Allmannit, Lynnärit ja muut
Tonto kirjoitti noin 20 vuotta sitten (32 kommenttia)
Töissä juuri joku nuorisobändi näppäilee aikas taitavasti Lynyrd Skynyrdin Sweet Home Alabamaa... Nice. Mitä pidätte ns. Southern rockista? Meikälle se oli joskus todella isokin juttu, luonnollisesti, maalaispoikana. Ja varsinkin bändit Skynyrd, Allman Brothers, Blackfoot viivyvät taajaan levylautasella edelleen.
+/- saldo : 0 | Tweet
Täällä juttua:
http://www.palasokeri.com/index.php?name=Forum&file=viewtopic&t=297&start=0
Skynyrdin eka löytyy, Blackfootilta se missä on Hensley. Piisaa mulle hyvin.
Hensleyn aikanen Blackfoot on kakkaa ;)
Totta, Ken Hensley pilasi sen bändin hetkeksi. Muistan ostaneeni joskus divarista kovin odotuksin Siogon, kunnes paljastui että ko. lätty on melkomoista poppurkkaa. Blackfootin top 5 arvojärjestyksessä: Marauder, Strikes, Flyin´High, Tomcattin ja vaikka ylläri After the Reign. Niitten ekaa No Reservations'ia en ole kuullut, vaikka mieli tekisi.
Lynnäreitä ei ole tullut pahemmin kuunneltua, mutta Allman Brothers Band on loistava ja Blackfootiin tutustuin sen jälkeen kun kuulin Diary Of A Working Man tsipaleen radiosta(on edelleenkin hyvä piisi). Vähemmälle on tosin kuuntelu nykyään jäänyt, mutta välillä on ihan mukava kuunnella Whippin' Post:ia ja muita klassikoita.
Ja hyvää juopottelumusiikkiahan etelän rokki on aina ollut.
Saahan sitä aina radiosta oldies asemalta.
Allmans aina kelpaa, ei ole ihan niin eteläistä ne muiden lyriikat. Koskettimet lähes progeen ja 60 lukuun, brittibändit, nojaavaa.
Ronnie Van Zantin lyriikat on mun mielestä parhaimmillaan loistavia. Allmannit ei sillä sektorilla pysty parempaan. Menopalojen lisäksi Ronnie tarinoi jotenkin aidontuntuisesti "siitä Amerikka-kolikon kääntöpuolesta". Tsekatkaa vaikka kappaleet: Things Going On, Wino ja vaikka Saturday Night Special.
Niin, ne aiheet ei ole mulle kovin eksoottisia. Etelää puhuvia pultsareita ja alkoholisteja on paikallisestikin.
Sori, ei vaan toi red neck kulttuuri liberaalille, liberaali as we say täällä, kolahda.
Pakko vielä hehkuttaa R. Van Zantia: miehen lavakarismahan oli kai mittaamaton. Paljain jaloin ja nöyränä laulu äidistä (Simple Man) pistää kovankin pojan hiljaiseksi. Bändin red neck-leima saa tosin hieman sävyjä Saturday Night Specialin sanoissa; biisihän on kannanotto asekontrollin tiukentamisen puolesta! Ei kovin punaniskaista, sanoisin.
Gregg Allmanin Laid Back oli taannoin lainassa. Yllättävän hyvä, en jostain syystä odottanut kummoistakaan levyä. Onko miehen muu soolotuotanto tuttua?
Mulla on Greggin pari vuotta sitten ilmestynyt Searching for Simplicity. Ihan ookoo, hieno lattariversio Whipping Postista ainakin. Aika semmoista easy listening -kamaa, nyky-Allmanneja on mukana Derek Trucks. Sitten löytyy kaapista tuollainen ihmekokoelmalevy Gregg & Duane Allman, Springboard- levy-yhtiön julkaisema joskus 1970-luvulla vissiin. Mukavaa musaa, tyylit vaihtelevat, niinkuin osaavilla muusikoilla ainakin.
Hensleyn aikanen Blackfoot on kakkaa ;)
Juuri Hensleyn läsnäolohan noista (Siego ja Vertical Smiles) tekevät kuuneltavia levyjä.Mielestäni Lynyrtit ovat onnistuneet kohtuuhyvin jo useammalla
studiolevyllään. Medlocken liittyminen bändiin on selkeästi antanut muillekin lisähappea.
Allman Brothers Band - Live At The Fillmore East on kyllä loistava levy. Tulee nuoruus mieleen.
Duane oli hirveän hyvä slidemies. Gregg taas meni huumehöyryissä todistamaan kavereitaan vastaan. Ja sittemn meni naimisiin sen muumion kanssa
Kuten Myös Allman Brothers: Live at Atlanta Pop Festival 1970. kovis. Sisältää kaks keikkaa peräkkäisiltä päiviltä. Eka keikan Mountain Jamin katkaisee ukkosmyrsky, myrskyn jälkeen veljet jatkaa jamia siitä mihin jäi. Uujee.
tarkoitukseni ei ole olla töykeä, mutta onx täällä kaikki hippejä?
tarkoitukseni ei ole olla töykeä, mutta onx täällä kaikki hippejä?
Kyllä. Kaikki muut paitsi minä.
onx täällä ketään/joitain ketkä kuuntelee Jeff Buckleyn musiikkia? Ja/tai 80 luvun vanhoja hittejä niinku vaikka dire straits jne.? silloinkuin ihmisillä oli vielä klassista tyylitajua.
Juu ei etelänrokki kolise yhtään pätkää tännekään päin. Lähinnä stressioireita siitä saa, jos enemmän kuin yhden piisin kuulee edes vahingossa... :shock:
Ei oo "ränttä tänttä " kolissu tähänkään päähän koskaan. Jeff Buckleyn Grace taas toimii hyvin.
wow. hei miten mä lataan kuvan?
Tajunta laajenee: Minullapa on jopa yks Lyrvien Skyrpien dvd! Sain sen vahingossa, kun Sergei oli pannut sen 2puolisen dvdn toiselle puolelle ja sillä toisella oli VdGGn se Godbluff-live....
Joo nuo Allmannin vanhat livet etenkin sisältävät komiaa kamaa kyllä.
Jaa hippejä...?
tarkoitukseni ei ole olla töykeä, mutta onx täällä kaikki hippejä?[/quote]
[quote] Kyllä. Kaikki muut paitsi minä.
[quote] Kyllä. Kaikki muut paitsi minä.
Tota noin..
tarkoitukseni ei ole olla töykeä, mutta onx täällä kaikki hippejä?
Kyllä. Kaikki muut paitsi minä.
En minäkään. Meillähän on Kcrimson kanssa samanlaiset avataritkin (jonka se tosin pakotti muuttamaan siniseksi, mutta silti...).
Simple Man oli joskus nostalginen jukeboksi-biisi siinä noin neljännen tuopin kohdalla, jossakin linjojen räkälöistä.
En kuuntele.
Nuorena olin kapitalisti, mutta tajuntani on laajentunut siinä määrin että olen tavallaan hippi, lisäksi uskon Jeesuksen ja Sokrateen olleen valaistuneita ja että totuus on niin kova juttu ettei ihan joka poika kestä sitä.
En oo hippi, oon tuntosarvipää...
Ai hipei vai ? Mitäsnenysitteoh?
Kyllä Allman Brothersin Live at Fillmore East on yksi kovimpia livelevyjä mitä koskaan on tehty. Ostin muuten Eat A Peach deluxe editionin tossa keväällä. Siinä on kakkos cd:llä myös Fillmore East konsertti, mutta nyt vaan Duanen viimeiseltä kesältä. Soundi ei ole sellainen täydellinen kuin se Tom Dowdin tuottama virallinen Fillmore, mutta aikaa tuosta keikasta oli kulunut kuukausia ja kyllä tosta bändistä olis voinut vielä kehittyä Duanen kanssa vaikka mitä ! Ihan hyvä ostos vaikka setti on lähestulkoon sama kuin Live at Fillmore East levyllä.
Heippa Joke! Miten olis Grateful Dead Fillmore Eastissa 11. helmikuuta 70? Lavalla oli loppuillasta vierailemassa myös Allmannin Veljestä & yks Peter Green kanssa... Tuollastakin löytyi sieltä archive.orgilta.
Jaa niin Grateful Dead. Mulla on Hundred Year Hall ja Go to Nassau livet. Lisää Grateful Deadia kyllä ajattelin hankkia. Toi mainitsemasi keikka olisi kyllä mielenkiintoinen, täytyy katsoa jos sitä saa cd:nä, Grateful Deadillahan on varmaan kaikki keikat äänitetty ja julkaistu myös suuri osa cd:nä, ja nykyään niitä saa myös ladata.
Street Survivors 30th Anniversary CD Set
Ronnie Van Zant considered Street Survivors Lynyrd Skynyrd’s greatest achievement. A year in the making, the album was recorded twice. Now, on the two-CD Street Survivors - Deluxe Edition - 30th Anniversary (Geffen/UMe), released March 4, 2008, the previously unreleased first version debuts alongside the incendiary final studio album from the original Lynyrd Skynyrd issued in 1977.
The package also features the never-before-issued last known recordings of the band, five songs performed live at a Fresno, CA concert less than two months before the group’s famously tragic plane crash.
By 1977, the Jacksonville, FL band--singer Van Zant, guitarists Allen Collins and Gary Rossington, keyboardist Billy Powell, bassist Leon Wilkeson, and drummer Artimus Pyle--had scored four hit albums and become one of America’s top concert draws. There was a new member, guitarist Steve Gaines, and the group could take its time with a new album. The first version was recorded at Miami’s Criteria Studios in winter 1976 and spring 1977 with renowned producer Tom Dowd. But, dissatisfied with the results, Skynyrd returned that summer to Studio One in Atlanta, where “Free Bird” and “Sweet Home Alabama” had been recorded, and produced the released version themselves.
On Street Survivors - Deluxe Edition - 30th Anniversary, both versions are heard of “You Got That Right,” “I Never Dreamed” and “Ain’t No Good Life” (the original with background vocals by the Honkettes); three versions of “That Smell” (including a never-before-heard extended guitar jam); a previously unreleased “What’s Your Name,” and a song dropped from the album, “Sweet Little Missy,” as a demo and a master of the also axed “Georgia Peaches.” Replacing the two two deleted songs were “One More Time,” a newly overdubbed track from six years earlier, and Merle Haggard’s “Honky Tonk Night Time Man.” A Deluxe Edition bonus is Van Zant’s autobiographical rewrite titled “Jacksonville Kid,” the last song he wrote and recorded.
Street Survivors, the most anticipated Skynyrd album to date, shipped 500,000+ units, instantly earning gold status. But on October 20th, three days after its release, the band’s tour plane ran out of gas and crashed into a Mississippi forest, killing Van Zant, Gaines, his singer sister Cassie, and their road manager, while seriously injuring the other bandmembers. Even as the album reached double platinum and scored a Top 10 hit in “What’s Your Name,” the survivors were devastated.
But Street Survivors, one of the classic albums of Southern Rock, was aptly named.
http://www.lynyrdskynyrd.com/
Enpä tiennytkään että tuo levytettiin kahteen kertaan.
Gov`t Mule. http://www.mule.net/