Gentle Giant
Boogie kirjoitti noin 20 vuotta sitten (146 kommenttia)
Olikos Lempeälle Jättiläisellä täällä vielä omaa topiccia?Jos ei, niin löpistään aiheesta enemmän täällä.
+/- saldo : 0 | Tweet
No mistäs löpistään? Ai parhaat levyt? No nehän ovat:
Octopus
In A Glass House
Playing The Fool
Acquiring The Taste
The Power And The Glory
Free Hand
Viimeistä kolmea on pidetty huonoimpana, mutta esim. Missing Piece päihittää mielestäni ekan levyn ja Civilianillakin on hetkensä (mm. Inside Out ja Shadows On The Street). Giant For A Day on selkeästi huonoin, pop ei toiminut Gentle Giantilta. Ja Ray Shulman on bassojumala!:)
Acquiring The Taste vie ykköspaikan tääläpäin.
Noista virallisista Glass House ja Power & Glory ovat omat suosikkini, mutta eniten tulee kuunneltua King Biscuit Flower Hour -liveä.
Freehand,Octopus,Acquiring The Taste ja(aivan yllättäen)pidän myös The Missing Piecestä ERITTÄIN paljon..ja kaikista niistä muistakin levyiltä löytyy loistokamaa.Aliarvostettu Civilianiltakin kantaa sisällään varsin sympaattista musiikkia, ottaen huomioon että bändi kuitenkin lopetti toimintansa pian tuon jälkeen ja ollut "Abbamainen" ja kieltäytyneet soittelemassa enää yhessä.Gary Green ja John Weathers ovat sensijaan soitelleet joissain pienimuotoisissa tilaisuuksissa kimpassa.
Gentle Giant studiolevyt top-5:
Octopus
Free Hand
The Power & The Glory
In A Glass House
Acquiring The Taste
Tosin kaikki GG:n levyt ovat hyviä Interviewiin asti. Sen jälkeiset levyt tunnen aika huonosti. Suoraviivaisempaan ja rokkaavampaan tyyliin tuntuivat siirtyneen. Ei huonoa, muttei kovin mielenkiintoistakaan.
Mihin olette unohtaneet Three Friendsin? Sehän on myös loistolevy.
Muita suosikkejani:
In a Glass House
The Power and the Glory
Octopus
Acquiring the Taste
ei se ekakaan aivan onneton ole.
Onko kukaan muuten kuunnellut Simon Dupreeta? Minä olen kuullut vain sen Kitesin. Kannattaako bändiin tutustua tarkemmin?
Jos pidät esim. The Mamas And The Papasista, voit digata myös bändin Without Reservationsista.60-luvun menoa kuiteskin.
Mitä mieltä olette GG:n paljonpuhutusta vaikeudesta? Vuosia sitten kun bändiin tutustuin, melkein jokaisessa bändiä esittelevässä artikkelissa mainittiin että levyjä pitää sitten muistaa kuunnella turhautumiseen asti että avautuvat.
Minulle GG on ollut bändi, joka iskee suoraan selkärankaan. En ole tosin moneen vuoteen oikein kuunnellut, eli nuoruuden piikkiin saattaa sekin hurmos mennä. Viistoistakesäisenä kylmiin väreisiin ei mahtipontisuuden lisäksi muuta juuri tarvita.
Octopus oli aikanaan ensimmäisiä kuuntelemiani proge-levyjä, ja se oli kyllä hankala pureskeltavaksi. Joku King Crimson upposi siihen aikaan huomattavasti helpommin.
Sittemmin olen tullut siihen lopputulemaan, että helposti sulavaa musiikkiahan tuo on. En tiedä mitä tarkoitat paljon puhutulla vaikeudella, mutta minun nähdäkseni GG mainitaan usein arvosteluissakin "helppona" progena. Tuossa bändissä ovat hienot harmoniat ja melodiat niin isossa roolissa, ettei pinnan alla muhiva kompleksisuus iske kasvoille.
Vaikka Gentle Giant on yksi suurimmista suosikeistani, on Power and the Glory vielä kuulematta - virhe, jonka otan tavoitteekseni korjata mahdollisimman pikaisesti. Free Handin jälkeisiä levyjä minulta ei sitten löydykään.
Onko kukaan muuten kuunnellut Simon Dupreeta? Minä olen kuullut vain sen Kitesin. Kannattaako bändiin tutustua tarkemmin?
Heiltä ilmevy äskettäin tämmönen tupla-kokoelma ku Part Of My Past, joka sisältänee koko tuotannon, ihan hyvää matskua, ei sielä mitään kovin kamalaa ollu ;) Kites toki on se kaikista helmein biisi, mutta oli sielä paljon muutakin kivaa, joskaan ei niin kuolemattomia klassikoita. Spencer Davis Group saattais olla lähin vertailukohe bändin musalle.
Mulla on toistaseks vaan Octopus, mutta bändi vaikuttaa kiinnostavalta ja pitäs hankkia hieman lisää levyjä.
Hih, Acquiring The Taste oli ensimmäinen cd-levyni (hommasin cd-soittimen keskellä pahinta progeinnostusta vuonna 1990) ja levyä tuli sen takia pyöriteltyä aivan hulluna. Liekö vaikuttanut siihen, että kyseinen levy on mielestäni bändin paras. Neljästä ekasta tykkään, Glass jäänyt kuulematta ja Powerista en muista mitään. Free Hand menee kylmän kikkailun puolelle, en tykkää.
tossa oli tossa POP(pari)lehdessä taannoin näistä iso juttu, historiikki... Tsekatkaa, jos kiinnostaa.
Meikäläisen suosikkilevy on Acquiring the Taste. Se oli ensimmäinen Gentle Giant-levyni ja se on jotenkin säilyttänyt taikansa avarien ja jännien sointukuvioiden vuoksi. Monet pitävät Octopusta parhaimpana, mutta mun mielestä sillä levyllä loppuu veto kesken noin 4 biisin jälkeen...
Gentle Giant kuuluu niihin bändeihin, joilta on ilmestynyt hirmuinen liuta epämääräisiä live-levyjä. Itelläni ei ole yhtään, ja tekisi mieli hommata joku, mutta en yhtään tiedä mitkä niistä on hyviä ja mitkä ei.
Ihan hyvä bändi. Pari LPtä, yks CD kopio. Sain ekan albumin halvalla, mutta se oli heikompi kuin muut. Live CDstä tykkäsin vain osista. Se oli niiden epäonnistuneelta USA valloitukslta.
Giant For A Day on ainoa mikä enää puuttuu GG:ltä, pakko sekin kai joskus hommata... Interviewiin asti kaikki albumit loistavia, mutta Three Friends, Octopus & In A Glass House ovat niitä suosikkeja. Live - Playing The Fool on parhaita livetaltiointeja koskaan mielestäni 8)
Vesi kielellä odottelen sitä GG:n DVD-julkaisua. Näkyy olevan tulossa kauppoihin elokuussa ja projekti on (työ)nimeltään "Giant On The Box". Täällä lisäinfoa:
http://www.blazemonger.com/GG/video/giant.on.the.box.html
Tuo on kyllä pakko saada hinnalla millä hyvänsä... Vihdoinkin elävää kuvaa GG:stä, en malta odottaa :o
Nyt se on Giantin DVD pariin kertaan katsottu. On se mainiota kamaa. Tavallaanhan tämä on aivan hirveätä ja naurettavaa musiikkia, mutta kuitenkin niin hykerrytävän ihanaa. Progea isolla P:llä. Hankkikaa, kuunnelkaa ja katsokaa! :D
Nyt se on Giantin DVD pariin kertaan katsottu. On se mainiota kamaa. Tavallaanhan tämä on aivan hirveätä ja naurettavaa musiikkia, mutta kuitenkin niin hykerrytävän ihanaa. Progea isolla P:llä. Hankkikaa, kuunnelkaa ja katsokaa! :D
Hankin heti!
Mistä muuten tilasit/ostit ja mihin hintaan?
Dvd:tä ei taida saada muualta kuin Gentle Giantin omilta sivuilta. Hinta on 19 puntaa + postikulut.
Olisiko joku luottokortillinen valmis tekemään kimppatilausta?
Olisi.
Dvd:tä ei taida saada muualta kuin Gentle Giantin omilta sivuilta. Hinta on 19 puntaa + postikulut.
Kiitos! Tilaus on sisässä ja eikun hektistä odotusta...
Huh!! Black & White myy hintaan 39 ekee.Aika suolasta.Mutta niinhän siellä aina..
No on aika suolaista...
Niin no, suoraan Minneareilta tilattuna hinta on £ 21.50, joten ei siinä kovin montaa euroa ole eroa.
Hitto, olispa tiennyt...dvdn:n oliskin saanut heti B&W:ltä.
-edit: siis postikuluineen.
Etenkin, jos B&W on tohon hintaa itse joutunut tilaamaan, niin verot ym. vielä päälle niin...
Varmaan ne on jonkun tukkualennuksen saaneet, muutenhan tuo yhtälö on lähestulkoon mahdoton.
Minä maksoin tuosta noin miljaardi taalaa Artist Shopissa. Vaan onneksi sisältö on täyttä asiaa. :D
Minkä tasoinen kuvan- ja äänen laatu tuossa on?
Minkä tasoinen kuvan- ja äänen laatu tuossa on?
Laatu on (sekalaiset 70-luvun lähteet huomioonottaen) mielestäni oikein hyvä. Tekniset puutteet eivät ainakaan ole minua päässeet vaivaamaan. Tosin ääniraita taitaa ainakin osittain olla mono.
Olipa nopea toimitus, DVD tuli eilen!
Eipä voi kuin ihmetellä jälleen kerran tuota bändiä.. :shock:
Kaiken muun hyvän lisäksi Minnearin varta vasten tätä julkaisua
varten säveltämä johdanto/menu-musiikki toimii kuin paras Gentle Giant aikoinaan. Bonus -cd oli kiva ylläri myös.
Hintansa väärti!
Minkä tasoinen kuvan- ja äänen laatu tuossa on?
Laatu on (sekalaiset 70-luvun lähteet huomioonottaen) mielestäni oikein hyvä. Tekniset puutteet eivät ainakaan ole minua päässeet vaivaamaan. Tosin ääniraita taitaa ainakin osittain olla mono.
Oma dvd-soittimeni väittäisi niiden (ainakin kahden pitemmän konsertin) olevan stereo ja siltä se minunkin korvaan kuulostaa.
Hieno paketti kyllä, melkoisia muusikoita nuo kaverit :D
Ainoa kritiikki mikä nyt tulee mieleen (sen lisäksi, että ainahan sitä materiaalia olisi enemmän mahtunut) on se, kun se bonus-cd on käsittääkseni (en ole vielä kuunnellut) sama german tv -konsertti joka on dvd:lläkin... Olisivat nyt laittaneet jonkun muun livekeikan siihen.
Tänään (tai siis itseasiassa eilen) saapui tämä DVD, kaveri tilasi Minneareilta suoraan ja tuli ihan muutamassa päivässä. Todella hienoa nähdä ihan omin silmin mm. So Sinceren "drums & percussion bash" ja bändille tyypillinen soitinten vaihto. Äijien ilmeitä on myös hauska seurata. Varsinkin Weathers kunnostautuu naamallaan.:)
Yksi huippukohdista on Minnearin vibrafonisoolo, tai oikeastaan ne molemmat soolot.
Äijien ilmeitä on myös hauska seurata. Varsinkin Weathers kunnostautuu naamallaan.:)
.
.
Weathersistä tulee VDGG:n Guy Evans mieleen. Myös Derek Schulman on varsinainen kuminaama.
Weathersistä tulee VDGG:n Guy Evans mieleen.
Totta, molemmilla tuollainen "venkoileva" soittotyyli. :D
All About Jazzin Giant on the Box -arvostelu:
http://www.allaboutjazz.com/php/article.php?id=15185
http://www.blazemonger.com/GG/albums/scraping.the.barrel.html
:shock: :shock: :shock:
No huhhuh, varsinainen skuuppi ainakin mulle!
"Three new compositions that reunite four members of the band! ", jne, jne....
Konaisuuten tuossa boksissa on kyllä varmaan aika paljon kuuntelukelvotonta kamaa aivan kuten Under Construction tupla-cd:llä. Mitään demoja jaksa kuunnella...
Niin, tuo vaikuttaa kyllä varsinaiselta ultimatefanikamalta... Paljon mielenkiintoista siellä olisi, esim. ne uudet biisit, mutta enpä usko että ostan tuota kun hintakin tulee olemaan varmaan melko suolainen. Onpa muuten helkkarin ruma kansi... :?
Onpa muuten helkkarin ruma kansi... :?
Todellakin. Suorastaan vastenmielinen.
Eikös kaikki GG:n kannet ole olleet aika rumia? :)
Minun mielestäni GG:n kannet ovat hienoja. :)
No joo, ainakin Octopus ja In A Glass House ovat aika tyylikkäitä.
No joo, ainakin Octopus
Kumpi, vai molemmat?
Tuliko tuossa nyt joku kielioppivirhe? Siis molemmat.
Kyllä minä tykkään myös Acquiring the Tasten kannesta. Ja se debyytin ja Three Friendsin kannessa mulkoileva hellä jättiläinen vasta söpö onkin.
Tuliko tuossa nyt joku kielioppivirhe? Siis molemmat.
Octopusista on kaksi eri kantta.
Ai niin tietenkin. Sitä Deanin kantta tarkoitin, eli Euroopan versiota.
Kummatkin Octopuksen kannet on ihan hienoja. In A Glass Housen kansi näyttää ainakin cd-versiona aika kamalalta sotkulta. Idea toiminee paremmin lp:n kannessa.
Itse pidän enemmän Octopusin jenkkikannesta, vaikka en sitä olekaan koskaan nähnyt lp-kokoisena.
No niin, Scraping the Barrel on nyt sitten saatavissa --> http://www.gentlegiantmusic.com
eikä tuo hinta, ainakaan omasta mielestäni, nyt ihan niin päätähuimaava ole... Luottokortittomana p*skiaisena kävin ihan täkäläisen levyliikkeen edustajien juttusilla, jotka laittoivat tilauksen jo sisään. Tuote kuulemma näkyi ihan kaupan tietokannassakin, joten esim. Sokrun pääkaupunkiseutulaisten kannattanee käydä vaivaamassa alan liikkeitä jos GG kiinnostaa...
Varoituksen sanana: eihän tuo boksi missään tapauksessa mikään halpa hankinta ole. Itse nyt vaan satun olemaan senkin verran friikki bändin suhteen, notta aivan sama... :wink:
Sanokaas mikä kappale kannattaisi soittaa Octopusilta tai In a Glass Houselta Psychotropic Zonessa huomenna?
Octopusilta Raconteur Troubadour, Knots ja The Boys In The Band.In The Glass Houselta kannattaa vetäistä Runaway tai Reunion (ainakin).
Soita The Advent Of Panurge, sehän on hittibiisi!:)
The Boys in the Band. Rahan kilinää on aina hauska kuunnella idioottinaurusta puhumattakaan. :)
Ok, kiitos vinkeistä! Katellaan... Ostin kyseisen levyt joskus orig. painoksina kirppikseltä hintaa 10 mk/kpl. In a... taisi olla osoittain hieman naarmuinen.
Niin ja kyllä tuo vinyylikansi Lasitalossa toimii oikein hyvin!
Hyvin on myyjä ollut hintatietoinen :lol:
Sanokaas mikä kappale kannattaisi soittaa Octopusilta tai In a Glass Houselta Psychotropic Zonessa huomenna?
Selittänee kenties jotain omasta hieman... esoteerisesta maustani ehdottaessani... Dog's Life ja An Inmate's Lullaby?
Eikös noista biiseistä pitäisi irrota jotain psykotrooppista?
Hyvin on myyjä ollut hintatietoinen :lol:
Varmasti oli joku omainen kuskannut kirppikselle jonkun vanhan hipin jäämistön. Paljon tuli ostettua tosi helmiä samaan hintaan... Vituttaa vaan, että en ostanut kaikkia.
No niin, Scraping the Barrel on nyt sitten saatavissa --> http://www.gentlegiantmusic.com
eikä tuo hinta, ainakaan omasta mielestäni, nyt ihan niin päätähuimaava ole... Luottokortittomana p*skiaisena kävin ihan täkäläisen levyliikkeen edustajien juttusilla, jotka laittoivat tilauksen jo sisään. Tuote kuulemma näkyi ihan kaupan tietokannassakin, joten esim. Sokrun pääkaupunkiseutulaisten kannattanee käydä vaivaamassa alan liikkeitä jos GG kiinnostaa...
Varoituksen sanana: eihän tuo boksi missään tapauksessa mikään halpa hankinta ole. Itse nyt vaan satun olemaan senkin verran friikki bändin suhteen, notta aivan sama... :wink:
Hei, levy sisältää monen vuoden työn tulokset, jotka hemmo nimeltä Dan Bornemark on tehnyt ihan vain rakkaudesta Gentle Giantin musiikkiiin!
Vaikka olen jättiläisen ystävä ja kuudetta vuotta aktiivijäsenenä Gentle Giantin postitus-ja keskustelulistalla On Reflection, olen jättänyt tämän boksin hankinnan joulupukille! Mihinkäs tässä olisi kiirettä?
Jammo
No mistäs löpistään? Ai parhaat levyt? No nehän ovat:
Octopus
In A Glass House
Playing The Fool
Acquiring The Taste
The Power And The Glory
Free Hand
Viimeistä kolmea on pidetty huonoimpana, mutta esim. Missing Piece päihittää mielestäni ekan levyn ja Civilianillakin on hetkensä (mm. Inside Out ja Shadows On The Street). Giant For A Day on selkeästi huonoin, pop ei toiminut Gentle Giantilta. Ja Ray Shulman on bassojumala!:)
Octopus
In A Glass House
Playing The Fool
Acquiring The Taste
The Power And The Glory
Free Hand
Viimeistä kolmea on pidetty huonoimpana, mutta esim. Missing Piece päihittää mielestäni ekan levyn ja Civilianillakin on hetkensä (mm. Inside Out ja Shadows On The Street). Giant For A Day on selkeästi huonoin, pop ei toiminut Gentle Giantilta. Ja Ray Shulman on bassojumala!:)
Jep! Ray Shulman saattaa olla yksi aliarvostetuimpia bassovelhoja progen saralla.
Mitä bändin levyihin tulee, ekalevy on tosi epätasainen, Alucard ja Funny Ways ovat hienoja; levyn aloittava Giant rasittava samoin kuin päätösraita Queen, toinen levy on varsinainen kulttilevy ja kolmas Three Friends oikea helmi! Paljon suitsutettu Octopus on oikeasti aika "kylmä" ja akateeminen levy.
Lasitalo on mielestäni kokonaisuudessaan ehkä bändin paras. Valta ja voima taasen sisältää tehokkaimpia yksittäisiä hetkiä, mitä bändi on kyennyt tuottamaan. Vapaa käsi sisältää edelleen useita huippubiisejä kuten On Reflection, nimibiisin ja upean His Last Voyagen.
Haastattelulla on myös omat huimat hetkensä.
Livelevy on uskomaton! Sitten alkaa bändin alamäki.
The Missing Piece on jakomielisin bändin levyistä. Omituista sähellystä huippumateriaalin joukossa! As Old As You're Young on yksi bändin parhaista tuotoksista! Vaimoni jopa innostui soittamaan tämän biisin eräässä koulunsa aamunavauksessa!
For Nobody, Winning ja Memories of Old Times ovat aivan parhaaasta päästä bändin tuotannossa.
Paljon parjattu Giant for a Day ei ole oikeasti aivan niin huono kuin kaikki huutavat. Tuo huuto on lähinnä liturgiaa. Levy sisältää todella hienoa materiaalia, kunhan sitä arvioi asianmukaisilla mittareilla. Spooky Boogie on velmu instrumentaali, nimibiisi on varsin OK ja Friends on rumpali John Weathersin oma sävellys ja varsin onnistunut sellainen. Jonkin tuntemattoman bändin tuotoksena tästä levystä olisi kohistu kovastikin!
Civilian on hieno lopetuslevy. Inside Out esimerkiksi on aivan huipputeos.
Jammo, Gentle Giant fani niin hyvässä kuin pahassakin
äläkee kyselkö enempää
Jammo, Gentle Giant fani niin hyvässä kuin pahassakin
äläkee kyselkö enempää
äläkee kyselkö enempää
Hei Jammo, sittenhän meitä "hyvässä kuin pahassa GG-faneja" on kaksi. :D
Scraping The Barrel saapui kotitalouteeni eilen. En ole vielä ehtinyt nuottiakaan kuuntelemaan, mutta levykaupasta oli suoraan mentävä tuopillisen ääreen ihmettelemään boksin vihkosta. Tämä on - kuten arvata saattoikin - mitä ilmeisimmin meille friikeille melkoinenkin aarrearkku... Lehtisessä riittää luettavaa pitkäksi aikaa ja jo pelkästä data-cd:n kokonaiskestosta (8h39min18s) olisi moni varmasti valmis maksamaan korkeahkon hinnan. Yhteensä siis yli 12 tuntia materiaalia.
Ei liene tekemisen puutetta Joulun pyhinä kun kaivaa tämän laatikon esiin... :wink:
O-R oli yksi ensimmäisiä postituslistoja johon liityin, tais olla 95 tai jotain. Sitten liikenne siellä paisui liian suureksi ja oli pakko häippästä. Perustettiin -97 muutaman O-R tyypin kanssa E'Festa (PFM-lista+sivut) ja siellä olen vieläkin. Kurkkaan kyllä aina välillä mikä meininki GG-listalla.. :)
O-R oli yksi ensimmäisiä postituslistoja johon liityin, tais olla 95 tai jotain. Sitten liikenne siellä paisui liian suureksi ja oli pakko häippästä. Perustettiin -97 muutaman O-R tyypin kanssa E'Festa (PFM-lista+sivut) ja siellä olen vieläkin. Kurkkaan kyllä aina välillä mikä meininki GG-listalla.. :)
Monet Gentle Giant fanit tykkäävät kovasti myös PFM:stä.
Taitaa David Eric olla myös tuolla PFM listalla?
Monet Gentle Giant fanit tykkäävät kovasti myös PFM:stä.
Taitaa David Eric olla myös tuolla PFM listalla?
Kyllä on, kuten myös Robert(o) E., Tatsurou U., Scott S. ja muutama muu. Eduardo Motan johdolla syntyivät ensimmäiset
PFM -sivut: http://www.gaudela.net/pfm/
Sen verran vielä, että ensimmäinen GORGG piti olla jo 96 Oslossa, mutta Geir ei sitten erinäisistä syistä saanut sitä järjestettyä, mutta sen varmaan jo tiedätkin... Harmi. Ainoastaan Nick Hausin olen tavannut vaikka monien kanssa olen levyjä vaihdellut...
Monet Gentle Giant fanit tykkäävät kovasti myös PFM:stä.
Taitaa David Eric olla myös tuolla PFM listalla?
Taitaa David Eric olla myös tuolla PFM listalla?
Kyllä on, kuten myös Robert(o) E., Tatsurou U., Scott S. ja muutama muu. Eduardo Motan johdolla syntyivät ensimmäiset
PFM -sivut: http://www.gaudela.net/pfm/
Sen verran vielä, että ensimmäinen GORGG piti olla jo 96 Oslossa, mutta Geir ei sitten erinäisistä syistä saanut sitä järjestettyä, mutta sen varmaan jo tiedätkin... Harmi. Ainoastaan Nick Hausin olen tavannut vaikka monien kanssa olen levyjä vaihdellut...
Arvasin. David Eric on ensimmäisiä läheisiä nettiystäviä, jotka sain OR-listalta. Scott on toinen ja olemme Roberton kanssakin vaihtaneet monet hauskat jutut.
Itse olen tavannut vain brasilialaisen filosofin Charbel el-Hanin silloin kun hän kävi Helsingin Yliopiston vieraana alkuvuodesta, niin ja Mikon. Villehän ei päässyt meidän Helsinki miniGORGGiin.
OR:stä löytyy kyllä moninaisia tyyppejä, jouduin ottamaan käyttöön 40 lehtisen vihkon hallitsemaan lähetettyjen ja saatujen levyjen virtaa...
Pitäisiköhän meidän järjestää joskus pelkästään suomalaisten Gentle Giant-fanien ilta? Meitäkin on kohta aika joukko!
OR-aktiivit Mikko, Ville, sinä ja minä, tietysti!, voisimme kollektiivisesti hoitaa järjestelyt!
Pitäisiköhän meidän järjestää joskus pelkästään suomalaisten Gentle Giant-fanien ilta? Meitäkin on kohta aika joukko!
OR-aktiivit Mikko, Ville, sinä ja minä, tietysti!, voisimme kollektiivisesti hoitaa järjestelyt!
Hyvä idea! Itseasiassa, kun ensimmäinen GORGG sitten vihdoin v. -99 pidettiin, meillä oli täällä pienet varjo -sellaiset. Lähetin niistä pari kuvaa Bert Vijn'lle, joka puolestaan laittoi niistä "MiniGORGG"-linkin virallisille sivuille. Olis kyllä tosiaan jo aika kyhätä jotain...
Tässä välissä pahoittelut jos jotakuta tämä löpinä häiritsee, mutta
siirrymme kyllä pian privaattipuolelle. Sitäpaitsi kyse ei ole mistään salaseurasta. :wink:
Pitäisiköhän meidän järjestää joskus pelkästään suomalaisten Gentle Giant-fanien ilta? Meitäkin on kohta aika joukko!
OR-aktiivit Mikko, Ville, sinä ja minä, tietysti!, voisimme kollektiivisesti hoitaa järjestelyt!
OR-aktiivit Mikko, Ville, sinä ja minä, tietysti!, voisimme kollektiivisesti hoitaa järjestelyt!
Hyvä idea! Itseasiassa, kun ensimmäinen GORGG sitten vihdoin v. -99 pidettiin, meillä oli täällä pienet varjo -sellaiset. Lähetin niistä pari kuvaa Bert Vijn'lle, joka puolestaan laittoi niistä "MiniGORGG"-linkin virallisille sivuille. Olis kyllä tosiaan jo aika kyhätä jotain...
Tässä välissä pahoittelut jos jotakuta tämä löpinä häiritsee, mutta
siirrymme kyllä pian privaattipuolelle. Sitäpaitsi kyse ei ole mistään salaseurasta. :wink:
Pahoitan mieleni ainoastaan jos ette kutsu illanviettoon mukaan. :)
JätGGät! Ja neitoGGaiset!
Ensi vuodelle olemme PeeHoon kanssa ajatelleet järjestää oikein kunnon jättiläistapaamisen! Niinhän se meni eikös PeeHoo?
Asiasta kiinnostuneet voivat heittää ideoita ja osallistumisilmoituksia vaikka tälle foorumille.
"Hyvin tehty on puoliksi suunniteltu!"
:wink:
[quote][quote]
Pitäisiköhän meidän järjestää joskus pelkästään suomalaisten Gentle Giant-fanien ilta? Meitäkin on kohta aika joukko!
OR-aktiivit Mikko, Ville, sinä ja minä, tietysti!, voisimme kollektiivisesti hoitaa järjestelyt!
Pitäisiköhän meidän järjestää joskus pelkästään suomalaisten Gentle Giant-fanien ilta? Meitäkin on kohta aika joukko!
OR-aktiivit Mikko, Ville, sinä ja minä, tietysti!, voisimme kollektiivisesti hoitaa järjestelyt!
Käyhän tuo.
JätGGät! Ja neitoGGaiset!
Ensi vuodelle olemme PeeHoon kanssa ajatelleet järjestää oikein kunnon jättiläistapaamisen! Niinhän se meni eikös PeeHoo?
Asiasta kiinnostuneet voivat heittää ideoita ja osallistumisilmoituksia vaikka tälle foorumille.
"Hyvin tehty on puoliksi suunniteltu!"
:wink:
Ensi vuodelle olemme PeeHoon kanssa ajatelleet järjestää oikein kunnon jättiläistapaamisen! Niinhän se meni eikös PeeHoo?
Asiasta kiinnostuneet voivat heittää ideoita ja osallistumisilmoituksia vaikka tälle foorumille.
"Hyvin tehty on puoliksi suunniteltu!"
:wink:
Näin on!
Katellaan tammi-helmikuussa vuokrataanko Hartwall-Areena vai mahdutaanko muualle... esim. meille.
Sulatelkaa ideaa.
:)
Parhaat Gentle Giant-levyt!
Järjestin äskettäin GG keskustelu-ja postituslistalla On-Reflection
äänestyksen CUP-tyyliin parhaasta bändin levystä.
Finaalin voittajaksi nousi -eikä varmaan kovin yllättävästi edes -
OCTOPUS !
Se jätti lopussa toisen finalistin In A Glass House-levyn
kohtalaisen selkeästi toiseksi.
Kolmanneksi äänestettiin The Power and the Glory, joka oli hieman suositumpi kuin Free Hand.
Seuraavat olivat Three Friends, Acquiring the Taste, Gentle Giant ja Interview, joilla kaikilla oli omat, vankkumattomat ystävänsä.
Sokrun lahjomaton levylautasella-tilasto näyttää seuraavaa:
1. Gentle Giant : In A Glass House (46 kuuntelukertaa)
2. Gentle Giant : Acquiring the Taste (44 kuuntelukertaa)
3. Gentle Giant : Free Hand (38 kuuntelukertaa)
4. Gentle Giant : Three Friends (38 kuuntelukertaa)
5. Gentle Giant : Octopus (38 kuuntelukertaa)
6. Gentle Giant : The Power and The Glory (25 kuuntelukertaa)
7. Gentle Giant : s/t (19 kuuntelukertaa)
8. Gentle Giant : Interview (17 kuuntelukertaa)
Ykkösestä olen samaa mieltä, mutta TPatG:n nostaisin hopealle.
The Power and the Glory ei voi olla noin alhaalla muusta syystä kuin siitä, että se on vaikea hankkia. (In a Glass Houseko ei ole?)
Kakkonen on ykkönen.
Kakkonen on ykkönen.
Nelonen eli bändin kolmas levy on YKKÖNEN, varsinkin sen remasteroitu versio, jossa bassoalue kuuluu nyt hienosti! 8)
Octopus on oma suosikkini. Kakkosena tulee ehkä The Power And The Glory. Mutta mainioitahan ne kaikki ovat vähintään Free Handiin asti.
Nelonen eli bändin kolmas levy on YKKÖNEN, varsinkin sen remasteroitu versio, jossa bassoalue kuuluu nyt hienosti! 8)
Three Friendsin remasteroitu versio, mikä se semmoinen muka on?
Nelonen eli bändin kolmas levy on YKKÖNEN, varsinkin sen remasteroitu versio, jossa bassoalue kuuluu nyt hienosti! 8)
Three Friendsin remasteroitu versio, mikä se semmoinen muka on?
Se on harrastajapiirien juttu.
Liity On-Reflection-listalle ja kysele siellä lisää, jos asia todella kiinnostaa.
ks. http://www.blazemonger.com/GG/onreflection.html
Varsinaisia vapaamuurareita nuo GG fanit.
Miten niin The Power and the Glory on vaikea hankkia? Jos ei muuten löydy (ja Capitolin CD-painosta riittää ainakin Helsingin levykaupoissa) niin Edge of Twilight -kokoelma löytyy varmasti ja siitä löytyy jokainen kyseisen levyn raita nätisti remasteroituna. Vähän väärässä järjestyksessä vaan ja kahdella CD:llä, mutta sitä varten on polttavat CD-asemat.
Omaa rankingiakin yritin tähän väsätä, mutta eihän siitä tullut mitään. Kärkisijoille kuitenkin Acquiring the Taste, In a Glass House ja The Power and the Glory, Interview ja Three Friends myös aika ylös ja Free Hand sekä Octopus ehkä vähän alemmas kuin yleinen mielipide edellyttäisi. Kovia levyjähän nekin mutta monien mielestä ylitse muiden, mistä olen eri mieltä.
Ehkä Power and the Glory on vain siinä mielessä vaikea hankkia, etä aina kun sitä menee jostain Särkijästä ostamaan, löytyy seitsemän muuta ostettavaa, ja sitten ostaa mieluummin jotain "harvinaisempaa".
Interviewin voisikin laittaa vielä alemmaksi. Free Hand on ihan siedettävä, mutta en laitaisi sitäkään lähelle noita muita vanhempia levyjä.
Varsinaisia vapaamuurareita nuo GG fanit.
Juuri niin ! :lol:
Oikeasti yritämme pitää listalla kohtuullista tasoa yllä, jottei homma karkaa samanlaiseksi kuin esim Elephant Talk-sivustolla.
:roll:
Tunnettujen King Crimson-fanien pyrkiessä On-Reflectionin porukoihin käynnistyy tiukka arviointi... :wink:
Tietääkseni OR:stä on vain yksi hemmo heitetty (parikin kertaa) ulos asiattomien viestien takia.
Tunnettujen King Crimson-fanien pyrkiessä On-Reflectionin porukoihin käynnistyy tiukka arviointi... :wink:
No turha pelätä hakemusta ainakaan tämän Crimson-fanin suunnalta. :P
Sen Three Friend remasteri infon olisi voinut varmaan kyllä täälläkin paljastaa...
Three Friendsin remasteroitu versio, mikä se semmoinen muka on?
Se on harrastajapiirien juttu.
Liity On-Reflection-listalle ja kysele siellä lisää, jos asia todella kiinnostaa.
ks. http://www.blazemonger.com/GG/onreflection.html
Eli jonkun fanin itse tekemä remaster, jota sitten jaetaan listalaisten kesken. Missing Piecestä näin joskus jotain vastaavaa, siiinäkin oli alakertaa korostettu.
[quote]Three Friendsin remasteroitu versio, mikä se semmoinen muka on?
Se on harrastajapiirien juttu.
Liity On-Reflection-listalle ja kysele siellä lisää, jos asia todella kiinnostaa.
ks. http://www.blazemonger.com/GG/onreflection.html[/quote]
Eli jonkun fanin itse tekemä remaster, jota sitten jaetaan listalaisten kesken. Missing Piecestä näin joskus jotain vastaavaa, siiinäkin oli alakertaa korostettu.
Nämä remasterit ovat aivan ammattitasoa, niitä voi verrata esim. King Crimsonin tai VDGG:n remasterointeihin, pelkkää bassoalueen korostusta ne eivät suinkaan ole.
Tässäpä on yksi täky liittyä On-Reflectioniin. En toki voi luvata kaikille liittyjille remastereita, jakeluvelvoitteet ovat "virallisesti" sulkeutuneet.
Kirpparillako noiden levyjen masternauhoja myydään, jos joku epävirallinen taho on kyennyt tekemään niistä "ammattitasoa olevat remasterit"?
Jos nyt joku pitää valita niin Interview sitten.
Se jakanee mielipiteitä, mutta siinä kulminoituu tietty luova hulluus, josta olikin hyvin vähän enää jäljellä seuraavalla levyllä (vaikkei Missing Piece mikään huono albumi ole sekään!).
Jos sitten rakkainta GG-albumia kysytään, niin se on se eka jonka kuulin, eli Three Friends.
Joku varmaan kysyy, eikö "rakkain" ole automaattisesti se paras?
En minä tiedä, voihan se ollakin.. En ole filosofi. :P
Joku varmaan kysyy, eikö "rakkain" ole automaattisesti se paras? En minä tiedä, voihan se ollakin.. En ole filosofi.
Kuin suoraan kirjasta "Lauseita, joita vaimot eivät halua kuulla". :D
Joku varmaan kysyy, eikö "rakkain" ole automaattisesti se paras? En minä tiedä, voihan se ollakin.. En ole filosofi.
Kuin suoraan kirjasta "Lauseita, joita vaimot eivät halua kuulla". :D
Jimi, sinä olet Kuningas miesten joukossa kommenttisi johdosta. Kiitos naurukohtauksesta. :D
Kirpparillako noiden levyjen masternauhoja myydään, jos joku epävirallinen taho on kyennyt tekemään niistä "ammattitasoa olevat remasterit"?
Hups, taisin erehtyä käyttämään väärää termiä :oops:
Lienevät nämä enempi nykytekniikan antamia mahdollisuuksia käyttäen tehtyjä muunnelmia, "Bert Masters". Hitsi, kun en muista tarkkaa historiaa.
No, jos jotakuta kiinnostaa, niin listalla voi köydä kyselemässä.
Kun Gentle Giant ei nykyään enää isommin levytä -tynnyrin pohjakin on jo raavittu- on pahinta uutuuden nälkää tyydytettävä muilla saman tyylin levyillä. Viimeksi hankin Yezda Urfan Sacred Baboonsin, joka onkin melkoisen vauhdikasta tempon vaihtelua. HUOM! Levy on nyt saatavilla Popparienkelistä, nopein pääsee nauttimaan USAlaisesta GG-tyylittelystä!
Thinking Plaguen In Extremis on myös kohtalaisen GG-vaikutteista musaa, tosin naisvokalistilla, kuten myös kanadalainen Et Ceteran levy.
No, Spock's Beard on tehnyt kunniaa Gentle Giantille useammalla kappaleella. Beware of Darkness ja V nyt ainakin kelpaavat minulle, ajoittain.
Mitä Gentle Giant-vaikutteisia levyjä te muut olette löytäneet?
Echolynilla on jonkin verran Gentle Giant vaikutteita. Etenkin biisi A Little Nonsense levyltä Suffocating The Bloom on hyvinkin gentle giantmainen. As The World levyllä on myös useita biisejä jotka ainakin minulle tuovat GG:n mieleen.
Spock's Beard on tehnyt kunniaa Gentle Giantille useammalla kappaleella
Kunniasta en tiijä, pari kamalaa apinointia kylläkin.
Minusta Spock's Beardin GG pastissit ovat todella hyviä. Etenkin levyillä V ja Snow.
Taisinpa tuon jo jossain mainitakin, tälläpäin harvemmin kuullussa israelilaisessa 70-luvun progessa kuuluu myös selvät GG-vaikutteet, tsekatkaas esim. Zingalen ainokainen albumi (hurjista pilvikansista huolimatta...), joku Shlomo Gronichin ja Shem-Tov Levyn soolo ja NoNamesin ainokainen levy....
Echolynilla on jonkin verran Gentle Giant vaikutteita. Etenkin biisi A Little Nonsense levyltä Suffocating The Bloom on hyvinkin gentle giantmainen. As The World levyllä on myös useita biisejä jotka ainakin minulle tuovat GG:n mieleen.
Kyllä! Ja varsinkin nimibiisi "As the World"!
Ovathan pojat (Weston/Kull/Ramsey)tehneet GG-coverinkin "Aspirations" -biisistä, tosin Always Almost bändin nimellä.
Introssa ja YV.ssä (Antti Einiö) kehui kultaisella 70- luvulla GG'tä.
Tänne asti piti tulla että Octopus'in sain kuultavakseni.
Odottelu ei ollut turhaa ! Tämä ON hienoa musiikkia. Koukkua, särmää, vaihdoksia mutta myös ylen lyyrisen kaunista! Toimii!
Introssa ja YV.ssä (Antti Einiö) kehui kultaisella 70- luvulla GG'tä.
Tänne asti piti tulla että Octopus'in sain kuultavakseni.
Odottelu ei ollut turhaa ! Tämä ON hienoa musiikkia. Koukkua, särmää, vaihdoksia mutta myös ylen lyyrisen kaunista! Toimii!
Tänne asti piti tulla että Octopus'in sain kuultavakseni.
Odottelu ei ollut turhaa ! Tämä ON hienoa musiikkia. Koukkua, särmää, vaihdoksia mutta myös ylen lyyrisen kaunista! Toimii!
Tervetuloa särmäiseen joukkoomme! :lol:
Mitkä kappaleet ovat eniten iskeneet hermoon?
Tätä levyä on joskus mollattu tahallisesti vaikeiksi tehtyjen biisien kokoelmaksi ...
:shock:
Mutta oikeasti kyseessä on "vain" kunnian- vaan ei rahan!- himoisten muusikkojen voimannäyte siitä, kuinka tehdään kahdeksan itsenäisen persoonallista kappaletta. Tutkikaan vaikka kuinka : kaikki kahdeksan ovat selkeästi erityyppisiä biisejä, mikä ei onnistu kaikilta (proge)bändeiltä eikä tämän tason levyjä muutenkaan ole kovin monta... :wink:
Octopus muuten voitti viime vuoden Gentle Giant postitus- ja keskustelulistan "On Reflection" äänestyksen parhaasta GG levystä ottaen selkeän 19-12 pistevoiton toisesta huippujättiläisestä In A Glass House -albumista!
Joten levyllä on korkeimman tason suositus takanaan, mutta senhän kaikki jo muutenkin tiesivät....
Koukkua, särmää, vaihdoksia mutta myös ylen lyyrisen kaunista! Toimii!
Tuo olis muuten hyvä joku Ylen runoohjelman nimi, Ylen Lyyrinen :lol:
Ylen Lyyrinen - Muuten hyvä mut siellä on jo "Luostarin Puutarhassa".
Ja tokihan ne Musa'ssa kehu tätä kanssa.
Muuten aika hienoa huomata että lyhyt kestoiseenkin piisiin saadaan tosi maittavan monipuolista keitosta.
Octopus homma toimii kokonaisuutena!
CDON:kin oli vihdoin saanut listalleen In a Glass Housen.
Muuten aika hienoa huomata että lyhyt kestoiseenkin piisiin saadaan tosi maittavan monipuolista keitosta.
Octopus homma toimii kokonaisuutena!
Jepulis, jo yhdessä Octopuksen biisisssä on enemmän ideoita kuin kokonaisessa tavallisessa progealbumissa... 8)
Löytyykö, Jammo, hyllystäsi muuten GG -tribuuttia Giant Tracks A Tribute to Gentle Giant? Eihän tuo nyt lähelläkään mitään mestariteosta ole mutta käsittääkseni nykyään melko harvinainen tupla-cd... Hankin omani aikoinaan eBaystä mutta, ihan suoraan sanoen, en tiedä kannattaako moista vaivaa välttämättä nähdä. Steve Hahnin Cogs/Aspirations on jänskä sovitus kahden käden tap-tekniikkaan perustuvassa kitarismissaan, Kevin Gilbertin oma Suit Canon - Fugue of the A&R Staff on mahtava kuunneltavaa sikäli jos ei omaa miehen loistavaa Shaming of the Trueta (suosittelen GG -fanille) ja Mike Keneallyn No God's a Man on... no, Keneallya. :wink:
Jos vastauksesi on kielteinen, ota ihmeessä yhteyttä... 8)
Kevin Gilbertin oma Suit Canon - Fugue of the A&R Staff on mahtava kuunneltavaa sikäli jos ei omaa miehen loistavaa Shaming of the Trueta (suosittelen GG -fanille)[/i]?
Jos vastauksesi on kielteinen, ota ihmeessä yhteyttä... 8)
Jos vastauksesi on kielteinen, ota ihmeessä yhteyttä... 8)
Suit Canon löytyy yhdeltä kokoelmalta, hieno biisi!
Shaming of the True pittää hankkia jossain vaiheessa, mutta levytila on aivan tapissa; pitää ensin myydä pois joukko vähemmän tärkeitä levyjä ensin. Sama pätee tuohon tribuuttiin, myöhemmin! :cry:
Giant Tracks on siinä mielessä merkittävä, että se syntyi GG-postituslistan ihmisten työn tuloksena, l. täysin fanipohjalta.
Mellow records julkaisi myös tupla cd'n GG-tribuutteja, mutta se ei ole Giant Tracksin tasoinen.
...levytila on aivan tapissa; pitää ensin myydä pois joukko vähemmän tärkeitä levyjä ensin.
Minullakin on samanlainen tilanne. Kehnommat levyt mäkeen vai uusi hylly, siinäpä pulma. :?
Tätä levyä on joskus mollattu tahallisesti vaikeiksi tehtyjen biisien kokoelmaksi ...
- Kyllähän nämä sangen kimurantteja on mutta asiallisia !
-Ei oikeen mikään proge kuulosta kovin vaikelta tai liian mutkikkaalta, ehkä on sen verran jo "turtunut".
Muttakyllä jotkut jazz levyt esim. Ornette Coleman on välillä
niiii...FarOut !
Jepulis, jo yhdessä Octopuksen biisisssä on enemmän ideoita kuin kokonaisessa tavallisessa progealbumissa...
-Tanakka tulkinta, en uskalla aivan allekirjottaa, mutta EI tuo liene kovin kaukana koko totuudesta ! :?
Uusinta uutta Gentle Giantin kotisivuilta ja vähän On-Reflection keskusteluryhmästäkin.
http://www.blazemonger.com/GG/whatsnew.html
Derek Shulmanin levyfirma DRT Entertainment julkaisee toukokuun 10 päivä In A Glass House ja Free Hand levyt remasteroituina uusintapainoksina USAssa. Kaikki Giantin myöhemmät levyt aina Civilianiin saakka lienee tarkoitus pistää uuteen kuosiin.
Valitettavasti ensimmäisen neljän levyn oikeudet ovat edelleen Universaalilla, joka ei ole aikeissa remasteroida ainakaan Giantin levyjä -kehnon myyntiodotteen takia, otaksuisin.
Dan Barrett on kysynyt Derekiltä useasti, miksi uusi In A Glass House -levy, entinenhän on edelleen hyvin saatavilla, ja vanhat fanit tuskin ostavat jälleen uutta versiota. Derek on vastannut että tarkoitus hankkia UUSIA ostajia nimenomaan USAsta, sillä Alucardin levyä ei ole koskaan virallisesti julkaistu siellä.
Että tällaista.
Jees, ostin tänään In a Glass House - 35th Anniversary Edition-levyn. Mestariteokselta se tuntuu heti! Siitä taitaa olla yli 10 vuotta kun viimeksi kuulin sen, ja silloin en oikein tajunnut miten se toimii... :)
Näin kirjastossa Acquiring the Taste-nimisen kirjan bändin historiasta. Kai se olisi lukemisen arvoinen?
Voi voi, miksi ihmeessä minulla on vieläkin vain kolme GG-levyä? Parempaa progeahan ei löydykään!
Näin kirjastossa Acquiring the Taste-nimisen kirjan bändin historiasta. Kai se olisi lukemisen arvoinen?
Ehdottomasti lukemisen arvoinen, muttei silti mielestäni mikään erityisen onnistunut kirja. Ainakin itse jäin kaipaamaan bändin jäsenien (tai edes lähipiirin) näkemyksiä moniin asioihin. Nyt kirja tuntuu aivan liiaksi kirjailijan arvailulta.
Jees, ostin tänään In a Glass House - 35th Anniversary Edition-levyn. Mestariteokselta se tuntuu heti! Siitä taitaa olla yli 10 vuotta kun viimeksi kuulin sen, ja silloin en oikein tajunnut miten se toimii... :)
Näin kirjastossa Acquiring the Taste-nimisen kirjan bändin historiasta. Kai se olisi lukemisen arvoinen?
Voi voi, miksi ihmeessä minulla on vieläkin vain kolme GG-levyä? Parempaa progeahan ei löydykään!
Näin kirjastossa Acquiring the Taste-nimisen kirjan bändin historiasta. Kai se olisi lukemisen arvoinen?
Voi voi, miksi ihmeessä minulla on vieläkin vain kolme GG-levyä? Parempaa progeahan ei löydykään!
In A Glass House on "sairaan" hyvä levy! :lol:
Tuo Paul Stumpin kirja roikkui liki kymmenen vuotta keskeneräisenä lukuisten syiden takia ennen valmistumistaan, mutta kyllä se ainakin yhden lukukerran kestää. Itse en ole jaksanut sitä toista kertaa avata, vaikka hyvänä tarkoituksena oli lukaista se kesälomalla uudestaan...
Kyllä progemuusikolla pitää ainakin Acquiring The Taste, Three Friends, Octopus, In A Glass House, The Power And The Glory, Interview ja Playing The Fool olla kokoelmissa! :wink:
Debyytti ja The Missing Piece ovat siinä rajoilla, vaikka kummatkion sisältävät huippubiisejä. Civilian on myös kelpo levy. Giant For A Dayn voi maineensa kärsimättä jättää hankkimatta, vaikka sen saakin yhdessä TMP:n kanssa...
Kokoelmalevyjä löytyy pilvin pimein, muuta alkuperäiset ovat silti omaa luokkaansa.
Tuossa Levykauppa Äxässä oli myös 35th Anniversary versio Free Handistä. Se olisi varmaan hankkimisen arvoinen.
Three Friends on myös kauan ollut hankintalistalla, mutta olen nähnyt sen niin harvoin (jos koskaan). Ja kyllähän ainakin The Power and the Glory myös kiinnostaa. Hmm... :)
Onneksi minulla on jo Octopus ja Acquiring the Taste. Molemmat loistavia, varsinkin Octopus on aina toiminut.
Popparienkelissä oli joku aika sitten monta GG:n vinyyliä ikkunassa, hinta tais olla jotain 10€:n kohdalla.
Tuossa Levykauppa Äxässä oli myös 35th Anniversary versio Free Handistä. Se olisi varmaan hankkimisen arvoinen.
Three Friends on myös kauan ollut hankintalistalla, mutta olen nähnyt sen niin harvoin (jos koskaan). Ja kyllähän ainakin The Power and the Glory myös kiinnostaa. Hmm... :)
Onneksi minulla on jo Octopus ja Acquiring the Taste. Molemmat loistavia, varsinkin Octopus on aina toiminut.
Three Friends on myös kauan ollut hankintalistalla, mutta olen nähnyt sen niin harvoin (jos koskaan). Ja kyllähän ainakin The Power and the Glory myös kiinnostaa. Hmm... :)
Onneksi minulla on jo Octopus ja Acquiring the Taste. Molemmat loistavia, varsinkin Octopus on aina toiminut.
Apua!
Miten satuinkin unohtamaan Free Handin? :oops:
Jaa, jos satut päätymään Three Friends/The Power And The Glory-pariin, niin vertaa levyjen yleistä henkeä. Levyjen ilmapiiri (äänipiiri?) on kuin eri planeetalta. Kummatkin ovat toki loistavia omalla tavallaan.
Sea of Tranquilityllä on tuore Derek Shulman-haastattelu, aika hyvä juttu:
http://www.seaoftranquility.org/article.php?sid=421
Lainasin muuten sen Stumpin kirjan, ja olen jo lukenutkin sen. Onhan se mielenkiintoinen, mutta siinä pitäisi tosiaan olla enemmän kommentteja ja tarinoita bändin jäseniltä. Suurin osa siitähän on nyt Stumpin omia mielipiteitä ja spekulaatiota.
Sea of Tranquilityllä on tuore Derek Shulman-haastattelu, aika hyvä juttu:
http://www.seaoftranquility.org/article.php?sid=421
Lainasin muuten sen Stumpin kirjan, ja olen jo lukenutkin sen. Onhan se mielenkiintoinen, mutta siinä pitäisi tosiaan olla enemmän kommentteja ja tarinoita bändin jäseniltä. Suurin osa siitähän on nyt Stumpin omia mielipiteitä ja spekulaatiota.
http://www.seaoftranquility.org/article.php?sid=421
Lainasin muuten sen Stumpin kirjan, ja olen jo lukenutkin sen. Onhan se mielenkiintoinen, mutta siinä pitäisi tosiaan olla enemmän kommentteja ja tarinoita bändin jäseniltä. Suurin osa siitähän on nyt Stumpin omia mielipiteitä ja spekulaatiota.
Kiitos vinkistä! Tuo Derekin juttu oli oikein mainio; tarina Black Sabbathin ja Gentle Giantin yhteisestä keikkahistoriasta viehättää aina vaan... :lol:
Stumpin kirjan fanaattisimmat On-Reflection-listalaiset polttaisivat heti seuraavalla roviolla! 8)
Miten hyvin uuden In A Glass House-painoksen kohinat on muuten saatu siistittyä?
Toivottavasti kohinoita ei ole yritetty siistiä. Parempikuntoisten masternauhojen etsiminen lienee ainoa kohinanvaimennusmenetelmä joka ei tuhoa soundimaailmaa pahemmin kuin vähäinen suhina jonka korva oppii nopeasti sivuuttamaan.
Löysin varsin mielenkiintoisen Gentle Giant Tour History -sivuston ja alkoi kiinnostamaan alkuvuoden 1977 "Playing The Fool" -kiertue, jolla bändi soitti "The Missing Piece" -albumin biisejä ennen kuin levyä oltiin julkaistu/äänitetty. "The Winning" -biisin varhaista sovitusta on monesti kehuttu paremmaksi kuin levylle päässyttä versiota (joka ei kovin kummoinen mielestäni ole) ja kysynkin, että onko tältä kiertueelta olemassa mitään nauhoituksia cd -muodossa? Virallisia bootleggeja on bändiltä ilmestynyt pilvin pimein viimeaikoina, mutta en ole niistä tätä kiertuetta bongannut. Jammo varmaan tietäisi asiasta enemmän.
http://members.aol.com/JAskelly/GGtourhistory.html
Valitan!
Eipä minulta löydy tältä kaudelta kuin The Missing Face, jolla Winningiä ei ole.
The Missing Face taitaakin olla jo "The Missing Piece" -kiertueelta?
Kaikille Gentle Giant-faneille tiedoksi:
Tämän vuoden maailmankokous eli GORGG pidetään about kuukauden päästä Kanadan Quebecissä:
http://www.gorgg.org/
Mie en tosin pääse paikalle tälläkään kertaa...
Olen kyllä emännälle asiaa parikin kertaa esittänyt, mutta :(
Firenzen taideaarteet taitavat viedä voiton musiikin jättiläisistä.
Eilen tuli nuo 35th anniversary editionit Free Handista ja In A Glass Housesta. Oikein mainioilta ovat kuulostaneet niin musiikillisesti kuin äänellisestikin. Pitää vielä tuota sisältöä aukoa tässä viikonloppuna. Seuraavana pitääkin varmaan Power And The Glory hankkia. Siinä on komea kansi ;)
On muuten tuo In A Glass Housen kansi hieno, tosin tuo läpinäkyvä lehtinen melkeinpä kerjää sormenjälkiä.
Eilen tuli nuo 35th anniversary editionit Free Handista ja In A Glass Housesta. Oikein mainioilta ovat kuulostaneet niin musiikillisesti kuin äänellisestikin. Pitää vielä tuota sisältöä aukoa tässä viikonloppuna. Seuraavana pitääkin varmaan Power And The Glory hankkia. Siinä on komea kansi ;)
On muuten tuo In A Glass Housen kansi hieno, tosin tuo läpinäkyvä lehtinen melkeinpä kerjää sormenjälkiä.
On muuten tuo In A Glass Housen kansi hieno, tosin tuo läpinäkyvä lehtinen melkeinpä kerjää sormenjälkiä.
Tosi on! Ilman TPaTG:ia elämä on vajaata...
Muuten: Sir Elwoodin Hiljaiset Värit on tehnyt useita loistobiisejä!
Miksei Playing the Foolin uutta remasteria löydy mistään!?
Koska se ei ole vielä ilmestynyt.
Niinkö? CDUniverse lupaa toimittaa sen 1-2 päivässä ja Amazon jopa alle 24 tunnissa. Valitettavasti ainoastaan muovirahaa vastaan.
Ja Englannin Amazon lupaa toimittaa sen sitten kun se julkaistaan ensi maanantaina. Tarkennetaan siis että ei vielä ilmestynyt Euroopassa.
Mie en tosin pääse paikalle tälläkään kertaa...
Olen kyllä emännälle asiaa parikin kertaa esittänyt, mutta :(
Firenzen taideaarteet taitavat viedä voiton musiikin jättiläisistä.
Olen kyllä emännälle asiaa parikin kertaa esittänyt, mutta :(
Firenzen taideaarteet taitavat viedä voiton musiikin jättiläisistä.
Enpä pitäisi huonona vaihtoehtona tuotakaan.. :)
Viimeksi osuttiin vaimon kanssa paikalle sattumalta samaan aikaa kun itse Banco esiintyi ulkoilmakonsertissa! Taideaarre sekin.
Gentle Giant postituslistalta On-Reflection luettua:
Uusimmassa Goldmine Magazinessa (Issue 658) on kuulemma Derek Shulmanin kahden sivun haastattelu alkaen sivulta 19, toimittajana joku Bryan Reesman.
"Se oli silloin, nyt on nyt."
Repertoire Records on näköjään julkaissut Acquiring The Tasten. Löytyy CDON:ista. Mahtaakohan olla remasteri kyseessä?
Repertoire Records on näköjään julkaissut Acquiring The Tasten. Löytyy CDON:ista. Mahtaakohan olla remasteri kyseessä?
Ei minun tietääkseni, koska Derekillä ei ole oikeuksia ko. masternauhoihin.
Ei minun tietääkseni, koska Derekillä ei ole oikeuksia ko. masternauhoihin.
Mites Derek Repertoire Recordsiin liittyy?
CD Universen mukaan:
"Digitally remastered edition of the progressive rock group's second album, originally released in 1971."
Pistin tilaukseen. Katsotaan, mitä tulee.
Repertoirehan on julkaissut cd -versiot aiheista Gentle Giant ja Octopus, niistä tosin on aikaa jo kymmenisen vuotta. Koskaan en ole näihin versioihin törmännyt.
Ei minun tietääkseni, koska Derekillä ei ole oikeuksia ko. masternauhoihin.
Mites Derek Repertoire Recordsiin liittyy?
No ei kait mitenkään... :oops:
Pistin tilaukseen. Katsotaan, mitä tulee.
Eipä tullut CDON:ilta muuta kuin valittelut ja alennuskoodi.
tuos levyhyllys In'terview älppärinä ja octopus, acquiring the taste ja s/t.
viel pitäis ostaa power and the glory, free hand ja three friends.
onse maanmainioo progee sanon minä :)
Uusi Gentle Giant dvd "GG At The GG" tulossa.
- The famous BBC Sight & Sound concert, from the Missing Piece tour (60 min),
same tracks as the BBC Radio One CD. 1 January 1978. Plus a commentary track.
- Two additional videos from ITN House (18 min: Interview, Give it Back, I
Lost my Head) and Capitol Studios (10 min: Words from the Wise, Thank
You, Giant for a Day, in Hollywood
- The Old Grey Whistle Test, Octopus Medley, 26 November 1974 (8 min).
Drury Lane Theater, London
- Handheld Super-8 footage from Munster, German, 5 April 1974 (8 min)
- Two galleries of photos from Gary Green's collection, set to music.
- NEW MENU MUSIC BY KERRY, using John's drumming lifted from the band's
multitracks (thanks to Dan Bornemark)!
- Bonus audio CD (no details yet).
same tracks as the BBC Radio One CD. 1 January 1978. Plus a commentary track.
- Two additional videos from ITN House (18 min: Interview, Give it Back, I
Lost my Head) and Capitol Studios (10 min: Words from the Wise, Thank
You, Giant for a Day, in Hollywood
- The Old Grey Whistle Test, Octopus Medley, 26 November 1974 (8 min).
Drury Lane Theater, London
- Handheld Super-8 footage from Munster, German, 5 April 1974 (8 min)
- Two galleries of photos from Gary Green's collection, set to music.
- NEW MENU MUSIC BY KERRY, using John's drumming lifted from the band's
multitracks (thanks to Dan Bornemark)!
- Bonus audio CD (no details yet).
Toi BBC -konsertti olikin ensimmäinen jonka näin nauhalta, ihmettelinkin miksi se ei ollut jo edellisellä DVD:llä.
oon muuten kuvitellut three friendsin tree friendsiks xd
Three Friendsistä näytti olevan Black And Whitessa japsipainos vinyylireplikana ja sillä alkuperäisellä brittikannella. En sen tarkemmin tutkinut, mutta tietääkö joku mikä julkaisu on kyseessä? Kai se Phonogramiin (Vertigo) jotenkin liittyy.