Kehtaan edes kysyä
YrjöAlkio kirjoitti noin 20 vuotta sitten (30 kommenttia)
lukiossa menee ihan jees.
mutta kyllä olisi kiva saada vähän numeroita ylös kun olen kulkenut tässä 7-8 kaamoksessa liian kauan.
eli onhan myös Palasokerissa ylioppilaaksi kirjoittaneita. eli mitkä olivat ne metkut jolla sinä nostatit numeroitasi?
kun nyt tuntuu ettei oikein opi mitään ja kaikki mitä tunneilla puhutaan menee ihan ohi.
erittäkää ymmärtää minä olen tämänhetkinen nykynuori ja turvaudutaan internetin anonyymiin maailman.
mutta kyllä olisi kiva saada vähän numeroita ylös kun olen kulkenut tässä 7-8 kaamoksessa liian kauan.
eli onhan myös Palasokerissa ylioppilaaksi kirjoittaneita. eli mitkä olivat ne metkut jolla sinä nostatit numeroitasi?
kun nyt tuntuu ettei oikein opi mitään ja kaikki mitä tunneilla puhutaan menee ihan ohi.
erittäkää ymmärtää minä olen tämänhetkinen nykynuori ja turvaudutaan internetin anonyymiin maailman.
+/- saldo : 0 | Tweet
Piti oikein kaivaa tojistus esiin ja tarkistaa..... kolome ysiä, yks kasi, seittemän seiskaa, kaks kutosta, yks vitonen... keskiarvo 7,2... mielestäni mulla meni ihan hyvin... parin aineen kans oli vaikeuksia, toisen kohalla pääsyy oli opettajasa...
Jaa mutta niitä ohjeita...? En mä oikein tiijä....
Ziisus.. keskiarvoihin perustuva arviointimenetelmä on sen verran pimeä, että sen on varmaan keksinyt tiimi Stalin-Saatana-Sailas. Esim: sain lukion kaikista biologian kokeista 10-- paitsi viimeisestä 5 -- Noh, keskivarvo oli sitten keskinkertainen vaikka uskallan väittää että suoritus oli aika kaukana keskinkertaisesta!
Mulle riitti, että kuunteli tunneilla ja luki vähän kokeisin. Keskari tais olla jotain 8,5.
Aito kiinnostus opetettavaan aineeseen taitaa olla olennainen asia oppimisen kannalta. Pelkkä asioiden päähän pänttääminen numeroiden korotuksen toivossa ei ole kovin tehokasta opiskelua. Tosin, oma keskiarvoni oli pakkasen puolella, joten mistä minä mitään tiedän? :D
Minulla lukio meni oikeastaan tekemättä mitää, paitsi ehkä joskus laskin pari matematiikan tai fysiikan laskua. Olihan siinä sitten pientä pudotusta numeroissa yläasteeseen verrattuna. Suurimmat ongelmat tulivat kuitenkin vasta yliopistossa: kun siihen asti oli pärjännyt lukemata, yhtäkkiä huomasi ettei enää pärjääkään.
Kohta on mennyt kymmenen vuotta yliopistolla, enkä vieläkään ole oppinut opiskelemaan.
Mä sain lukiossa puoli-ilmaisia kaseja ja ysejä kurssikokeista. Koealueet, jotka niissä tulee hallita ovat niin suppeita, että pärjäsin aivan minimaalisella työnteolla.
Tätä taustaa vasten lähdin kirjoituksissa soitellen sotaan, mikä kostautui pahiten reaalissa. Vaatimustaso yo-kokeissa on juuri reaalin (ja etenkin humanististen aineiden, joita itsekin luin) kohdalla aivan toista luokkaa - testataan kerralla miten on omaksunut ja kokonaisvaltaisesti ymmärtänyt koko lukioaikana oppimansa.
Kurssiarvosanojen keskiarvo on aika epäluotettava mittari ennustamaan yo-menestystä eikä se juuri kuvaa kokonaisuuksien hallintaa, kun on riittänyt että taitaa yhden osa-alueen kerrallaan.
Toisaalta max. 45 min vastausaika per laaja-alainen kysymys ylppäreiden reaalikokeessa on kyllä kohtuuttoman lyhyt ja nopeaa esseevastaustekniikkaa pidetään jostain syystä itseisarvoisena hyveenä. Tässä suhteessa luonnontieteellisiä aineita lukeneilla on mielestäni suhteettoman suuri etu.
Häh? Olin kyllä takuuvarmasti kirjautunut, mutta silti lähti anonyyminä.
Ruohtinopettaja oli saanu vakuutettua minut meleko hyvin että en ossaa mittään (se oli se vitonen ja sekin oli tuskan takana (peruskoulun päästötoikasa ruohtin numero oli kasi)), mutta silti kirjotin ruohtista Ceen... eli voi se mennä toisinkin päin se vaatimustaso ;)
Sama tarina kuin Hezzulla. Mulla oli lukiossa Ruotsin kurssit muistaakseni 5,4,5,4...jne. eli juuri ja juuri pääsi läpi. Tarkkaan hiottu strategia tuotti kirjoituksissa C:n, tämä täsmästrategia oli kerätä ruotsinkirjoista kaikki sanonnat, mitä löytyi ja opetalla ne jotakuinkin ulkoa (A4 kokoinen lista) ja sitten viljellä ko. lauseita kaikkiin mahdollisiin väleihin. Vuolaita kehuja tuli opettajalta ja lautakunnan tarkastuksessa pisteet vielä nousivat. Eri asia on sitten se että yo-paperin ruotsin arvosana ei kerro mitään kielen olemattomasta osaamisesta, mutta eipä ole yhdeksään vuoteen tarvinnu...
Minulla tuli myös lukiossa Ruotsista lähes pelkästään vitosia ja kutosia. Viimeisen kokeen jälkeen Ruotsin opettaja sanoi minulle: " Yliruusi, sinä tulet reputtamaan (viitaten siis YO-kirjoituksiin)!". No C siitä kuitenkin sitten tuli. Ja pistettä vaille M! En edes ottanut mitään älytöntä loppukiriä kirjoituksia ajatellen vaan kyse taisi lähinnä olla vaan siitä, että opettajamme oli aivan ylitiukka kokeineen.
Minä taisin saada ruotsista numeroita kutosesta kasiin. Kirjoitusten jälkeen pelkäsin, että reputin, mutta sain sentään B:n.:cool:
Sanaakaan en ole tainnut lukion jälkeen ruotsia puhua.
Saa nähdä milloin tulee suoritettua yliopiston pakollinen ruotsin kurssi.
Minä sain ruotsista lukion aikana jotakuinka joka kurssista kasin, jostain kummasta syystä. Viimeisen kurssin ja kirjoitusten välillä oli kuitenkin yli vuosi enkä välittänyt kerrata yo-kokeeseen yhtään, joten B:hän sieltä tuli. Olin silti mielissäni, koska A:ta odotin. :)
Sitä yliopiston pakollista ruotsia minäkin tässä ihmeissäni odottelen. Tarkoitus olisi ensi syksynä se käydä, mutta saatan vielä tulla muihin aatoksiin.
Vähä oon kyllä katkera ku matikasta ei tullu ällää... ei se kauvas jääny...
[u:a64f92d024]Oppimisstrategiat[/u:a64f92d024]. Ota niistä selvää, niin pärjäät ainakin parilla psykologiankurssilla. ;) Lukio meni kuiteskin mukavasti ja suht leppoisasti, vaikka en tietoisesti mihinkään strategioihin panostanut, keskiarvo tais olla 8,6. Kirjoitukset sujuivat myös, mutta niiden jälkeen iski sellainen laiskuus, ettei jatko-opiskelupaikkaa herunut. Välivuotta viettelen sivarina Aitoon Emäntäkoulu OY:ssä. :D
Todellisuudessa lukion päättötodistus on jatkossa aika hyödytön, joten ei niiden numeroiden kanssa kannata hirveästi stressata. Mutta hyvä tietysti oppia asioita ajoissa, ettei homma leviä yo-kisojen alla käsiin.
Hopkins kirjoitti 18/1/2004 klo 22:52:Todellisuudessa lukion päättötodistus on jatkossa aika hyödytön
Huh? Sellaisiin jatko-opiskelupaikkoihin, joiden pohjalta voi tulevaisuudessa tienata rahaa keskimääräistä enemmän, on kyllä sellainen tunku, että ilman loistavaa päästötodistusta on aika turha hakea.
Enpä todellakaan kehottaisi ketään löysäilemään lukiossa, jos aikoo korkeakouluun tai yliopistoon. Varsinkin kun lukiossa pisteet irtoavat vielä aika helposti. Jälkikäteen on sitten vähän paha paikkailla, ja sitäpaitsi kyseessä on vain pari hikistä vuotta, joka on aika lyhyt aika koko elämän kannalta. \n[Muokattu 18/1/2004 / Doc.B.D]
Voihan ne opinnot lopettaa ja mennä töihin ja hoitaa armeijan pois. Toisilla lukiokin sujuu paremmin iltaopiskeluna. Täytyy vain tutkia asiaa paikkakunnallasi. Aikuisopiskelu on erilaista kuin nuorten, yleensä siellä on vain sellaisia jotka haluavat opiskella.
Tunnen yhden professorin Suomessa joka hitaasti hoiti opintonsa ja pääsi jotain kautta korkeakouluun saamatta koskaan TAVALLISTA lukiota, se oli joku ammattikoulupohjainen.
Doc.B.D kirjoitti 18/1/2004 klo 23:05:
Huh? Sellaisiin jatko-opiskelupaikkoihin, joiden pohjalta voi tulevaisuudessa tienata rahaa keskimääräistä enemmän, on kyllä sellainen tunku, että ilman loistavaa päästötodistusta on aika turha hakea.
Huh? Sellaisiin jatko-opiskelupaikkoihin, joiden pohjalta voi tulevaisuudessa tienata rahaa keskimääräistä enemmän, on kyllä sellainen tunku, että ilman loistavaa päästötodistusta on aika turha hakea.
Kyllähän moneen paikkaan voi hakea pelkästään pääsykokeen pisteillä. Vai olenko väärässä?
Omat "tietoni" ovat kylläkin 15 vuoden takaa, mutta kyllä silloin ainakin hyvästä päästötodistuksesta saatavat pohjapisteet olivat välttämättömät , jos haki kauppakorkeaan, lääke- tai oikeustieteelliseen jne. Nykyinen tilanne voi olla toinen, kun joka paikasta tursuaa tradenomeja, iktyonomeja ja sosiaalikasvattajia..
Doc.B.D kirjoitti 19/1/2004 klo 08:48: Omat "tietoni" ovat kylläkin 15 vuoden takaa, mutta kyllä silloin ainakin hyvästä päästötodistuksesta saatavat pohjapisteet olivat välttämättömät , jos haki kauppakorkeaan, lääke- tai oikeustieteelliseen jne.
No joo, puhuin hieman vastoin parempaa tietämystä, koska esim. yhdenkään mainitsemasi alan pääsyvaatimuksista ei ole kokemusta. Muutamien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen vaatimuksista jäi vaan sellainen tuntuma, että hyvä lukion päästötodistus on plussaa, mutta ylioppilastodistus on se, millä eniten on painoarvoa.
En todellakaan suosittele käymään lukiota huolimattomasti, koska niitä asioita siellä opiskellaan, jotka yo-kirjoituksissa on hallittava ja hyvästä päästötodistuksestakin kuitenkin on hyötyä. Pointti oli se, että 7-8 arvosanan oppilaana ei kannata järjettömästi stressata noista numeroista, koska joku 7,5 keskiarvokin on jo ihan hyvä kun lähdetään jatko-opiskelupaikkoihin hakemaan.
menin 7 keskiarvolla lukioon ja minua pelotti ihan helvetisti miten pärjään kun olin saanut mielikuvan että lukioon pitää olla vähintään yli kasin keskiarvo että pärjää.
ruotsi on vaikein kieli minulle. päättötodistuksessa komeili kutonen. ehkä ruotsin opiskeluun vaikutti opettajan tyyli opettaa oppilaita ja kun ruotsin opiskelu alkoi vasta seiska luokalla.
vietin taas pitkän yön miettiessäni opiskelua ja päätin että kunhan kokeen numerot pysyvät 7-8 haarukassa niin kaikki on hyvin.
lukion englannissa saa helposti irtopisteitä kun vähän osaa ?kikkailla? kielellä.
Yrjö, asuthan sä EUssa. Mene kesäduuniin Tukholmaan tiskaamaan,auttaa kielessä...
voisin hyvinkin.
erakoituisin.
Muista Yrjö myös isot alkukirjaimet. Tule muutama piste enemmän ainekirjoituksista.
ainekirjoituksessa muistan. täällä vain tyylikeinon takia.
Eihän tämä ole IRC.
Lisää ohjeita: kantsii muistaa välimerkit ja yhdyssanat :D Vähemmälläkin tarinalla saa hyvin bojoja ku teksti on virheetöntä :)
Hezzu kirjoitti 19/1/2004 klo 19:24: Lisää ohjeita: kantsii muistaa välimerkit ja yhdyssanat :D Vähemmälläkin tarinalla saa hyvin bojoja ku teksti on virheetöntä :)
Käytitkö tekniikkaasi arvostellessasi levyjä vanhoissa Colossus-numeroissa??;)
Eiköhän tuo nyt ole ihan selvä. Instrumentaali on aina parempi, kuin joku mölli jollottamassa tirlittanista.
ainekirjoituksessa muistan. täällä vain tyylikeinon takia.
Tyylikeino my ass.
Onhan se ihan hyvä tyylikeino, jos haluaa vaikuttaa hölmöltä.
Boogie kirjoitti 19/1/2004 klo 19:40:
Käytitkö tekniikkaasi arvostellessasi levyjä vanhoissa Colossus-numeroissa??;)
Käytitkö tekniikkaasi arvostellessasi levyjä vanhoissa Colossus-numeroissa??;)
Noudatin ohjetta "keep it short", en keränny tai jakanu pisteitä.