White vai Bruford
progesetä kirjoitti noin 21 vuotta sitten (19 kommenttia)
Tästäkin on varmaan ollut keskustelua, mutta pidetään pientä kalluppia, siis Yesin rumpaleista. Mielestäni Brufordin kellosepän tarkka ja silti innovatiivinen soitto oli tärkeä elementti Yesin musiikissa. Brufordin siirryttyä KC:iin Alan White tuntui lähinnä halonhakkaajalta Brufordiin verrattuna (ei kannatta vetää herneitä nenään, oma mielipiteeni). Kertokaa muut mitä mieltä?
+/- saldo : 0 | Tweet
Häh, kuka ihmeen White?
;-)
Niin, ton halonhakkaaja vertauksen luin ensi kerran kun Petri Silas arvosteli jotain Yesin kokoelmaa Soundissa. Tottahan se on, eli Bruford vie voiton noista kahdesta. :D
Wetton tai Jobson (en muista kumpi) jossain haastattelussa kertoi Brufordin ja Bozzion eroista. Koko U.K. aikana Bruford oli kuulema onnistunut katkomaan vain yhden rumpukepin ja oli tästä suorituksestaan ollut aivan ekstaasissa. Bozzio pisti kertoman mukaan vähintään pari kapulaa päreiksi per biisi. Rummut ovat lyömä- eivät hipelöintisoittimet. Vastaus kysymykseen on siis Kanada.
Bruford. Ja onneksi lähti Yesistä, maailma olisi köyhempi paikka ilman 72-74 King Crimsonia.
No tuota... ainaskin Yes teki innovatiivisempaa musaa sillon ku Bruford oli mukana, että kaippa sitte Bruford ;)
Sanotaan nyt jotain hyvää Whitestäkin: halonhakkuutyyli toimii paremmin jäähalliakustiikassa.
Hezzu kirjoitti 28/12/2003 klo 23:27: No tuota... ainaskin Yes teki innovatiivisempaa musaa sillon ku Bruford oli mukana, että kaippa sitte Bruford ;)
No jaa Relayer, Topographic Oceans ja Going For The One (erityisesti Awaken). Ei se Whiten aikakaan täysin köyhää ollut.
Kyllähän tuo Bruford minunkin valintani noista kahdesta on koska hän sattuu ylipäätänsäkin olemaan rumpali jota ehkä kaikista eniten arvostan. Ei minulla kuitenkaan Alan Whitea vastaan mitään ole. Kunniakkaasti hän on hommansa Yesissä hoitanut ja on mielestäni jopa hieman aliarvostettu rumpali.
Bruford on minunkin valintani. Eipä tästä vertailusta varmaankaan saa tappelua aikaiseksi.
Bozzio pisti kertoman mukaan vähintään pari kapulaa päreiksi per biisi.
Tästä hyvästä on pakko copypastettaa pätkä Zappan You Can't Do That on Stage Anymore Vol. 3:n transkriptiota:
Terry: Lemme tell ya . . . I love this man, I work for this man, but this show has like pushed me beyond the brink of what I can physically . . .
Roy: WHOAAAH!
Terry: Withstand. (Sigh) My hands are . . . I mean, look at these calluses! Jesus Christ! I've had a hard tour, I mean, Jesus, we had the, the, the fucking roadmanager committed suicide
Adrian: Oh Terry!
Terry: Then my girlfriend fell out the fuckin' window
Adrian: Oh Terry!
Terry: I mean, it's been hard, you know, and, and now man! I mean, shit, this fuckin' shit, I mean, we have to do two, two fuckin' shows, two nights in a row! You know what it's like to beat the shit out of the fuckin' drums, two shows . . .
Adrian: Two nights in a row!
Terry: . . . two nights in a row!? I MEAN I CAN'T FUCKIN' TAKE THAT KINDA SHIT!
Adrian: HE CAN'T TAKE IT ANYMORE! He can't take it anymore, look at his hands . . .
Terry: My hands, hey, I feel like I've been pounding nails, I feel like I've been hittin' my goddamn hands with a hammer!
No enpä tuota Whiteä ainakaan aliarvostetuksi väitäisi.Onhan alan media e.g. Modern Drummer hehkuttanut herran tekniikkaa ja soittotyyliä vuosikymmeniä ja onpä voittanut sivussa lukuisia yleisö-ja kriitikkoäänestyksiä.Kysymys on puhdas makuasia koska kyseessä on kaksi äärimmäisen erityylistä rumpalia mutta valintani on siltikin Mr.White!! Bruford oli sensijaan oiva Crimsossa(Ja tottakai myös Close To The Edgellä ja Yes Albumilla) Fragile on ollut taas YLIarvostetuimpia levytyksiä Yesin historiassa: Mutta se taas on vaan minun mielipiteeni.
Oottakos perehtyny Whiten vaiheisiin ennen Yesiä? Suosittelen esim. tätä:
;)
Hezzulle!! Olikos tuo joku yksityiskohta Imaginen kannesta? Vai joku muu? Soittelihan White taannoin ennen liittymistään Yesiin Plastic Ono Bandissä ja julkaisi pirulainen myös ihan mukiinmenevän soolonsa Ramshackled vuonna-76!!
Se taisikin olla Live Peace In Toronton kansi sittenkin.;)
Boogie kirjoitti 29/12/2003 klo 14:12:
ihan mukiinmenevän soolonsa Ramshackled vuonna-76!!
ihan mukiinmenevän soolonsa Ramshackled vuonna-76!!
Tuo ei taija yleensä paljon kehuja kerätä?
Hezzu kirjoitti 29/12/2003 klo 21:14:
Tuo ei taija yleensä paljon kehuja kerätä?
Boogie kirjoitti 29/12/2003 klo 14:12:
ihan mukiinmenevän soolonsa Ramshackled vuonna-76!!
ihan mukiinmenevän soolonsa Ramshackled vuonna-76!!
Tuo ei taija yleensä paljon kehuja kerätä?
No eipä yleisesti..Itse kuuntelen satunnaisesti ja onhan sitä toki parempiakin levyjä tehty.
Sekaannun nyt tähän aiheeseen, vaikka Yes ei todellakaan kuulu suosikkeihini. Bill Bruford on selvästi parempi noista kahdesta. Valintaan saattaa tietysti vaikuttaa se, että Bruford on ollut tekemässä hyvää musiikkia muissa bändeissä.
Jimi kirjoitti 28/12/2003 klo 22:40: Wetton tai Jobson (en muista kumpi) jossain haastattelussa kertoi Brufordin ja Bozzion eroista. Koko U.K. aikana Bruford oli kuulema onnistunut katkomaan vain yhden rumpukepin ja oli tästä suorituksestaan ollut aivan ekstaasissa. Bozzio pisti kertoman mukaan vähintään pari kapulaa päreiksi per biisi. Rummut ovat lyömä- eivät hipelöintisoittimet. Vastaus kysymykseen on siis Kanada.
Joo, eipä siinä paljon Ride heilahtele kun videolta katsoo vaikkapa King Crimsonin Beat Clubin keikkaa v.-73 tai Genesiksen Live At Apolloa(V.-76) kun Bill-setä jazzailee, Collins sensijaan ei ole pysyä pallillaan noihin aikoihin.(Brufordin Farmariasu tuo myös koomisia piirteitä tähän hipsuiluun):P
Bruford on parempi arkipäivinä ja lauantaisin klo 9-16.30, White taas muulloin, juhlapyhinä ja toukokuun 15. päivä joka karkausvuosi :P.
Kai kirjoitti 30/12/2003 klo 13:50: Bruford on parempi arkipäivinä ja lauantaisin klo 9-16.30, White taas muulloin, juhlapyhinä ja toukokuun 15. päivä joka karkausvuosi :P.
Hmmm..joo.:o