Wigwamin albumit
EsaJii kirjoitti noin 22 vuotta sitten (62 kommenttia)
Ei ole tarkoitus mitään äänestystä laittaa, mutta voi kelata läpi omat ajatukset albumeista.
Tombstone Valentine -- ei niin mainio, mutta kuitenkin hieno muisto, kun sain ostaa aidon suomalaisen levyn jenkeissä!
Being -- alkaa olla kärkipäässä vasta CDn saatuani. Ei tartte kääntää B puolta!
Nuclear Nightclub -- soi kokonaan. Ajoittuu elämässäni iloiseen aikaan. Olin juuri löytänyt oluen!
Lucky Golden -- International Disaster, Nutshell, Sane Again, siinä suosikit. Muutkin toimi ajan mittaan.
Dark Album -- Vasta kokonainen CDnä, tartti sen Horacen jutun. Ei kun siis se Daemon Duncetan tarina oli se tarpeellinen lisä CD versioon.
[Muokattu 23/9/2002 / EsaJii]\n[Muokattu 24/9/2002 / EsaJii]
Tombstone Valentine -- ei niin mainio, mutta kuitenkin hieno muisto, kun sain ostaa aidon suomalaisen levyn jenkeissä!
Being -- alkaa olla kärkipäässä vasta CDn saatuani. Ei tartte kääntää B puolta!
Nuclear Nightclub -- soi kokonaan. Ajoittuu elämässäni iloiseen aikaan. Olin juuri löytänyt oluen!
Lucky Golden -- International Disaster, Nutshell, Sane Again, siinä suosikit. Muutkin toimi ajan mittaan.
Dark Album -- Vasta kokonainen CDnä, tartti sen Horacen jutun. Ei kun siis se Daemon Duncetan tarina oli se tarpeellinen lisä CD versioon.
[Muokattu 23/9/2002 / EsaJii]\n[Muokattu 24/9/2002 / EsaJii]
+/- saldo : 0 | Tweet
Niin, ja monet tekstit selvisivät lopulta vasta Nuclear NETCLUBIN avulla
http://members.surfeu.fi/mmerilai/wigwam/lyrics/cheap_evening_return.htm
tämä biisi oli sen vaivan väärtti. Pistän sarjaan Grass for Blades biisistä alkavista teemoista.
Teksti alkaa lopulta selvitä, mutta ei oikein se nimi. Suonnan sant OK, mutta alone to the shore on along the shore, ja a little barrel on a wheel barrow. Glass, XXXX ja leaves lauseessa ei ole sanaa doctor.
[Muokattu 23/9/2002 / EsaJii]\n[Muokattu 24/9/2002 / EsaJii]
Hmm.. mun Wigu-mieltymykset on ehkä vähän kummallisia, Nightclubin ja Beingin rinnalle nimittäin rankkaisin Hard 'n Hornyn! Siinä levysä on sitä jotain...
Kesti multa mahdottoman kauan saada siitä kopio. Kun se sitten tuli LP Epekseltä Tampereelta, oli pikkuinen pettymys. Muttei se huono ollut kun sitä sitten kuunteli. Oli vaan jotenkin vanha soundi, mullekin, ja siinä vaiheessa olin jo muussa maailmassa musiikin puolesta.
Grass For Blades olis hyvä nimi progebändille!
Mä en pysty sanomaan suosikkilevyäni Wigu-tuotannosta. Jokaiselta levyltä löytyy omat helmensä. Ja bändihän kuuluu mun ehdottomiin suosikkeihini. Tosin viime aikojen touhu on ollu vähän noloa, mutta eipä se saa vaikuttaa siihen kaikkeen hyvään mitä bändin pitkältä uralta löytyy...
Noloa?
Kyllä Titans Wheeliltä löytyy vaikka Lucky Goldenin tasoisia biisejä.
Studion puolelta ei kai yritetty toistaa Nuclear Nightclubin soundeja.
Fairyportista on muodostunut suosikkini. Vähiten pidän Tombstone Valentinesta - jos ei oteta huomioon Light Agesia ja Titans Wheelia.
Jostain kumman syystä mä taas en arvosta Nuclear Nightclubia mitenkään hirveen korkeelle Wigujen tuotannossa. Onhan se tietysti hyvä levy ja muuta mutta Hard 'n Horny, Being, Lucky Golden ja Dark Album menee kyllä kirkkaasti ohitse suosikkilistalla.
Nightclubista vaan puuttuu joku tietty taika, mitä on nimenomaan esim. Hard 'n Hornylla.
Titans Wheelistä en osaa oikeen vieläkään muodostaa mielipidettä, että onko se nyt sitten hyvä juttu vaiko ei.
Toisaalta, eihän Wiguilla varsinaisesti huonoja levyjä ole. Eri asia sitten että tykkääkö levyn meiningistä.\n[Muokattu 24/9/2002 / Minea]
No, NuclearN ei olekaan sitä kaikkein älypäisintä Wigwamia, mutta on siinä mulle taikaa! Ja lopun sain kuulostamaan hienolta..viittaan aikaisempaan viestiin..nesteillä.
Nololla tarkotin lähinnä muutamia heittoja mitä on tullu esim. Rekun suusta. Ja jotain keikkoja. Ei niistä nyt enempää tässä yhteydessä.
Titans Wheelillä on tosiaan muutama ihan ok biisi, ja itse nimikkobiisi on jopa klassikko. Toisaalta taas sinkkulohkasu kyseiseltä levyltä on aika karsea kasarimeininkeineen... Mutta silti, Wigut rules ;)
Minun ehdoton Wigwam suosikkini on Being ja hyvänä kakkosen Nuclear Nightclub. Titan´s Wheel on aika keskinkertainen levy. Sisältää ihan hyviäkin kappeleita, mutta toisaalta myös todella "väsyneitä" vetoja myös. Tuotanto levyssä on myös aika huono.
Titan's wheel on aika tylsä levy. Taustamusiikiksi sopivaa mitäänsanomatonta humppaa. Kaksi tähteä. Ja tähtimmärä ei johdu siitä, että vaatisin wiguilta edelleen jotain Fairyport kamaa. Jos levy olisi ollut jonkun muun bändi en olisi jaksanut edes loppuun asti, nyt yritin sentään useamman kerran kuunnella. Levy ei ole päivitys nykyaikaan vaan 80-luvulle.
Allekirjoitan pitkälti mielipiteesi Lazer! Vaikkakaan en olisi ihan noin rankasti sitä uskaltanu sanoa... Mutta ne levyn kasarisoundit ja -kliseet on oikeesti aivan käsittämättömiä.
Kite: jos haluat jotain ajatonta niin hommaa Kuusumun Profeetan kaksi levyä.
En itsekään noin tylyä tekstiä heittäisi Wigwam vieraskirjaan. Luulisin, että kun johonkin yhtyeeseen syntyy tarpeeksi syvällinen ystävyyssuhde halutaan ymmärtää kaikkia sen tekemisiä (tosin onhan TW:tä jotkut kriitikotkin kehuneet). Tuolla on lähes kaikki Wigu keikat kehuttu kattoon asti, mutta valitettavasti itse uskon enemmän ystävääni, joka heinäkuisesta Jyväskylän keikasta sanoi todella negatiivisia arvioita. Itsekin J:ssä tuolloin, mutta keskityin elokuvien tuijottamiseen. Wigua olen nähnyt vain niillä keikoilla, kun soittivat vielä lähinnä vanhaa kamaa. Sunkkahan voisi valottaa tuota ystävyysuhde juttua Rushin kohdalla;)
Wigwam-foorumilla Titans Wheeliäl kovasti yritettiin puolustella tyyliin, että ihmiset eivät ymmärrä mistä Wigwamissa on kyse jos arvostelevat albumia. Ehkä näinkin, mutta luulen enemmin kyseen olevan siitä ettei Wigwam-foorumin väki pysty vaan myöntämään sankareidensa mokanneen.
Kiitti vinkistä Janus, tarkotus on ollu jo pitkään tutustua tuohon bändiin, mutta en ole koskaan jaksanu (tai ei oo ollu rahaa) raahautua keikalle. Pitänee ryhdistäytyä! \n[Muokattu 4.10.2002 / kite]
En nyt sanoisi että Titans Wheel mikään moka on, mutta ei se proge albumi ole.
Ne on vain niitä juttuja, että jos et ole jo valmiiksi Wigwam fani, se voi ola vähän tasapaksu. Light Ages, out of print, oli aika kummajainen, kun sen huonommat raidat olivat tosi kehnoja ja taas parhaat raidat parempia kuin Titans Wheel parhaat.
Olen ostanut kymmeniä huonompia CDitä viimeisen 3 vuoden aikana, ja vaihtanut pois.
Progefaneille: alkakaa Fairyportista, tai Beingistä.
Ilmeisesti TW on silti lähmpänä vanhaa progea kuin uudemmat progen alle listatut bändit.
Mahdollisesti TW pääsee laajempaan levikkiin, onhan se kansainvälisellä levymerkillä.
Omat suosikit on ehdottomasti Lucky Golden Stripes And Starpose, Being ja Nuclear Nightclub. Lucky golden jne. löytyi erään keskikaljaräkälän jukeboksista ja sitä tulikin sitten soitettua sen verran usein, että top10-listan biiseistä yli puolet löytyi siltä levyltä...
Jaahas, Lazer, täällähän ystävällismielisesti melkein vittuillaan mun Rush-harrastuksesta ;)
No, en minäkään nyt ihan niin kritiikitön Rush-fani ole kuin miltä saattaisi kuulostaa... En minä Vapor Trailsseista heti kauheasti pitänyt, muutaman kuuntelukerran jälkeen tuntui jopa, että eihän tällaistä musaa vapaaehtoisesti kuuntelisi, jollei se olisi Rushin tekemää! Kyllä siitä sitten nopasti alkoi jo asiaa löytyä ja keikan jälkeen biisit kuulostavat aivan erilaiselta. Nyt VT on jo loistolevy minun mielestäni.
Ja konsertissa olin huojentunut kun eivät soittaneet Closer to the Heartia koska vihaan sitä.
Eikä Prestolla, Roll the bonesilla ja Counterpartsilla ole minun mielestäni kovin montaa hyvää biisiä mutta kyllä minä taidan siltä tästä porukasta kovin Rush-fani olla...
Titans Wheelistä en ensikuulemalta pitänyt mutta nyt kun on käynyt kuuntelemassa pari keikkaa jossa nou biisit on soitettu, levykin kuulostaa taas ihan erilaiselta, siinä on jopa muutama ihan loistobiisi! Ja WpW-livellä skippailen aina Absalomiin ja Bless your lucky starssiin, ne on mun suosikkeja.
Hard ´n Horny (varsinkin Henkka), sitten Being ja Fairyport (Kuumat rot..eiku hiiret!)...
45Spesiaalin keikalla uuden levyn biisit kuullostivat mainioilta, mutta ostettuani albumin petyin aika pahoin.. en oo kylläkään kuunnellut kuin pari kertaa läpi..
"Ja WpW-livellä skippailen aina Absalomiin ja Bless your lucky starssiin, ne on mun suosikkeja."
Joo, ihan hyviä ovat. Jossei live soundissa ja äänityksessä olisi pikkasen harmittavaa..mitälie..soittaisin sitäkin enemmän. Wigwam livena on paljon sen levyn mukainen. Kaipa kalliimmalla kamoilla saisi hieman paremman soundin lavalla.
Parhaat Wigut ovat epäilemättä Being ja Fairyport. Beingin
jälkeisissä levyissä eniten häiritsee tuo Gustavsonin poissaolo. Nuclear Nightclubilla jazz-rock vaikutteet ovat vetäytyneet mielestäni liikaa taka-alalle ja perussaundi muuttunut.. "Do or die" on toki hieno!
Jos joku haluaa aloittaa uuden ketrjun Wigwamin keikoista, niin siitä vaaan.
Juha kertoo Wigwam svuilla:Jukka Gustavson soittaa Hammondeja
Kallion urkuviikoilla ravintola Ryt-
missä 6.1.2003 alk. klo 21.00.
Lisäksi Jukka on lupautunut vierai-
lemaan Wigwamin helmikuisessa Tavas-
tian juhlakonsertissa. Ilmeisesti odotettavissa myös muita yllätysvie-
raita...
Lueskelin tässä yhtenä päivänä vanhoja Soundeja, eräässä Wigwamin haastattelussa puhuttiin Wigwam aiheisesta kirjasta, että sellanen ois tekeillä..
Onko joku kuullu jotain muuta tällasesta??
Melkolailla myöhässä taidan tähän ketjuun postata, mutta itse olen havainnut kyllä Beingin aivan voittamattomaksi albumiksi. Muillakin Wigujen albumeilla on kyllä omat hetkensä, mutta Being on täyspainoisesti loistava.
Ja Being on kyllä Wigujen albumeista ehdottomasti progein, muut aika laimeita noin progepuolelta, vaikka hyviä biisejä löytyykin.
Saat kysyä Mikolta siitä kirjasta Wigwam sivuilta. Laita viesti Guestbookiin. Ei sitä kukaan muukaan kirjoita. Kustantajasta en tiedä, mutta kun sellainen ilmestyy, kai kirjakin sitten joskus. Oikeastaan Wigwamin keikkailua ja levytyksiä kannattaa seurata vielä pari vuotta, joten ehkä asia ei ole vielä kiireinenkään.
Kaikki Wigwamin levyt ovat laatuisaa tavaraa paitsi tuo viimeinen vedätys nimeltään Titans Wheel. Vanhempikin tavara miellyttää mutta enemmän tunnustan tuota Deep Pop -aikakautta. Useimmiten soi Lucky Golden Sripes...
Arvaakohan tammikuussa mennä katsomaan/kuunteleemaan Wiguja livenä? Oli meinaan vuosi pari taappäin melkomoinen pettymys tuo Kettusen rumpaloima keikka! Noposta tuli kovastikin ikävä...
Vain levyt Fairyport ja Being sisältävät niitä elementtejä, joita itse edellytän progelta. Ne kestävät myös kansainvälisen vertailun. Nuclear nightclub on ihan OK, mutta ilman Gustavsonia sillä ei ole edellytyksiä em. albumien ansioihin.
Tiukat ovat rajat sinulla. Kokeile Wigwam Plays Wigwam liveä, kuuntele Absalomia, eiköhän tuo ylitä progen määritteet suurelle osaa progekansaa.
Absalom on ehdottomasti progea, koska sen kertosäkeessä on tahtilajikikkailua jolla ei ole oikein muuta funktiota kuin töksähtää :D
Mutta Hard 'n' Hornya ei parane aliarvioida. Laadukasta protoprogea.
Kaupassa katselin Fairyportin uutta painosta. Hyvältä näytti, mutta eikös sieltä kuitenkin puuttunut se luontokuva ja muovikassi-otos?
Niinpäs muuten puuttuukin! Taas on anorakkeja kusetettu!! :P
Cafff...back to sleep...
Fairyport on mahtava levy, sattui vielä löytymään originaali tuplavinyylipainoksena 15 eurolla vuosi sitten levymessuilta. :P
Mutta minkälainen tuo Beingin remasteroitu versio oikein on? Joskus muistan nähneeni progelistalla jotain negatiivista kommenttia siitä. Olen vain ajatellut viimein hankkia kyseisen levyn, ja ajattelin, että kannattaako ihan reilusti ostaa vaan se remasteroitu, eikä maksaa maltaita mistään vinyylistä, jos sellainen edes kohdalle sattuu?
Ei minulla ainakaan ole ollut mitään valittamista Beingin remasterin suhteen. Tosin enpä ole alkuperäistä vinyyliä koskaan kuullut.
ps. Rave-Up For The Roadies on TYLSÄ!
Hard'n'Horny/Tombstone Valentine -yhdistelmä-cd on yksi
rakkaimpia levyjä minulle. Sen kuuntelu ajoittuu aikaan jolloin aloin
löytää musiikin uusia ulottuvuuksia. Kirjastokappale oli minulla
kuukausikaupalla putkeen lainassa ja intensiivisen kuuntelun merkit
näkyvät yhä: kirjaston levy nimittäin jumittui yhteen kohtaan, ja
oli pakko vaihtaa kappaletta. Sitten kun aikanaan ostin oman
virheettömän kappaleen levystä, niin meni vuosia ennen kuin lakkasin valmistautumasta sen jumittavan kohdan skippaamiseen,
vaikka levy tietenkin jatkoi normaalia soimistaan...;)
Nuclear Nightclubissa on vetovoimaa. Se pakottaa kuuntelemaan ja fiilistelemaan. Hard n' Horny on myos hyva mutta silla ei ole samaa vaikutusta minuun. Sita on ilo kuunnella, mutta jos kuuntelen sita ensin, sitten NN:aa, se kuulostaa vaisulta, vaikka onkin hienoa musiikkia. Itseasiassa Beingin ja NN:n vierella kaikki muu ennen ja vielakin kuuntelemani musiikki kuulostaa vaisulta. :-) Ehka se johtuu siita etta noh, Being on ensimmainen kuuntelemani progelevy, ja NN muuten vaan uskomaton. Juuri Wigwam (nimenomaan Being) kehottaa kuuntelemaan progea ja tutustumaan siihen. Siitahan tama minun vasta vahan aikaa kestanyt ja alkutekijoissaan oleva progeinnostus onkin alkanut. :-)
(Ja nyt kun paasin tahan, niin minulle SAA suositella (huom! helposti lahestyttavia) progebandeja ja ennen kaikkea levyja.)
minulle SAA suositella (huom! helposti lahestyttavia) progebandeja ja ennen kaikkea levyja.
http://www.kotinet.com/heikki.kippola/suositus.htm
;)
Tuo on tuttu usko pois. Etka arvaa kuinka monta kertaa maa oon lukenu tuota ja pohtinu. :-)
No ei sitten mitään, unoha äskönen :P
Hopkins, Being remasterissa on kuulemma jotain ep'tahteja, tai siis jokun soitin hieman edessä tai jäljessä muutamassa harvassa kohdassa. Itse en ole huomannut. Ennen en jksanut Being LPtä soittaa molempia puolia, nyt en millään jaksa lopettaa, joten soi läpi aina kokonaan. Tosin en aina ole huoneessa koko sitä aikaa..
Enka mitaa, tuo on hyva. Sitten kun joskus saan raahattua perseeni fillarilla kirjastoon niin tuo on semmonen sivu mista ehtin jokaista etta loytyyko. :-)
Taitaa mulla olla sivujesi linkki sivuillani, toisinaan tulee kaytya useinkin. Sivumennen sanoen hienoa tyota. :-)
Fairyport on mahtava levy, sattui vielä löytymään originaali tuplavinyylipainoksena 15 eurolla vuosi sitten levymessuilta. :P
Aika kallis. Itse sain originaalin kaikkine liitteineen loistokuntoisena 30 markalla joku 7 vuotta sitten.:P
Aika kallis. Itse sain originaalin kaikkine liitteineen loistokuntoisena 30 markalla joku 7 vuotta sitten.
No niinpä tietenkin. Me nuoremmat ja tuoreemmat progen ystävät saamme kärsiä perkeleen kalliista vinyyleistä. ;) Olen kyllä ilokseni huomannut, että hieman harvinaisempiakin 70-luvun progeja on julkaistu vinyylillä uudestaan. Viikko sitten ostin Arean viidennen levyn hintaan 15 euroa, ja tänään tarttui matkaan Comuksen First Utterance... Ei tämä maailma niin paha paikka ole.
Nuoremmat ja tuoreemmat...Jumalialiuta, olen itsekin vasta tässä legendaarisessa "rock'n'roll kuolemat" -iässä, eli 27v. Toi Fairyport oli vaan ihan uskomaton säkä, sain muitakin vinyyleitä samalla kertaa polkuhintaan. :D
Ei ne kaiki kuolleet, on useita rock vaareja. Chuck Berrykin on yli 75. Tosin sen sielu kuoli nuorampana vakilassa ollessa...
Sitä vaan, että niin moni kuoli 27 vuoden iässä. Taisipa olla Nick Drakekin, kuoli täsmälleen samana päivänä vuotta aiemmin kun minä synnyin. Mutta mikäpä toisaalta basistin tappaisi...:P
Huh, mullahan tuohon legendaariseen ikään on vielä miltei kahdeksan vuotta. Siinä ajassa sentään ehtii harkitsemaan muusikon uraa vielä toisen kerran.
Kuinka ollakaan, kun kerrankin pääsin vinyyliostoksiani hehkuttamaan, niin soitin otti ja levisi. :mad: Näin käy kun innostuu liikaa.
tänään tarttui matkaan Comuksen First Utterance...
Mistäs tarttui mukaan, mikä versio ja paljonko maksoi?
Swamp Musicista löytyi hintaan 21,90. Tämä on tällainen Get Backin julkaisema tupla, ensimmäisellä vinyylillä on itse First Utterance ja toisella kolme biisiä vuonna 71 julkaistulta harvinaiselta epltä. Noita ep-biisejä en päässyt kuuntelemaan, kun teknologia petti. Mutta todella mukava ja hieno paketti joka tapauksessa.
Jiihaa! Wigujen "Information" on viimmen julkastu cd:llä!
Toi ei oo olleskaan niin huono ku jotku väittää, kyllä toi Dark Albumin päihittää (ja tottakai Light Agesin ja Titans Wheelin myös). Hankintaan menee! :cool:
http://members.surfeu.fi/mmerilai/wigwam/
tai suoraan:
http://members.surfeu.fi/mmerilai/wigwam/discography/information.htm
Syö silliä, juo kuravettä päälle!
helevettiläinen... mää kun hetken jo luulin että tuommonen oli oikeesti ollut. Tosin olisi kyllä ollut aika ihme jos tämmösenä wigufanina en tuommosesta levystä olisi koskaan aikasemmin kuullut. Hemmetin hyvä pila Mikolta kyllä.
The Road To Wigan Pier (Rechardt - Pembroke) 3:47, 11. Rejuvenation Resumed (Rechardt - Pembroke - Huldén)
Varsin uskottavia nimiä.
Chessmate in Tangiers ei kuulosta englantia äidinkielenään puhuvan shakinpelaajan keksimältä nimeltä, ellei sitten ihan sanaleikkilinjalle lähdetä (matti = checkmate).
Niin jos tuota Informaatiopitoista toiveajattelua harrastas, niin nyt olis Siboneyllä paikka tehdä Masked Marauders´it..... Matzskuahan olis kyllä.
Syö silliä, juo kuravettä päälle!
Vaan olihan se ihan hauska juttu :)
Oli oli, yksi parhaista mitä olen nähnyt. Jos siinä olis puhuttu vaan kadonneista nauhoista, jotka nyt löydetty ja ensi kertaa julkaistu, olis varmaan menny täydestä. Mutta nuo levyarvostelut viimeistään paljastivat.
Mutta tosiaan aivan loistavasti tehty kaikkine Taskisineen, Suvantoineen Radio Kebab -viittauksista puhumattakaan!:)
Harmi kun Rekku tuli vasta Gustavssonin lähdettyä. Beingin jälkeinen Wigwam oli kokoonpanonsa puolesta selvästi Jukan aikaista tiukempi, mutta oivaltavan säveltäjän menettivät. Vaikea nimetä muuta suosikkialbumia kuin Being. Niin ja Hard n' Hornyn suom.kiel. lyriikat on mukavia...
Harmi kun Rekku tuli vasta Gustavssonin lähdettyä.
Pilkunnussija iskee jälleen:
No okei ;) mut lähinnä se studioälppyjen kehitys
Juuri sen takia Pembroken "Pigworm" on niin loistava studioteos, Wigwamin parhaita. :)
Kokoonpano on täydellinen (Pembroke/Rechardt/Gustavson/Pohjola/Österberg) ja musiikki ainutlaatuista. Etukannessa lukee jopa Wigwam!