Grateful Dead
Boogie kirjoitti noin 21 vuotta sitten (29 kommenttia)
Elikkä mitkä Dead-levytykset ovat/ei ole niin rakkaita.
Itellä lista kutakuinkin tämmönen:
From The Mars Hotel
Terrapin Station
Europe ´72
American Beauty
In The Dark
Wake Of The Flood
..Ja ei niin kauhian hyviä
Go To Heaven
Shakedown Street
Build To Last
...Tänne voi kirjoitella muustakin Dead-aiheisista löpinöistä.
Itellä lista kutakuinkin tämmönen:
From The Mars Hotel
Terrapin Station
Europe ´72
American Beauty
In The Dark
Wake Of The Flood
..Ja ei niin kauhian hyviä
Go To Heaven
Shakedown Street
Build To Last
...Tänne voi kirjoitella muustakin Dead-aiheisista löpinöistä.
+/- saldo : 0 | Tweet
Äärettömän rakkaita ei oo ehkä mitkään, mutta hyviähän ne on kaikki ;) Noh Live/Dead on ehkä semmonen klassikko joka on melkein pakko mainita... ja bändin livelevyt yleensäkin... studiolevyistä Axomoxoa ja In The Dark vois olla semmosia kivoja.
Heikoimmat levyt todennäkösesti löytyy niistä, joita en oo vielä ees kuullu... eli nuo Shakedown Street ja Go To Heaven (sekä livelevy Steal Your Face) on semmosia, joita ei pahemmin kukaan kehuskele.
Tämä oli niitä bändejä jotka oli ihan hauskoja lavalla. Ja sitä paksua ilmaakin konsertissa piti hengittää. Mutta en kuule puoltakaan levyllä. Touch of Gray oli hauska video.
Touch of Gray oli hauska video.
Touch Of Grayn-video ja In The Dark pönkittivät herrojen "uutta tuloa" -87.Ja video on oikeasti hauska!Heheh, Boogie, jos tulet katsomaan Haukkatuulta, niin laita neilikka rintaan.
Docilla ja Boogiella kuumat treffit tiedossa?
Grateful Deadisa on melkeimpä tärkeempää se asenne ja ilmapiiri kuin ite musiikki ;)
Oottakos soolo- ja sivuprojektien levyjä hankkinu missä määrin?
Mickey Hartin eka soolo Rolling Thunder vuojelta 1972 ois himotuslistalla melko korkeella...
Docilla ja Boogiella kuumat treffit tiedossa?
Joo, sviitti on jo varattu. Rauhaa ja rakkautta.
Heh heh.Garcian eka soolokiekko(Garcia:The Wheel) on ainakin loistava.Samoin Bob Weirin Ace.Robert Hunterin alkuajan levyt ovat myösen ihan kuuntelukelpoisia.
Steal Your Facen keikkahan on äänitetty suurimmikseen osikseen Winterlandissä-74, ja tämä samainen taltio on nähtävissä upealla The Grateful Dead Moviella.Itse levy on vähän tuhnu ja liiankin hajanainen.
Hezzunkin kuuntelema Without A Net-live on muuten Bändin parhaita "Virallisia" keikkakoosteita.Europe ´72 on lähellä sydäntä eniten.
Docilla ja Boogiella kuumat treffit tiedossa?[/quote]
[quote]Joo, sviitti on jo varattu. Rauhaa ja rakkautta.
[quote]Joo, sviitti on jo varattu. Rauhaa ja rakkautta.
No ei vaiskaan, vitsit sikseen. Me esitetään kahden miehen LARPPI nimeltään Prison Bitch. Rooleja ei ole vielä jaettu, mutta jos vielä kesällä tilanne on sellainen, että olen 198 cm pitkä ja painan edelleen 129 kiloa, niin saan varmaan valita "parhaan roolin päältä". Sitäpaitsi kun Boogie haluaa välillä tulla kutsutuksi Sirpaksi, niin kaikkien pitäisi olla lopulta tyytyväisiä.
Minusta vähän tuntuu että päärooliin haluavalla näkyy vain korvat aurausmerkin takaa.Eli minä valitsen ISON roolin ekaks.
Kokemuksia on vain livelevyistä. Live/Dead taitaa olla se paras. Tällä hetkellä on kirjastosta lainassa viiden cd:n boksi So Many Roads. Loistavaa matskua bändin jokaiselta vuosikymmeneltä.
Tuli hankittua tuo So Many Roads sillon tuoreeltaan, mutta siinä oli ikävästä pakkaustavasta johtuen yhesä levyjä jo niin paha naarmu, ettei se toiminu ... pitäis hommata se joskus uuvestaan...
Minusta vähän tuntuu että päärooliin haluavalla näkyy vain korvat aurausmerkin takaa.Eli minä valitsen ISON roolin ekaks.
Tervetuloa kesäiseen Turkuun. Meillä on täällä sanonta: "petraa juoksua kuin hippi Aurajoen rannalla."
Terveisin: Slaavilainen Vapaapainikerho.
Oikeen Turuust...eikös pösilö kansanedustajamme Ville Itäläkin ollut juuri sieltä.
Uskotko jos sanon että aika moni kansanedustaja on turkulainen.
Varmaan onkin..Itälän töppäilyt olivat vaan niin ylivetoja.
No sitä ei käy kieltäminen edes vittuilun nimissä. Jatkot sitten varmaan johonkin toiseen foorumiin.
Joo, I Agree.
Grateful Deadista en koskaan kauheasti innostunut. Jokunen levy löytyy hyllystä...ihan kivaa...Livenä kai parhaimmillaan, ainakin Live/Dead on kuulemistani paras.
Joskus ammoin 80-luvulla, kun ystävä(?)piiriini kuuluin nykyinen StewartHome-kääntäjä Tankero Ahokas, lueskelin omistamansa opuksen Social History of Grateful Dead. Siitä päälimmäisenä mieleen palaa aina 2 kaunista katkelmaa, joista toinen käsitteli kahden prägsterin käymää kilpailua aiheesta "Kumpa vaihtaa sukat ensin?" ja toinen nk. lisäravinteita harrastaneen motsikkapojan kutsuntakäyntiä täydessä lastissa...
Orkesterin levyistä, etenkin 60-& 70-luvun, pidän. Dead don´t have no mercy in this land lauloi Pig Ben kauniisti.
Bumpataanpa tämäkin.
Omat Dead-levyni, ja tähditykseni:
American Beauty: ***
Workingman's Dead: **
Aoxomoxoa: **
Anthem of the Sun: **
Bear's Choice: ***
Blues for Allah: ***
Terrapin Station: *****
Wake the Flood: **
From the Mars Hotel: ***
Dylan & The Dead: *1/2
Skeletons from the Closet: **
Live Dead: ***1/2
Shakedown Street: **1/2
Dozin' At the Knick (live): ***1/2
Infrared Roses: *
In The Dark: ****
Built to Last: ****
Terrapin' Station on ehdottomasti Deadin paras studiolevy. Ja vaikka American Beautya on aina hehkutettu, niin itse en albumista niin paljon perusta. Itselleni uppoaa tuo uusi viihtellisempi, melodisempi Dead hienosti. Brett Mydland sävelsi monta upeaa biisiä In the Darkille ja Built to Lastille. Erityisesti jälkimmäisellä on hienoa, rauhoittavaa musiikkia. Infrared Roses sen sijaan lienee yksi surkeimmista levyistä, mitä olen koskaan hankkinut.
Perusteluja tippuu kysyttäessä. Laittakaapas omianne.
Minä oon aina kehunut tätä : Saturday, June 7th, 1969, Fillmore West, San Francisco. Miltäs kuulostaa?: Dire Wolf- Duprees Diamond Blues - Mountains of the Moom - Dark Star - St.Stephen - Top of the World - Cold Rain and Snow - Doin that Rag - Me and My Uncle - Turn on Your Love Light ja tässä viimeisessä Pig Benin kanssa lavalla "laulaa" (=harrastaa seksuaalista ahdistelua työpaikalla) Janis Joplin...
Tuo keikka taitaa löytyä etree.orgilta?
Kiitti vinkistä. Tuo wanha, wanha Dead ei jostain syystä ole pudonnut minulle. Mutta täytyypä kokeilla jotain vanhaa keikkaa.
Muutamilla muillakin keikkataltioinneilla on ollut mielenkiintoista vierailijaa, mm. Peter Greeniä & muita F.Macejä, Allmannin Veljeksiä, Kaukosta, Zimmermannia, Joan Baezia ja ties ketä.
Grateful Deadista en koskaan kauheasti innostunut. Jokunen levy löytyy hyllystä...ihan kivaa...Livenä kai parhaimmillaan, ainakin Live/Dead on kuulemistani paras.
American Beautyn myötä pääsin sittemmin hieman paremmin sisälle Grateful Deadin musiikkiin. Workingman's Deadkin alkoi kuulostaa paremmalta. Kirjastosta on tullut lainattua melkein kaikki studiolevyt. Ehkäpä vuodet 1970-1975 toimivat itselleni parhaiten.
Se on muuten Wake of the Flood. Korjasin tilastoihin.
Rocking the Cradle : Grateful Dead, Egypt 1978
Onko kukaan hommannu? Oon tässä pohtinu että kannattaakohan tuohon sijoittaa rahaa vai olisko viisaampi vaan etsiä netistä bootleggeinä.
En ole kuullut. Mietin itsekkin, kiinnostaako DVD niin paljon että Egyptin ostaisin/tilaisin. (Maailmassa ei ole bändiä, jolta haluan kuulla jokaisen koskaan tallennetun äänen.) GD:n lavashow'kaan ei ollut kaikkein rajuimpia...