Rumpusoundeista
Janus kirjoitti noin 22 vuotta sitten (22 kommenttia)
Millä levyllä on mielestänne onnistuneimmat rumpusoundit? Minua miellyttää ehkä eniten Jeff Buckleyn Grace-levyn (1994) rummut. Soundi on tukeva mutta ei liian massiivinen tai tukahduttava. 80-luvun levyjä ei saa sitten mainita. :P
+/- saldo : 0 | Tweet
Onhan noita hyviä soundeja vaikka kuinka monella levyllä, poislukien ne kasarilevyt. Sub-Urban Tribellä on muistaakseni aina ollut hyvät rumpusoundit. 70-luvun tuotannosta Led Zeppelinin rumpusoundeissa on potkua. Jatsiukot taitavat kuitenkin mennä rokkimiesten edelle tässäkin asiassa. Vaikea nimetä yhtä ylitse muiden.
Jos karmeinta soundia haetaan, niin Dream Theaterin Images & Wordsin virvelisoundi on jostain aivan syvältä.
Ei nyt viitsisi tuota Simon Phillipsiä tuputtaa joka paikkaan, mutta kyllä hemmo vääntää sellaiset rumpusoundit levyille että paha tähän muitakaan keksiä. Taitaa tosin nuo Phillipsin soundit jakaa mielipiteitä aika jyrkästi, toiset eivät voi sietää avoimena soivia rumpuja jotka kuulemma kuulostavat lähinnä muovitynnyreiltä, mutta omasta mielestäni rummun pitää nimenomaan soida. Äänittäjät, miksaajat ja masteroijat saattavat olla hieman eri mieltä... :P
Phillips tosiaan itse vääntää soundinsa, kertoi jossain haastattelussa että on 3-vuotiaana saanut äidiltään kelanauhurin ja mikrofonin ja on siitä lähtien äänitellyt kaikenlaista. Toton Tambu levyä äänitettäessä mr. Phillips oli itse mikittänyt kannut ja sanonut äänittäjille että homma on valmis. Äänittäjät äimänä ihmettelivät että eikö laiteta gatea ja efektiä. Ei laitettu. Oli kuulemma ollut aikamoinen shokki noille L.A. jampoille... :)
Images & Wordsin soundeihin ei tainut olla itse Portnoykään (?!) täysin tyytyväinen, konekivääriin vertasi virvelisoundia. Triggaamalla on pilattu monesti levyn rumpusoundit, mutta vielä useammin bändit pilaavat live-soundinsa työntämällä akustisesti hyvin soivat rummut täyteen triggereitä ja sitten käyttämällä jotain 80-luvun sähkörumpusoundeja.
Ääh, Ringo Ronnie ja keith Moon!
Ringo oli eka rumpali jonka äänittämistä tarkkailtiin ja mikitettiin sillä tapaa, vaikka teknisesti keksinkertainen.
Tuorein omistamani levy jolla Phillips soittaa taitaa olla vuodelta 1983, Mike Oldfieldin Crises. Kyllähän rumpusoundit eroavat muista sen ajan äänitteistä, vähän sellaiset "treenikämppäsoundit".
Crises-levyllä on mainiot soundit.
Parhaita rumpusoundeja jota minulle äkkiseltään tulee on Peter Gabrielin kolmoslevyllä, Crimsonin Redillä ja Gongin Shamalilla on myös aika mainio. Mannheim Steamrollerin "pahvilaatikko"-soundi on myös mahtava!
Crises-levyllä on mainiot soundit.
Parhaita rumpusoundeja jota minulle äkkiseltään tulee on Peter Gabrielin kolmoslevyllä, Crimsonin Redillä ja Gongin Shamalilla on myös aika mainio. Mannheim Steamrollerin "pahvilaatikko"-soundi on myös mahtava! Ai niin Porcupine Treen Lightbulb Sunin rumpusoundit miellyttävät myöskin kovasti.
Öh, mitäköhän tossa tapahtu.
Noh anyway tuli mieleen yksi levy jossa on todella mainiot rumpusoundit. Nimittäin Pierre Moerlen´s Gongin Downwind levy. Tai oikeastaan erityisesti nimibiisissä jonka on tuottanut Mike Oldfield. Todella messevät soundit ja hyvä biisi vaikka levy ei kokonaisuutena kovin huikea olekaan. Yleisesti ottaen rumpusoundit on kyllä todella tärkeä juttu levyssä kuin levyssä.
Esim. Marillionin Fugazi menee minulta ihan ohi koska rumpusoundit on niin hirveät.
Zappan biisissä Peaches en regalia olen kuulevinani sähkörumpuja (2:20). Mutta voiko se olla mahdollista? Olivatko nuo systeemit vielä tuolloin (1969) edes kokeiluasteella? Luultavasti soundi on saatu aikaan nauhaa nopeuttamalla.
Rumpusoundit ovat silloin hyvät kun ne kuulostavat siltä että nyt on jossain rumpusatsi ja sitä soitetaan. Ärsyttää jos kuulostaa siltä että basari on yhdessä huoneessa ja virveli toisessa ja pellit kolmannessa. Tähän syyllistyvät esim. useimmat metallibändit. Soiton dynamiikka ja groove peittyy pahasti jos rumpuihin laitetaan kaikuja ja kompressiota. Jollain Portnoylla nyt ikinä ole ollutkaan edes kohtalaisia rumpusoundeja vaan aina sitä samaa onttoa lätinää.
Brufordin virvelisoundi on parhautta.
Brufordin virvelisoundi on parhautta.
Nimenomaan! Voisi jopa sanoa, että se on kunnollinen. :)
Ei liity aiheeseen juuri mitenkään, mutta oletko Janus kuullut Buckleyn Sketches for my sweetheart the drunk levyä? Itselle ainakin aika pettymys jumalaiseen Graceen verrattuna. Tiedä sitten onko jannu saanut edes täysin viimeisteltyä biisejä, kun tuohan tuli kuoleman jälkeen. Siis ei se nyt huonokaan ollut, mutta...
Sketches… oli mannaa taivaasta kesällä 1998. Sitä jälkimmäistä levyä ei tule juurikaan kuunneltua mutta tuplan ykköslevy on hieno. Jeff itse asiassa hylkäsi nuo nauhat ja aikoi nauhoittaa biisit uudelleen mutta ei niissä minusta ainakaan ole mitään vikaa. Juu ei se tietenkään Gracen tasolle yllä mutta tuohon debyyttiin ihastuneille välttämätön hankinta. Vaikka nauhat jäivätkin keskeneräisiksi niin kyllä olennainen välittyy.
Columbia rahastaa juuri julkaistulla 5:n ep:n boksilla. Muutama hassu täky olisi mutta jätän väliin.
“Stay with me under these waves, tonight
Be free for once in your life tonight “
Simon Phillips on kyllä mainio rumpali, mutta kuunneltuani aamunavauksena Mike Rutherfordin Small Creep´s Dayn, niin täytyy todeta, että tuo levy sisältää joitain 80-luvun karmeimpia "muovitynnyri" - rumpusoundeja.
Keith Moonin rumpusoundit olivat aikaansa edellä, lukuunottamatta "Tommy":a.
Olikos Small Creep´s Dayn tuottajana David Hentchel? En muistanutkaan että tuossa levyssä olisi ollut erityisen huonot tai kasarimaiset soundit. Levyhän on sitten aikaansa edellä koska se ilmestyi jo vuonna 1980. :D\n[Muokattu 13/11/2002 / Kcrimso]
Levyn tuottaja on tosiaan David Hentschell.;)
Keith Moonin rumpusoundit olivat aikaansa edellä, lukuunottamatta "Tommy":a.
? Rummuthan tömisevät Tommylla mainiosti.
Kyllä miekkonen sai kuitenkin aikaisiksi kunnon rumpusoundit samoihin aikoihin Dukeen ja Oldfieldin QE2:seen. Outoa. Kuka mokasi? Rutherford? Simon Phillips?
Hmmm... syyllinen? En usko, että ketään voi erityisesti Small Creeps´s Dayn huonoista rumpusoundeista syyttää. Sitä paitsi rikos on vanhentunut. Tuohon aikaan (1980) proge oli eräänlaisessa krapulatilassa, ja ex-progemuusikot yrittivät hädissään olla innovatiivisia soveltamalla uusinta soitinteknologiaa sovituksissaan. Erittäin hyvä levyhän S.C.D.- kuitenkin on. David Hentschelin tuottamilla levyillä kuulee usein hyviä rumpusoundeja; Wind & Wuthering, Azure D´or, Duke jne.
Joku on tuomittava rikoksista ihmiskuntaa vastaan kaikesta henkisestä kärsimyksestä jota 80-luvun rumpusoundit aiheuttivat! Noitavainot alkakoon.
Syylliset löytyvät täältä:
http://home.t-online.de/home/Jens.Theysen/peter3.htm
Ei en saata tuota hyväksyä! Gabrielin levyissä on niin hyvät rumpusoundit ettei syytä voida sysätä heidän niskoilleen vaikka heitä imoitoineet looserit olisivat homman myöhemmin mokanneet.
Minä syytän radiota, kuten aina. Booomm-tsiiihhh kuulostaa autossa paljon selkeämmältä kuin se että rumpali tatsittelee nyanssikkaasti luonnollisilla soundeilla ja nojaa grooveen niin että moottorin myrinän ja radion kompression jäljiltä kuulostaa lähinnä siltä että joku ei pysy rytmissä. Sama pätee digitaalisyntikoiden piu-soundeihin (joilla soitetaan kertosäkeessä joku pieni kimeä koukku) verrattuna muhkeisiin moogmattoihin.