Frank Marino & Mahogany Rush
Hezzu kirjoitti noin 20 vuotta sitten (16 kommenttia)
Ollaanko me jo puhuttu tästä kanadalais-kitaristista ja sen bändistä? Mielipiteitä?
Iteltäni löytyy suurin osa miehen levyistä:
- Maxoom 1973 (vai 1971?)
- Child Of The Novelty (1974??)
- Strange Universe (1975?)
- IV (1976)
- World Anthem (1977)
- Live (1978)
- Tales Of The Unexpected (1979)
- The Power Of Rock And Roll (1981)
- Juggernaut (1982)
- Double Live (1988)
Bändihän alotti häpeämättömänä Hendrix-kopiona ja nuo varhaset levyt kuulostaa soundejaan myöten niin Henkalta ku vaan voi. Muutama vuosi sitten yks kaveri kysykin levyn soijesa, että mikä Hendrixin levy tämä on? Ei meinannu millään uskua ku sanoin ettei oo Hendrix ;) Imitoinnista huolimatta tykkään nuista kolmesta ekasta levystä eniten. Live on myös kova. Juggernaut tuntuu nauttivan kohtuullista suosiota, ite en ensin meinannu lämmetä sille, on se niin kaupallista vanhaan verrattuna, mutta onhan seki ihan kiva.
Niin joo, onko jollaki varmaa tietoa noitten parin-kolmen ekan alkuperäsistä julkasuvuosista? Tuntuu olevan liikenteesä meleko ristiriitasta infoa.
Ps: pistin tään tänne progeen ku ei tää oikein heviinkään sovi, ja onhan nuo vanhat levyt hieman psykeä, ainaski kannet ;)
Iteltäni löytyy suurin osa miehen levyistä:
- Maxoom 1973 (vai 1971?)
- Child Of The Novelty (1974??)
- Strange Universe (1975?)
- IV (1976)
- World Anthem (1977)
- Live (1978)
- Tales Of The Unexpected (1979)
- The Power Of Rock And Roll (1981)
- Juggernaut (1982)
- Double Live (1988)
Bändihän alotti häpeämättömänä Hendrix-kopiona ja nuo varhaset levyt kuulostaa soundejaan myöten niin Henkalta ku vaan voi. Muutama vuosi sitten yks kaveri kysykin levyn soijesa, että mikä Hendrixin levy tämä on? Ei meinannu millään uskua ku sanoin ettei oo Hendrix ;) Imitoinnista huolimatta tykkään nuista kolmesta ekasta levystä eniten. Live on myös kova. Juggernaut tuntuu nauttivan kohtuullista suosiota, ite en ensin meinannu lämmetä sille, on se niin kaupallista vanhaan verrattuna, mutta onhan seki ihan kiva.
Niin joo, onko jollaki varmaa tietoa noitten parin-kolmen ekan alkuperäsistä julkasuvuosista? Tuntuu olevan liikenteesä meleko ristiriitasta infoa.
Ps: pistin tään tänne progeen ku ei tää oikein heviinkään sovi, ja onhan nuo vanhat levyt hieman psykeä, ainaski kannet ;)
+/- saldo : 0 | Tweet
Juggernaut on ollut kaikista kuulemistani paras. Onhan noissa "Hendrix" -levyissäkin viehätyksensä, mutta silloin kuuntelen mieluummin Robin Troweria. Tai Hendrixiä!;)
Aika vähän olen kuullut äijän tuotantoa, mutta tuo Live (1978) on kova.
Maxoom(-73)
Child Of The Novelty(-74)
Strange Universe(-75)
Kaverini ollut friikki vuosikymmeniä, ja väitti noiden pitävän paikkansa.
Itellä kuuntelussa ollu eniten World Anthem, What´s Next, The Power Of Rock´n´Roll ja Juggernaut.Uudemmat(Full Circle, From The Hip ja Eye Of The Storm eivät enää oikein vakuuta.
Maxoom(-73)
Child Of The Novelty(-74)
Strange Universe(-75)
Kaverini ollut friikki vuosikymmeniä, ja väitti noiden pitävän paikkansa.
Child Of The Novelty(-74)
Strange Universe(-75)
Kaverini ollut friikki vuosikymmeniä, ja väitti noiden pitävän paikkansa.
Joo, pitää paikkansa, itseltäni löytyy Frankin koko tuotanto. "The Power Of Rock 'N' Roll" on varmasti yksi hurjimpia kitaralevyjä kautta aikojen, levyn kansitaidekin vastaa 1:1 levyn sisältöä.
Myös livenä äijä on tullut nähtyä useampaan otteeseen, kaksi ja puoli-kolme tuntia on Frankin tapauksessa keikan normaalimitta.
Vähän Provinssirock-vierailun jälkeen (-93) rockbusinekseen ja levy-yhtiöiden kusetuksiin kyrpiintyneenä Frank löi kitaran naulaan, hankki perhettä ja oli jo lähes orientoitunut siihen, että Frankia tai Mahogany Rushia ei enää koskaan kuulla livenä tai levyllä.
No, tuossa 90-luvun loppupuolella innokas Marino-diggari Wild Willy Parsons päätti pistää pystyyn Frank Marino & Mahogany Rush-fanisivuston, jota sivuston välittömästä suosiosta päätellen oli kaivattukin. Pian myös Marino kuuli asiasta ja uudelleen ilmaantuneen kysynnän innoittamana palasi hiljakseen keikoille ja myös studioon, josta tuloksena vuosituhannen alussa ilmestynyt "Eye Of The Storm".
Parsonsin sivusto on tätä nykyä Frank Marinon virallinen saitti, jossa voi mm. kuunnella trailerin Frankin aivan näinä päivinä ilmestyväksi lupaillulta tuoreelta live-albumilta ja joka ainakin tuon näytteen perusteella kuulostaa helvetin hyvältä:
http://www.mahoganyrush.com/
Joo tuota uutta livepläjäystä on tullutkin odoteltua jo jonkun aikaa tuloksetta.Pitkältihän nuo biisit taitavat olla samoja kun mitä noilla 78 ja 88 ilmestyneillä edeltäjillään.
Pitkältihän nuo biisit taitavat olla samoja kun mitä noilla 78 ja 88 ilmestyneillä edeltäjillään.
No, eivät nyt ihan täysin kuitenkaan. Aiemmilta livealbumeilta löytymättömiä on ainakin
-Something's Coming Our Way (What's next)
-He's Calling (Eye Of The Storm)
-Tales Of The Unexpected (Tales...)
-Strange Universe (Strange..)
-Avalon (Eye Of The Storm)
-Stories Of A Hero (Juggernaut)
-Try For Freedom (World Anthem)
ja covereista ainakin
-Voodoo Chile
-Crossroads
-She's Not There
Saattaa löytyä vielä muitakin, vaikka toki mukana on niitä Marinovakioitakin kuten "Poppy" tai "Rock 'N 'Roll Hall Of Fame".
Marinon oli alunperin tarkoitus julkaista tuo tripla-cd:nä, mutta ilmeisesti levy-yhtiön kaupallisten paineiden takia joutui nipistämään tuon tupla-cd:ksi.
No katopas, herrahan "uusiutuu".Se on positiivista, tosin Roskildessä(oliko 2000) setti koostui pääpiirteiltään juuri noista 2 edellisen liven vakiokamasta, ja siitä tuo virhearvio tulevasta julkaisusta.Hieman epävireinen ja munaton oli kyllä silloin.Parhaimillaan äijä on/oli God!
Pieni myöhäinen kommentti yli kuukauden ikäiseen keskusteluun:
Juggernaut oli ensimmäinen Marinon levy, jonka kuulin, ja lasken sen edelleen sellaisten autiosaaren klassikoiden rinnalle kuin vaikkapa Holy Diver (Dio), Diary of a Madman (Osbourne), Allied Forces (Thriumph), The River (Springsteen) ja Genesiksen alkupään levyt Dukeen saakka - muutamia sekalaisia klassikoita mainitakseni.
Kävin myös katsomassa Juggernaut-tourin keikan Oulussa v. 83. Konserttia vaivasi kuitenkin jonkinlainen löysyys. Olisiko ollut samantapainen oireyhtymä kuin nykyisellä Venäjän jääkiekkomaajoukkueella: joukkuepeliä ei synny, kun tähti yrittää liikaa näyttää olevansa tähti.
Power of Rock'n'roll ja What's next ovat myös päteviä. Hiukan heikompia ovat Tales of the Unexpected ja Full Circle. Muita en sitten olekaan kuullut.
Herra Who
Marinon tuore haastattelu ja tulevan liven kansikuva täällä:
http://www.rocknrolluniverse.com/rocknrolluniverse_023.htm
Double Live, Strange Universe ja Juggernaut ovat ihan ok. Pahin tähänastista (lue: kuivin) on ollut Eye Of The Storm. Eipä Frankie boy ole ainakaan kehittynyt. Eiköhän ala olla jo liian vanha. Vaikuttaa ainakin niin ykstoikkoiselta, että kaks kertaa läpikuunneltuna riitti mulle.
Itse noteeraan Eye of the Stormin aika korkealle. Kyseessä on Marinon materiaaliltaan monipuolisin levy, joka osoittaa miehen kehittyneen Hendrix-jutuista (ensimmäiset kolme levyä) ja egotrippailuista (huima TPoRnR) kypsäksi biisinikkariksi, joka yhä soittaa maukkaasti kitaraansa.
Itelläni tuosta Eye Of The Stormista jäi aika haalea vaikutelma 3 v. sitten ilmestyessään(on kyllä hyllyssä ollut pitkään soittamattomana).Frankie-boy kuulostaa juuri siltä, että edellisestä levystä on aikaa jo 10 vuotta ja perhe ja kersat ovat tulleet elämään etusijalle.Niinhän sen toki pitääkin olla, mutta kyllä joku Power Of Rock´n` Roll saa kuulostamaan Eyen aika haalealta.Ja eiköhän äijä ole ottanut nämä bisnekset aikalailla puolitosissaan jo pitkän aikaa, sitä kun ei voi olla kuulematta lopputuloksesta.
Progressive Worldin Real Live -arvostelun lopussa kerrotaan, että Marinon ja Mahogany Rushin katalogi ilmestyisi vuonna 2005 remasteroituina bonusbiisien kera. Julkaisijana toimisi Justin Time Records.
Jokos joku on kuullut tuon paljon kehutun Real Liven?
Jokos joku on kuullut tuon paljon kehutun Real Liven?
Jo. Aivan älyttömän kova levy ja todella suositeltava hankinta kaikille sielukkaan kitaransoiton ystäville. Villiä jamittelua, tyylikästä jazzailua ja levyn hienoista soundeista vastaa Frank itse.
HSR:stä kuulin, että Real Liven eurooppa-painos on ilmestymässä lähiaikoina.
Näkyy olevan jo cdonin listoilla.