EsaJii kirjoitti noin 23 vuotta sitten (8 kommenttia)

Jaksoin olla melko hyvin kärryillä Suomen rock bändeistä aina 80 luvun läpi. Sen jälkeen ihan satunnaisesti. Olisiko sitten ikäni tai muu, mutta vaikuttavat kovin paljon ison maailman kopioilta. Koku HIM on hirvee!

Kelasin läpi muutaman kokoelman:

Omistan näitä Pokon kokoelmia nyt 3. Ekassa hankkimassa oli hauskin Luumäkien Mut mut jätettiin. Vitonen on läpileikkaus pitemmästä ajasta. Nyt tuli tämä 7

Suomirockia 7
CD 1
1. A Kela – Puistossa
ei huono, täs on oikee tarina
2. 4 Ruusua – ei bändin parhaita
3. Tehosekoitin-- ??
4. J. Marjaranta – iskelmä
5. Zen Cafe - kiva
6. Guava – melkein kiva
7. Rasmus – sormi next track nappiin
8. Tik tak – ei niin ärsyttävä kuin Nylon Beat
9. Him
10. 69 Eyes – nää kaks on samaa makkaraa eri päistä
11. Movetron – voi ei, tiskijukka soitti Romeo Juliaa ennen Wigwamia
12. Nylon Beat
tää tyyli ärsyttää mua jo englanniksikin
13. Leevi ja L. – käsittelen erikseen 80 ”hittiä” suomirockin makkaraosastolla
14. Yö—hyvä yritys, rock balladi
15. T. Läntinen – perusrockia
16. Apulanta – ihan siedettävää
17. Lumo – ”Vesivehmaan polcca”
ykkös CDn paras, suomalaiskansallinen
18 Kaupunginorkesteri – tavallinen
19 J. Tervomaa – vaikea lokeroida, melkeen kiva
20 Popeda – aina ne papat jaksaa

CD 2:n, sama Suomirock 7, kohokohdat
”Mä elän vieläkin” (Mustajärvi ja Co), Elwoodin Hiljaiset, Ville Leinonen – kiva, ja slaisdiakin, CMX (jaksan tätä yks biisi kerrallaan), ”Viekää minut baariin” (FreudMarxEngels), Juice (villapaitajuttu), Lindholm – Pieni ja hento, sopiva pääte, bileiden tullessa sammumispisteeseen

Suomirockia 5 (Poko) ihan kelpo kokoelma, tunnenkin suuren osan esiintyjistä. Muutaman raidan olisin jättänyt pois, liika hitaita, lähes iskelmiä.

Vähän tummempia rock sävyjä löytyi Raumanmeren Juhannus kokoelmalta, sen kakkos CD:ltä. En nyt välttämättä ole englanniksikaan Kotiteollisuuden sun muiden edustaman hevipohjaisen kannattaja. Ja muiden metallipohjasisen, josta melodiat puuttivat, mutta tumma vire jatkuu pötkönä englanninkielisten metalli-idolien mukaisesti.

Tämän kkoelman mukana tuli myös Eläkeläiset ja Kiitos Humpasta. Pikkaisen harmittaa kun en parin muun sijasta ottanut CDllistä Eläkeläisiä. Pelkäsin liian slipparimasita pilailua.
Kolmesta tuomasta kokoelmastani, 6 CDtä, kerään kai yhden verran kuuntelukelpoista.. Se kolmas uusi oli Raumanmeri kokoelma.

Janus kirjoitti noin 23 vuotta sitten+/- saldo : 0
En ole noihin kokoelmiin tutustunut mutta nehän on kasattu “jokaiselle jotakin” –periaatteella. Saahan niistä kai jotain kuvaa siitä mitä Suomi kuuntelee. Jos keskitien suomirockista puhutaan niin kaipa joku Zen Café on tänään siedettävimmästä päästä. No, tässä joitakin hyviä viimeaikaisia suomalaisia levyjä:

Uzva: Niittoaika
Kuusumun profeetta: Kukin kaappiaan selässään kantaa
Absoluuttinen nollapiste: Nimi muutettu
Kimmo Pohjonen: Kluster
Tarujen saari: Levoton hauta


Stello kirjoitti noin 23 vuotta sitten+/- saldo : 0
Ma kuuntelen suomalaisista vain nostalgisia Dingo- ja Nights of Iguana -kokoelmia :D On mulla jotain muitakin kokoelmia, muttei niita tule koskaan kuunneltua. Ostin (tai mami osti) uteliaisuuttani HIMin CDn (vai oliko se perati tupla), ja mun mielesta se kuulosti markkinointimielessa tehdylta - tama siis vain henk.koht. mielipiteena. Ei varmaan tule kuunneltua uudestaan.


EsaJii kirjoitti noin 23 vuotta sitten+/- saldo : 0
Stello, vaihda se pois! Myy Irlannissa divariin, onhan se englanniksi!


Stello kirjoitti noin 23 vuotta sitten+/- saldo : 0
Mun 'toyboy' kai tykkaa siita, niin voisin vaikka heittaa sen sille :D

On mulla muutakin torkya CDlla, mutten ole koskaan tullut vaihtaneeksi. Aseman tienoilla olis kylla semmonen pieni putiikki, mika on nimenomaan erikoistunut ostamaan ja myymaan second hand musiikkia, etta ehka kavaisen joskus siella..


EsaJii kirjoitti noin 23 vuotta sitten+/- saldo : 0
Mulla alkaa olla kohta 10% noin ...700? CDstä sellaisia kun olen kopioinut ostamani ja myynyt pois, siis CDR jää.Eihän se kestä kuin 10 vuotta, mutta..soipihan jonkun aikaa.


Janus kirjoitti noin 23 vuotta sitten+/- saldo : 0
Onko cd-r-levyjen kestävyydestä tehty paljonkin tutkimusta? Itsellänikin on niitä jonkin verran. Muistan kun aikoinaan oli puhetta että cd-levyt eivät kestäisi kymmentä vuotta kauempaa ja että miten painomusteet reagoisivat ja blaa blaa. Mulla on kuitenkin aika vanhojakin levyjä enkä ole huomannut mitään erikoista. Poislukien tietysti 90-luvun taitteen pahamaineiset “Made in UK by PDO” –levyt. :D


EsaJii kirjoitti noin 23 vuotta sitten+/- saldo : 0
Muutama CDR pätkii jo muutamassa vuodessa, mutta parhaat soittimet soittavat nekin. Toiset tyhjät CDRt ovat olleet kehnoja jo heti kun on äänittänyt, siis olivat viallisia. Toiset CDR tyhjät ovat kuin tripattu kinni plastiikkiin, saa raaputtamalla irti pinnan.

On niinkuin vain ajan kysymys miltä CDr pinta näyttää, lukeeko siinä jotain vai ei mitään. Ymmärtääkseni paikka jonka se polttaa jää "blister" muotoon kun taas prässätyssä CDssä se on oikea pikkukuhmu, tai nystyrä.


Janus kirjoitti noin 23 vuotta sitten+/- saldo : 0
Olen kuullut että cd-r-levyt olivat ensi alkuun aika huonolaatuisia mutta parannusta on tapahtunut.