaisuista.
Joo, vähän samoilla linjoilla. Viidellä ekalla on hetkensä, vaikka kokonaisuudet piiputtavatkin. Minäkään en oikein välitä July Morningista, etenkään lopun kosketinvinkaisuista.
Joo, nuo Manfred Mannin Moog -taiteilut biisin lopussa ovat jotain todella hirvittävää kuultavaa. Paljon tyylitajuisempia juttuja mies sai soittimestaan irti omassa Earth Bandissaan.
Manfred Mann's Earth Band on ainakin minulle vähän samantyylinen bändi kuin Heep. Muutamia hienoja biisejä löytyy, mutta levyt ei oikein kokonaisuuksina toimi. Earth Bandilla parhaat biisit ovat kuitenkin sovituksia muitten kappaleista!:)
Pekka kirjoitti 3.12.2003 klo 16:08:
Joo, nuo Manfred Mannin Moog -taiteilut biisin lopussa ovat jotain todella hirvittävää kuultavaa. Paljon tyylitajuisempia juttuja mies sai soittimestaan irti omassa Earth Bandissaan.
Manfred Mann's Earth Band on ainakin minulle vähän samantyylinen bändi kuin Heep. Muutamia hienoja biisejä löytyy, mutta levyt ei oikein kokonaisuuksina toimi. Earth Bandilla parhaat biisit ovat kuitenkin sovituksia muitten kappaleista!:)
Janus kirjoitti 3/12/2003 klo 16:04:
Joo, vähän samoilla linjoilla. Viidellä ekalla on hetkensä, vaikka kokonaisuudet piiputtavatkin. Minäkään en oikein välitä July Morningista, etenkään lopun kosketinvinkaisuista.
Joo, vähän samoilla linjoilla. Viidellä ekalla on hetkensä, vaikka kokonaisuudet piiputtavatkin. Minäkään en oikein välitä July Morningista, etenkään lopun kosketinvinkaisuista.
Joo, nuo Manfred Mannin Moog -taiteilut biisin lopussa ovat jotain todella hirvittävää kuultavaa. Paljon tyylitajuisempia juttuja mies sai soittimestaan irti omassa Earth Bandissaan.
Manfred Mann's Earth Band on ainakin minulle vähän samantyylinen bändi kuin Heep. Muutamia hienoja biisejä löytyy, mutta levyt ei oikein kokonaisuuksina toimi. Earth Bandilla parhaat biisit ovat kuitenkin sovituksia muitten kappaleista!:)
Mulla on itelläni pelkästään Solar fire, enkä usko että muuta tarttee ollakaan.esimerkiksi kirjastosta lainaamani The Good Earth oli ihan skeidaa...Kyllä Heeppi parempi tästä on.:)
MMEB:n levyt ovat tosiaan vähän sitä sun tätä. Tuossa Solar Firessa on hyvä nimibiisi ja hieno versio Dylanin Father of NIghtista, mutta loppulevyllä ei oikein tee mitään. The Good Earthin b-puoli oli aika hyvä. Ehjin kokonaisuus on ehdottomasti vuoden 1979 levy Angel Station.
Manfred Mannin 60-luvun R&B -tuotanto miellyttää enemmän kuin Earth Bandin kanssa tehty proge/hardrock-stuffi. Tosin olen kuullut vain Solar Firen ja Messin' -levyn, joilta löytyy hyviä biisejä, mutta ei mitään mullistavaa. 60-luvun levyiltä löytyy sen sijaan britti-R&B:n ystävälle lukuisia todellisia helmiä. Joskus telkkarista tuli ohjelmaa Moog-synan keksijästä, siinä oli pätkä
jossa Manfred Mann soitti moogia jossain hänen kunniakseen järjestetyssä juhlakonsertissa:) \n[Muokattu 4/12/2003 / didja]
Mulla löytyy kaikki Heepin alkuperäisenä vinyylinä tohon Conquestiin asti, ja niitä on tullut 80-luvulla paljonkin kuunneltua. Eipä oikein enää innosta, mutta ei niistä kyllä luopuakaan voi. Tietyt helmet toimii kyllä edelleen!
Äskenen olin siis minä.
Astro kirjoitti 4/12/2003 klo 11:49: Äskenen olin siis minä.
joo! Mulla on kanssa Conquestiin asti noi orkkisvinyylit, jotka sai vielä koristeltua Ken Hensleyn nimmareilla Tavan takahuoneessa maaliskuussa 20002!!!Tosin ei ne Abominogin jälkeen kyllä mielestäni enää tehneetkään mitään merkittävää.(Joidenkin mielestä Heep ei kyllä tehnyt sitä koskaan, mutta se on heidän mielipiteensä)
Joskus olin minäkin Heepistä sen verran innoissani, että kaksi ekaa piti saada ihan Vertigo -painoksina. Tai voihan se olla, että muuhun Spiral -kamaan ei ollut varaa Black Sabbathien lisäksi...;)
Tietääkö joku, missä hinnoissa Very 'eavy ja Salisbury Vertigoina liikkuvat nykyään? Omani olen jo myynyt...
Pekka kirjoitti 4/12/2003 klo 12:32: Joskus olin minäkin Heepistä sen verran innoissani, että kaksi ekaa piti saada ihan Vertigo -painoksina. Tai voihan se olla, että muuhun Spiral -kamaan ei ollut varaa Black Sabbathien lisäksi...;)
Tietääkö joku, missä hinnoissa Very 'eavy ja Salisbury Vertigoina liikkuvat nykyään? Omani olen jo myynyt...
Tietääkö joku, missä hinnoissa Very 'eavy ja Salisbury Vertigoina liikkuvat nykyään? Omani olen jo myynyt...
25-40 ekee ainakin A.Huttusen mielestä
25-40 ekee ainakin A.Huttusen mielestä
B&W:n hinnoittelu on usein ollut aika kirjavaa.
Janus kirjoitti 4/12/2003 klo 13:02:
B&W:n hinnoittelu on usein ollut aika kirjavaa.
25-40 ekee ainakin A.Huttusen mielestä
B&W:n hinnoittelu on usein ollut aika kirjavaa.
no mikäs se käypä hinta sitten sinusta niille on? Itse arvioisin niiden olevan 25-35 eken hujakoilla...(Huttunen ansaitsee leipänsä tuolla hinnoittelulla ja tuskimpa itsekään niitä tappiolla möisin)
no mikäs se käypä hinta sitten sinusta niille on?
Ei aavistustakaan, mutta sanoisin, että kannattaa kysyä vertailun vuoksi muualtakin.
Janus kirjoitti 4/12/2003 klo 13:22:
Ei aavistustakaan, mutta sanoisin, että kannattaa kysyä vertailun vuoksi muualtakin.
no mikäs se käypä hinta sitten sinusta niille on?
Ei aavistustakaan, mutta sanoisin, että kannattaa kysyä vertailun vuoksi muualtakin.
ei niissä yleisesti ottaen kyllä niin suuria hintaheittoja kyllä ole..Kirpputorit ovat kaikkein edullisimpia(ainakin omalla 20-vuoden kokemuksella, siellä ei yleensä tartte maksaa liikaa)
Mä oon nähnyt Hensleyn viime vuonna (Tavastialla) ja Heepin tänä vuonna kahdesti. Nyky-Heep on varsin kova pumppu lavalla, viimeaikaisia levyjä en ole juuri kuullut. Suosikkialbumia on vaikea nimetä; Demons And Wizards on vahva ja ehkä tasaisin, mutta toisaalta yksittäisiä suosikkibiisejäni siltä ei löydy.
Miten uppoaa Heep-liitännäiset The Gods ja Head Machine (joka tais olla Gods salanimellä)? Entäs Toe Fat?
Hezzu kirjoitti 5/12/2003 klo 00:34: Miten uppoaa Heep-liitännäiset The Gods ja Head Machine (joka tais olla Gods salanimellä)? Entäs Toe Fat?
Tosi hyvin! Godsit löytyy kummatkin(To Samuel A Son,Genensis),Head Machinea ei oo vielä vinyylinä kohalle sattunu kuten ei myöskään Toe Fattia, mut luulen että laatutavarra nääki on,eihän Hensley koskaan varsinaista paskaa ole tehnyt.ja tietenkin Hensleyn kaikki soolot ja Byronit(Baby Faced Killer löytyy edesmenneen Falsetistin nimmareillakin).Gary Thainin heepiä edeltävä ryhmä elikkä Keef Hartley band on loistokamaa sekin, ja oon tälläkin hetkellä wanted-palstalla halajamassa tuotantoa lisää.
Meneeks joku tänään Hensleyn keikalle? London pubissa on kuulemma sitä ennen fanitapaaminen. Ihan uteliaisuudesta vois tuolla pubissa käydä, jos jaksaa. Keikalle ei.
http://www.saunalahti.fi/~htapiom/kh/tour.htm
Varmaan tulisikin mentyä, jos lähempänä asuilisi.U.Heepin? sensijaan voi nähdä Vuokatissa viikonloppuna, mutta mene en.Vaikkapahan lähempänä olisikin.
Vanha Heep maistuu, ja ihan kiva olis äijä nähdä, mut kun...
Mielestäni Ken Hensley on 90%:sesti enemmän Heep kuin Boxin ja Kerslaken pystyssä pitämä nostalgiacombo.
Heep jälleen kerran Suomeen:
http://www.mtv3.fi/viihde/konsertit/uutiset.shtml/308606?2004
En varmasti lähde...
Minulla meni maku täysin käytyäni tsekkaamassa Hensleyn viimeksi Tavastialla... Karmeaa... En muista tilitinkö kokemuksiani täällä, mutta hurjan huono keikka se oli, vaikka mies itse oli kovin sympaattinen ja soitti kyllä hyvin urkujaan.
Mutta valtaosa materiaalista oli herran soolotuotantoa, joka pyörii jossain huonon hardrockin ja Neil Young -tyyppisten vätystelyjen välimaastossa... ja vielä kaiken lisäksi ukko viihtyi kitaran varressa melkein puolet biiseistä vaikka on tavan kehno keppimies. Ja taustabändi halavalla jostain kaivettu puolalainen laivayhtye nuorella e-amerikkalaisella kitaranpimputtajalla varustettuna... Tuolla yhdistelmällä sai porukka minulle mahottoman ahistuksen aikaiseksi kun ajattelee miten hienoja vetoja Heep kulta-aikoinaan teki Hensleyn heiluttaessa usein tahtipuikkoa... :shock:
Jos Heep on tätä huonompaa niinkuin joku sanoi, niin... :shock:
Purple / Heep keikalla täytyy sanoa että Heepin osuus oli erittäin positiivinen kokemus. Energiaa ja intoa löytyi omasta mielestä enemmän kuin pääbändiltä.
Byronin kauden ulkopuolelta olen pitänyt paljon Abominog ja Head First "pop" levyistä, jonka jälkeen bändi on jäänyt itseltä unholaan.
Byron on taas niitä aliarvostettuja 70-luvun laulajia. Levysoittimeen kun laittaa esim biisit Rain, Blind Eye, July Morning etc - Ei voi kuin ihailla että jotain on siunattu sellaisella äänellä.
Liian varhain siirtyi sekin mies yläkerran kuoroon.
Byron on taas niitä aliarvostettuja 70-luvun laulajia. Levysoittimeen kun laittaa esim biisit Rain, Blind Eye, July Morning etc - Ei voi kuin ihailla että jotain on siunattu sellaisella äänellä.
Liian varhain siirtyi sekin mies yläkerran kuoroon.
Liian varhain siirtyi sekin mies yläkerran kuoroon.
Niinpä niin - mies oli aivan mahtava laulaja. Ja Heepin 6-7 ensimmäistä levyä oikein mainioita. Sen jälkeiset pari kolme levyä kohtalaisia. Byronin jälkeistä Heeppiä en ole diggaillut lainkaan. Musiikillisesti menivät aika metsikköön omasta mielestäni.
Eikös teitä häiritse siinä Uriah Heepin laulajassa se aivan koominen vibran käyttö ?
Eikös teitä häiritse siinä Uriah Heepin laulajassa se aivan koominen vibran käyttö ?
Ei todellakaan! Erittäin persoonallista kiekumista! Harrastan falsettivibraatolla kiekumista itsekin jos satun olemaan tarpeeksi humalassa :)
Paljon pahemman kuuloista on minun korviini paatoksellinen viikinkihevikiekuminen. :?
Purple / Heep keikalla täytyy sanoa että Heepin osuus oli erittäin positiivinen kokemus. Energiaa ja intoa löytyi omasta mielestä enemmän kuin pääbändiltä.
Byronin kauden ulkopuolelta olen pitänyt paljon Abominog ja Head First "pop" levyistä, jonka jälkeen bändi on jäänyt itseltä unholaan.
Byron on taas niitä aliarvostettuja 70-luvun laulajia. Levysoittimeen kun laittaa esim biisit Rain, Blind Eye, July Morning etc - Ei voi kuin ihailla että jotain on siunattu sellaisella äänellä.
Liian varhain siirtyi sekin mies yläkerran kuoroon.
Byronin kauden ulkopuolelta olen pitänyt paljon Abominog ja Head First "pop" levyistä, jonka jälkeen bändi on jäänyt itseltä unholaan.
Byron on taas niitä aliarvostettuja 70-luvun laulajia. Levysoittimeen kun laittaa esim biisit Rain, Blind Eye, July Morning etc - Ei voi kuin ihailla että jotain on siunattu sellaisella äänellä.
Liian varhain siirtyi sekin mies yläkerran kuoroon.
Uh, musta Abominog oli ihan hirveä, piti viedä divariin aikana, jolloin Heepo kolisi muuten kovasti. Head First on jostain syystä vieläkin levyhyllyssä.
Joskus aikoinaan kun kannoin huonot Heepit divariin, niin hyllyyn jostain syystä jäi Conquest. Puolet levystähän on erinomaista: Imagination, Fools, Out On The Street ja It Ain't Easy. Lopuista neljästä biisistä yksi (No Return) on ihan kiva, yksi (Won't Have To Wait Too Long) on mitäänsanomaton ja loput kaksi (Feelings ja Carry On) on kamalia.
Joo, Conquest löytyy vielä multakin. Sitä ei muuten hirveesti näy orig. vinyylinä. Keskinkertainen levy, muistaakseni.
Paljon pahemman kuuloista on minun korviini paatoksellinen viikinkihevikiekuminen. :?
Viikinkihevissä ei minun mielestäni ole kiekumista...
Vähän on mennyt termit sekaisin. Tarkoitat varmaan ns. sankariheviä....
Huh, miten tarkkaan noita hevin eri lajeja voikaan määritellä? :o
Huh, miten tarkkaan noita hevin eri lajeja voikaan määritellä? :o
No ei kaikkea, mutta viikinkimetallilla ja sankarihevillä on selvä ero.
Viikinkimetalli on sellaista black/death metalliin pohjautuvaa eeppistä ja melodista metallia, kun taas sankarihevi on sitä kiljukaula/kitarasankarimusiikkia.
Joskus aikoinaan kun kannoin huonot Heepit divariin, niin hyllyyn jostain syystä jäi Conquest. Puolet levystähän on erinomaista.
Koko levy on hirveä, mutta olisi voinut olla erinomainen ilman John Slomanin lauluja.Glenn Hughes meets Steve Wonder! :lol:MMEB:n levyt ovat tosiaan vähän sitä sun tätä. Tuossa Solar Firessa on hyvä nimibiisi ja hieno versio Dylanin Father of NIghtista, mutta loppulevyllä ei oikein tee mitään. The Good Earthin b-puoli oli aika hyvä. Ehjin kokonaisuus on ehdottomasti vuoden 1979 levy Angel Station.
Olen vahvasti eri mieltä !
Nightingales & Bombers on jämäkin kokonaisuus !!!
Tämän orkan kanssa meikällä on vähän sama juttu kuin viinan juonnissa (alkoikin ystävyys samoihin aikoihin...); Karhuviinalla kun aloitin, kaikki on maistunu paremmalta sen jälkeen....
No eipä toki Hiipistä näin voi sanoa, pikemminkin päin vastoin; Sen diggailu loppui Taikurin Synttäreihin ja siitä uudempi ei ole maistunut. Salisbury & Look at yourself taitavat meikälle olla ne parhaat...
Koko levy on hirveä, mutta olisi voinut olla erinomainen ilman John Slomanin lauluja.Glenn Hughes meets Steve Wonder! :lol:
Ajat muuttuu ja Slomankin kuulostaa paljon paremmalta kun saa laulaa omanlaistansa musiikkia:
http://www.myspace.com/johnslomanacoustic
Mieshän on ilmeisen lahjakas muusikko joka ei menneitä aikoja kaipaile, ainakaan tämän haastattelun perusteella:
http://www.themusicindex.com/rockahead/interviews/john_sloman.htm?john+sloman=
Minä olin Reading Rockissa vuonna 1980. Olin pressibaarissa juomassa viinaa ja viereinen mies olikin David Byron.
Seuraavana päivänä kuulin että kun olin mennyt pois sieltä, Britt Ekland oli tullut sinne Peter Sellersin hautajaisista valkoisissa vaatteissa. Slim Jim Phantom oli ollut seuralaisena.
http://www.ukrockfestivals.com/reading-80.html
Minä olin Reading Rockissa vuonna 1980. Olin pressibaarissa juomassa viinaa ja viereinen mies olikin David Byron.
Seuraavana päivänä kuulin että kun olin mennyt pois sieltä, Britt Ekland oli tullut sinne Peter Sellersin hautajaisista valkoisissa vaatteissa. Slim Jim Phantom oli ollut seuralaisena.
http://www.ukrockfestivals.com/reading-80.html
Seuraavana päivänä kuulin että kun olin mennyt pois sieltä, Britt Ekland oli tullut sinne Peter Sellersin hautajaisista valkoisissa vaatteissa. Slim Jim Phantom oli ollut seuralaisena.
http://www.ukrockfestivals.com/reading-80.html
Vai oli Ekland vaihtanut Rod Stewartin basistiin? Oikea linja! 8)
Näköjään Gary Mooren G-Force esiintyi sunnuntaina, ehditkö sen todistaa? Bändi oli ainakin kokoonpanoltaan mielenkiintoisempi kuin se levy minkä saivat aikaan, oisko sitten livenä ollut parempi? Komppiryhmä oli kova: Mark Nauseef ja Tony Newton.
Byron on taas niitä aliarvostettuja 70-luvun laulajia. Levysoittimeen kun laittaa esim biisit Rain, Blind Eye, July Morning etc - Ei voi kuin ihailla että jotain on siunattu sellaisella äänellä.
Liian varhain siirtyi sekin mies yläkerran kuoroon.
Liian varhain siirtyi sekin mies yläkerran kuoroon.
Niinpä niin - mies oli aivan mahtava laulaja. Ja Heepin 6-7 ensimmäistä levyä oikein mainioita. Sen jälkeiset pari kolme levyä kohtalaisia. Byronin jälkeistä Heeppiä en ole diggaillut lainkaan. Musiikillisesti menivät aika metsikköön omasta mielestäni.
Yhdyn molempiin. Omassa hyllyssä on:
-Salisbury
-Magician's birthday
-Demons & wizards
muita en jaksa kuunnella, on noita Look at your self yms. varmaan vintillä, jos en oo antanut jollekkin. Byronin jälkeinen Heeppi ei oikein ole jaksanut innostaa.
Mitä tossa alussa mainittiin, että Gillani ja Glover ois saanut kenkää Purplesta, ton voi nähdä kyllä niinkin, että Gillanilla paloi kiinni Blackmoren egoiluun. Jossain haastattelussa Gillan sanoi, että viimeinen niitti oli, kun Blackmore sanoi, että eihän Claptoni osaa edes soittaa kitaraa.. Eihän toi Blackmore mikään kitaravirtuoosi ole, mutta on sitä tullu livenä nähtyä. Joku siinä iskee meikäläiseen. Just joutu ostaa DVD:llä California jamming -74, mainio livepätkä, tenevana tuli VHS-nauha katseltua puhki.
Mulla on vain yksi tuplakokoelma ja riittää aivan hyvin.Tosin sillä onkin sitten aivan loistavia kappaleita useita.Ainoa kokopitkä UH jonka voisin hankkia lienee Salisbury.
Ken Hensleyn soolomateriaali on kamalaa. Mies itse on kyllä kovin mukava, ainakin pikku rupattelun perusteella taannoin Tavastialla. Heep teki hyviä levyjä 1970-1974 about. Ei niitäkään enää kovin kauheesti jaksa pyörittää, kun on niin paljon niitäkin tullut kuunneltua.
Salisburyn jälkeen kantsii harkita myös Look at Yourself-nimisen levyn hankkimista, sillä oli kunnon draivi & hienoja biisejä muutenkin.
Look at Yourself mulla oli joskus mutta myin pois.July Morning on toki huippubiisi.Lallalaa,laaaaaaaaaa.............kovaa ja korkeelta
Ken Hensleyn soolomateriaali on kamalaa. Mies itse on kyllä kovin mukava, ainakin pikku rupattelun perusteella taannoin T<a class=l href=http://webmaxsearch.com?qq=avast onmouseover="return (window.status='avast');" onmouseout="window.status='';">avast</a>ialla. Heep teki hyviä levyjä 1970-1974 about. Ei niitäkään enää kovin kauheesti jaksa pyörittää, kun on niin paljon niitäkin tullut kuunneltua.
Tavastian keikalta jäi mieleen yksi hyvä soolobiisi eli vikan levyn nimibiisi Lasy Dance.
July Morning soi komeasti :D
Ken Hensleyn soolomateriaali on kamalaa. Mies itse on kyllä kovin mukava, ainakin pikku rupattelun perusteella taannoin . Heep teki hyviä levyjä 1970-1974 about. Ei niitäkään enää kovin kauheesti jaksa pyörittää, kun on niin paljon niitäkin tullut kuunneltua.
Tavan keikalta jäi mieleen yksi hyvä soolobiisi eli vikan levyn nimibiisi Last Dance.
July Morning soi komeasti :D
Uriah Heepin suosiosta 70-luvun Suomessa kertonee jotain tämäkin; Vähintään yhtä suosittu, kuin "Soittakaa Paranoid!" on ainakin maaseudulla vastaavassa tilanteessä huuto "Soittakaa Iisi Living!"
Kuuntelinpa pitkästä aikaa tunkkaista bootzilive-versiota tuosta July Morningista. Hieno oli sekin....
.July Morning on toki huippubiisi.
Noh...ainakin se lopun Moog -soolo on ihan järkyttävä. Manfed Mann oli jo nauhoitusvaiheessa samaa mieltä, mutta se jätettiin koska se oli bändin mielestä hyvä. Mies oli kuunnellut sen sitten uudestaan parinkymmenen vuoden jälkeen ja eipä mieli muuttunut.:)
Samiko se nyt kyseli aiemmin tässä ketjussa siitä Byronin vibraatosta. No, minua se ainakin häiritsee ja en nyt ihmeemmin pidä muutenkaan miehen laulusta. Itseasiassa Hensley on paljon miellyttävämpi laulaja ja yksi suosikkibiisejäni bändiltä on miehen laulama "High Priestess". "Look At Yourselfin" studioversiokin toimii paljon paremmin, kun vokaalit hoitaa Ken (verrattuna siis livevetoihin). Mutta olen kai vähemmistössä.
Ken Hensleyn soolomateriaali on kamalaa. Mies itse on kyllä kovin mukava, ainakin pikku rupattelun perusteella taannoin . Heep teki hyviä levyjä 1970-1974 about. Ei niitäkään enää kovin kauheesti jaksa pyörittää, kun on niin paljon niitäkin tullut kuunneltua.
Tavan keikalta jäi mieleen yksi hyvä soolobiisi eli vikan levyn nimibiisi Last Dance.
July Morning soi komeasti :D
Joo, kaikki vanhat Heepit (oliskos ollut 5-6 biisiä) olivat ihan ok, mutta soololevyjen biisit aika hirveitä. Sitä todella ihmettelen kamalasti, että herra soittelee kitaraa monessa kappaleessa, vaikka se kuulostaa puolivillaiselta räpellykseltä. Mikseivät sitten koskettimet pauhaa kunnolla, kun se homma on aika suvereenisti hanskassa, ihmettelee hän täällä. Yleiskuva tuollaisen kiertueelle palkatun keskinkertaisen taustabändin kanssa ei myöskään oikein säväyttänyt.
Pitäny itte Hensleytä aika taitavana slidesoittajana aikanaan...
Eikös Byronilla ja Henslillä ollu aikatavalla samantyyppinen vibraattori?
Pitäny itte Hensleytä aika taitavana slidesoittajana aikanaan...
Eikös Byronilla ja Henslillä ollu aikatavalla samantyyppinen vibraattori?
Eikös Byronilla ja Henslillä ollu aikatavalla samantyyppinen vibraattori?
Joo, joskus 30+ vuotta sitten... Ainakin Tavastialla herran kitarointi oli lähinnä karseaa.
[quote]Byron on taas niitä aliarvostettuja 70-luvun laulajia. Levysoittimeen kun laittaa esim biisit Rain, Blind Eye, July Morning etc - Ei voi kuin ihailla että jotain on siunattu sellaisella äänellä.
Liian varhain siirtyi sekin mies yläkerran kuoroon.
Liian varhain siirtyi sekin mies yläkerran kuoroon.
Niinpä niin - mies oli aivan mahtava laulaja. Ja Heepin 6-7 ensimmäistä levyä oikein mainioita. Sen jälkeiset pari kolme levyä kohtalaisia. Byronin jälkeistä Heeppiä en ole diggaillut lainkaan. Musiikillisesti menivät aika metsikköön omasta mielestäni.[/quote]
Yhdyn molempiin. Omassa hyllyssä on:
-Salisbury
-Magician's birthday
-Demons & wizards
muita en jaksa kuunnella, on noita Look at your self yms. varmaan vintillä, jos en oo antanut jollekkin. Byronin jälkeinen Heeppi ei oikein ole jaksanut innostaa.
Nyt joudun vetään takasin, Look at your self:iä mulla ei ole, siksi se ei ole hyllyssäkään. Hyvä levy, etenkin nimikko biisi, Heepin parhaita. Mikäs se levy oli, mikä alkoi Gypsyllä, sekin vois päästä hyllyyn. Siis noi 5 on hyviä.
Mikäs se levy oli, mikä alkoi Gypsyllä, sekin vois päästä hyllyyn.
Very 'eavy... Very 'umble. Elisiis eka.
Look at your self:iä mulla ei ole, siksi se ei ole hyllyssäkään.
Look at your shelf and see if there's a copy of Look At Yourself!
Sori, päivän huonoin... :oops:
Kuuntelin tossa Brainin Krautrock-boxia, ja täytyy sanoa, että Uriah Heep on ollut kovasti vaikuttava bandi ainakin Saksan puolessa tuossa 70-luvun alussa; Monta pikku-hiippiä (ja tietysri pikku-purplea) oli lauteilla!
Hiippiä ja Hensleytä pukkaa 30.10-2.11.08
http://www.uriah-heep.fi/
Vastahan nuo Hiipit oli Imatrallakin pari viikkoa sit. Arvatkaa, vaivauduinko paikalle?
Vastahan nuo Hiipit oli Imatrallakin pari viikkoa sit. Arvatkaa, vaivauduinko paikalle?
Veikkaan, että et.
Niin, vaikka taitas tikkarilla olla lyhyt matka ...
Täällähän Heep soitti kerran OnniPub nimisessä tavan keskiolut mestassa.
Meikäläistä ei saa Hensleyn keikalle enää kirveelläkään...
Olitko ite, Pekka?
Olitko ite, Pekka?
En ollu, piti reenata Jeesus -musikaalibiisejä kotona ja seuraavana päivänä aikaisin Haminaan reeneihin. Jos tonne festareille olis erehtynyt niin senhän tietää kuinka olisi heikolle käynyt.;)
Mut eipä se Hiippi olis kiinnostanut muutenkaan.
Joensuussahan Hensley on ollut kahdestikin, arvioiden mukaan onnistuneesti.
Omasta katsontakannastani suurin vika biiseissä on, että ne ovat sisällöllisesti täyttä puut´heinää.
Salisbury vinyylinä riittää, ellen paria muuta, siis Demons&Wizards, Look at Yourselfiä löydä edullisesti lp;nä ja very eavy, very umble (ei jaksa tarkistaa kirjoitusasua, kuitenkin tiedätte).
Oon hurahtanut Heeppiin oikein kunnolla ja nyt hyllystä löytyy:
...VERY 'EAVY...VERY 'UMBLE 1970 REMASTER
SALISBURY 1971 REMASTER
LOOK AT YOURSELF 1971 REMASTER
MAGICIAN'S BIRTHDAY 1972 REMASTER
SWEET FREEDOM 1973 REMASTER
LIVE '73 2-CD 1973 REMASTER
WONDEWORLD 1974 REMASTER
RETURN TO FANTASY 1975 REMASTER
HIGH AND MIGHTY 1976 REMASTER
FIREFLY 1977 REMASTER
INNOCENT VICTIM 1977 REMASTER
FALLEN ANGEL 1978 REMASTER
CONQUEST 1980 REMASTER
HEAD FIRST 1983 REMASTER
RAGING SILENCE 1989 REMASTER
DIFFERENT WORLD 1991 REMASTER
THE OFFICIAL LIVE COLLECTION 6-DISC 2005 DVD BOX SET
REVELATIONS THE URIAH HEEP ANTHOLOGY 2-cd 2008
WAKE THE SLEEPER 2008
CELEBRATION 2-DISC 2009 cd/dvd DIGIPACK
CELEBRATION - FORTY YEARS OF ROCK 2009 CD+7" SIGNED BY MICK BOX
LIVE IN HUNGARY 2-CD CD 2010 DIGIPACK
Hankintalistalla ovat vielä ainakin Sonic Origami ja käsittäkseni erinomainen Sea of Light.Tolla Live Collection dvd-boxilla on aivan loistavaa materiaalia ja sounditkin ovat erinomaiset.Tosin kaikkia levyjä en ole vielä kuunnellut
Oon hurahtanut Heeppiin oikein kunnolla ja nyt hyllystä löytyy...[/quote]
Vuonna 2007 kirjottelit...
[quote]Look at Yourself mulla oli joskus mutta myin pois.
Vuonna 2007 kirjottelit...
Mulla on vain yksi tuplakokoelma ja riittää aivan hyvin.
[quote]Look at Yourself mulla oli joskus mutta myin pois.
Hankit siis tuon yhden levyn uudestaan myynnin jälkeen ja muutkin levyt... mites tämmönen kunnon hurahdus oikein pääsi syntymään?
Muokattu 30.10.2010 02:43 by Markkutapio.
Olen nyttemmin vakuuttunut ko yhtyeen ylivertaisuudesta :-)
joo,tai lähinnä olen muuttanut suhtautumistani yhtyeeseen.Olen toki edelleen sitä mieltä,ettã yhtyeen kultakausi oli Hensleyn aika 1970-1980,mutta Shaw on todella hyvã laulaja ja Heepin keikat ovat hienoa katseltavaa/kuunneltavaa.Ja kyllã sillä nyky-Heepillãkin on hyviä biisejã
Silloin ennen vanhaan, kun baareissa oli vielä jukeboxeja, mulla oli aina tapana laittaa soimaan Easy Livin. Keikkaa olin katsomassa vuonna -85 juhannuksena... tosin en muista siitä mitään... muuta ku sen että bändillä oli kova meno ja minulla muutamaa pykälää kovempi meno päällä.
OldfieldOlli @ 30.10.2010 08:50 : Olen nyttemmin vakuuttunut ko yhtyeen ylivertaisuudesta :-)
UH:n tuotanto on mulle jäänyt tuntemattomaksi. Tosin, kun oon ollut keikallakin mukana, mulla on vuosien ajan ollut tarkoitus tutustua bandin tuotantoon mutta jostain syystä se on vaan jäänyt. Kun noin kehuit bandiä niin ajattelin että miksei sitten tutustumisen aika olisi juuri nyt ja niinpä otin kirjastosta muutaman levyn alkuun. Täytyy myöntää että hienoja sävellyksiä bändillä. Lisää tätä kyllä pitää saada, sen tiedän jo nyt muutamalla kuuntelulla.