Magma vs. Marillion
Kcrimso kirjoitti noin 21 vuotta sitten (53 kommenttia)
Palasokeri on kätevä
* leivontaan (3)
* kahvin kanssa (13)
* totaaliportaali (14)
* ei missään (8)
* ei kiinnosta (4)
* tsippa (1)
No niin nyt selvitetään kumpi on tällä foorumilla se iso M. Eli kumpi on kovempi Magma vai Marillion? Täällä on ollut havaittavissa pientä vastakkain asettelua näiden kahden bändin välillä joten selvitetään nyt sitten kumpi on suositumpi. :lol:
+/- saldo : 0 | Tweet
No itsestäänselvyytenä voin sanoa että Marillion tietysti.Ja vaikka tulos kääntyisi tuon sietämättömän(voiko sitä edes bändiksi kutsua) voitoksi,niin kyllä täällä vielä hyvät ja paskat osataan omalla korvalla erottaa.Ei millään pahalla Magma-kansa.Perkele, koko ikäni olen musiikkia kuunnellut, mutta yhtä typerää ölinää kuin Vanderin pumppu on, en olisi ikinä uskonut kuulevani.Itse Rumpalimaestrokaan(Vander on oikeasti hyvä) ei pelasta musiikin järkyttävää ala-arvoisuutta.Proge siis voi olla samalla sekä maailman parasta musiikkia ja huonointa.On se kummallista. :shock:
Neoprogeen tuli joskus tutustuttua kronologisesti väärässä järjestyksessä, ja kun vihdoin kuulin Marillionia, ei sillä ollut enää mitään uutta tarjottavana.
Ainoa kuulemani Magma oli aika suoraa jazz-rockia, eli ilmeisesti jotain oleellista on kuulematta. Näistä kahdesta vaihtoehdosta Magma vaikuttaa kuitenkin mielenkiintoisemmalta. Annan siis ääneni Gnidr... tai siis Magmalle. :wink:
Eikös Magma ole Ranskalainen ? Hahahaa ! ! ! En ole kuullut. Tuskin Ranskan spedeillä on jazz-rockin saralla mitään erikoista tarjolla. Kuten ei Jimin mielestä Marillionilla ole omassa sarjassaan.
Marillionilta mulla on periaatteesa kaikki levyt (Anorkki-live ja remix-levy puuttuu), Magma-levyjä puuttuu vaikka mitä, ne legendaarimmat esim. on kokonaan kuulematta. Äänestin silti Magmaa.
Ei Magma ole mitään jazz-rockia.
Ei Magma ole mitään jazz-rockia.
Joku kertoi (olisiko ollut palasokerin irc:issä), että kyseessä olisi ollut uudempaa tuotantoa, mutta en muista biisiä enkä edes levyn nimeä. Musiikki oli kuitenkin aivan jazz-rock-genreen sopivaa, eikä edes kovin erikoista sellaista. Ihmettelinkin tuolloin, että miksi tästä bändistä kohistaan, jos sen musiikki ei tuon kummempaa ole? Kuten kirjoitin, jotain oleellista on minulta kuulematta.
Viittasinkin lähinnä tuohon Samin kirjoitukseen. Onhan Magmalla toki biisejä jotka jollain tavalla sopivat "jazz-rock" määritelmän alle, mutta kyllä se yleisesti ottaen on jotain aivan muuta. Vaikea tosin sanoa mitä (no niin zeuhlia tietenkin mutta...). Ja sehän onkin yksi bändin hienouksista. Täysin omaperäistä musiikkia.
En pidä oikeastaan kummastakaan, mutta menköön pisteet Marillionille, sillä sitä sentään voi kuunnella tuntematta halua pistää stereot päreiksi. Sounditkin ovat inhimilliset verrattuna Magman "äänitetty C-kasettinauhurilla seinän takaa"-soundeihin.
Tuskin koskaan on valinta ollut yhtä helppo. Marillion yksi lempparibändeistäni ja Magma on mielestäni äänisaastetta.
Helppo valinta tosiaankin. Marillionia en ole koskaan jaksanut kotiin asti kantaa kurjaa. Magma sen sijaan painii ihan omassa, ainutlaatuisessa sarjassaan.
Tuskin koskaan on valinta ollut yhtä helppo. Marillion yksi lempparibändeistäni ja Magma on mielestäni äänisaastetta.
Joo... Marillionin Mosleykin laittoi Magman jonkun livelevyn suosikkilevyjensä 10. tilalle, sillä jos teekutsut venyvät liian pitkiksi ja tylsiksi, auttaa Magman soittaminen hävittämään ei-toivotut vieraat ainakin mäkeen... :lol:
Sounditkin ovat inhimilliset verrattuna Magman "äänitetty C-kasettinauhurilla seinän takaa"-soundeihin.
Minusta Magman levyillä on hyvät soundit. Varsinkin rummuissa. Mutta eihän soundit pääasia olekaan.
Annoin ääneni Magmalle, johtunee konsertin aiheuttamasta innostuksesta. Marillion -innostukseni on selvästi laantunut, Afraid Of Sunlight ja Clutching At Straws pyörähtävät soittimessa silloin tällöin. Hyvä bändihän se on, mutta jotenkin maku mennyt.
Ja Magma jakaa mielipiteet rankasti, se on aina ollut hyvän bändin merkki minulle. Ei mitään "ihan kiva".
En ole kumpaakaan yhtyettä hirveästi kuullut, mutta magma on kuulostanut paljon paremmalta ja omalaatuisemmalta. Siispä äänestin Magmaa. Ja lisäks marillion on tehnyt suurimman osan legendaarisimmasta levyistä 80-luvulla :wink:
Helppoa, Magma tietysti! Tosin osaa sekin olla välillä aika pitkästyttävä, mutta huippuhetket hakkaavat melkein minkä tahansa muun. Parhaimmillaan aivan maagista musiikkia.
Magmalle meni ääni, vaikka hyllystä ei montaa bändin levyä löydykään.
Enpä ole innostunut kummastakaan. Eikös yhtä hyvin voisi kysyä, kumpi on parempi: Esa Pakarinen vai Jussi Raittinen?
Vähän hassua näitä Magmaa ja Marillionia vertailla kun musa on niin erilaista.
Minusta Magman levyillä on hyvät soundit.
Vaikkua korvissa? ;)
On nää kyllä niin erilaisia, ettei oikeesti pitäis ees pistää kisaamaan. Seuraavaksi kysytään varmaan kumpi on parempi The Beatles vai Hawkwind :?
Eivät Magman soundit ole ainakaan minua vaivanneet millään tavalla. Muistaakseni Marillionin Fugazilla oli aika kökköjä soundillisia ratkaisuja. :P
Voitas kokeilla seuraavaks tämmöstä galluppia: Kumpi on parempi rumpali:
A: Remu Aaltonen
B: Neil Peart
Tai kumpi bändeistä on oikeasti progressiivisempi:
A:King Crimson
B:Dingo
Joo, eipä tosiaan taida Marillionia ja Smegmaa yhdistää kuin nimen kirjain M.
Voihan Magman ja Marillionin kamppailuun tietysti suhtautua niinkin, että tässä taistelevat todellisuudessa nyt 70-lukulähtöinen, vasemman siiven proge ja uudempi, toisen aallon neo-proge. Nimetyt bändit edustavat jotain suurempaa.
Tai sitten ei.
Voihan Magman ja Marillionin kamppailuun tietysti suhtautua niinkin, että tässä taistelevat todellisuudessa nyt 70-lukulähtöinen, vasemman siiven proge ja uudempi, toisen aallon neo-proge. Nimetyt bändit edustavat jotain suurempaa.
Tai sitten ei.
Tai sitten ei.
Näin aseteltuna ääneni menisi 70-luvulle.
Minusta Magman levyillä on hyvät soundit.
Vaikkua korvissa? ;)
Joo, ja joskus saatanallinen tinnituskin. Mutta pitäisitkö sitten enemmän Magman levyistä, jos niillä olisi (sinun korvaasi) paremmat soundit?
Minä todennäköisesti pitäisin. Käsiini on osunut niin paskasoundisia painoksia (pl. MDK), että levyjen kuunteleminen on ollut todellista takeltelua. Valitettavasti, sillä musiikillisesti nuo kyllä kiehtovat.
Voitas kokeilla seuraavaks tämmöstä galluppia: Kumpi on parempi rumpali:
A: Remu Aaltonen
B: Neil Peart
A: Remu Aaltonen
B: Neil Peart
Pitäskö tuon olla sitten automaattisesti selvä? Tuntuu, että Peartin soittamana "Get On" kuulostaisi aivan yhtä paskalta kuin Remun takoma "YYZ".
Tai kumpi bändeistä on oikeasti progressiivisempi:
A:King Crimson
B:Dingo
Dingo on todellista progea!
On nää kyllä niin erilaisia, ettei oikeesti pitäis ees pistää kisaamaan. Seuraavaksi kysytään varmaan kumpi on parempi The Beatles vai Hawkwind :?
Voisiko olla niin, että tätä kyselyä ei ole laitettu kovin vakavalla naamalla tänne? Lähinnä Marillionia vastassa on Magma koska jostain syystä Marillion-fanit (tai ainakin yksi heistä) ovat juuri Magmaa pilkanneet toistuvasti täällä.
Ja näköjään gallupin aihe herättää keskustelua joten ei tämä nyt ihan pieleen mennyt...
Magman heikoin lenkki on kyllä tosiaan huonot soundit. Häiritsee ainakin minua. Onneksi musiikki kuitenkin on loistavaa. Ja eipähän tuo tuotantopuoli kyllä parilla ekalla Marillion levylläkään kovin hyvässä kuosissa ole.
Voisiko olla niin, että tätä kyselyä ei ole laitettu kovin vakavalla naamalla tänne?
Tänne mitään huumoria kaivata! :evil:
Pilkkaan Magmaa IHAN vaan se tähden että bändi(?) kuulostaa korvissani uskomattomalta paskalta.Ja ettei kellekään heräisi epäilyksiä olenko nyt varmasti edes kuunnellut tai syventynyt kyseiseen orkesteriin, niin voin käsi sydämmellä vannoa että olen:
Mekanik Destruktiw Kommandoh: En käsitä miten joku voi hehkuttaa tätä ja oikeasti vielä pitää siitä.Eihän tässä siis ole mitään.Vai että oikein mestariteos.Heh.
Kohntarkosz: Ehkä vähän parempi, mutta jo ensimmäisen 10 minuutin päästä vitutuskäyrä on jo niin korkealla että levy alkaa kuulostamaan taas siltä Magmalta, mikä siinä antaa ylen.
Magma Live(Köhntark): Edelleen käsittämätöntä ylistystä tyhjästä."Yksi kaikkien aikojen livelevyistä"-My ass.
Udu Wudu: saa aikaan samanlaiset reaktiot kuin Kohntarkosz, alku lupaava mutta kun ei niin ei.Kansi on hieno, mutta niin on Frederikin Olen Draculassakin(1976) :x :x
Jos tämä ei näillä "Mestariteoksilla" aukea olisiko vielä joku mahdollinen levy, jossa ärsytys ei olisi niin suurta, siis ovatko tehneet esim.fuusiolevyä ilman mitään möliölinöitä.
Pitäskö tuon olla sitten automaattisesti selvä? Tuntuu, että Peartin soittamana "Get On" kuulostaisi aivan yhtä paskalta kuin Remun takoma "YYZ".
Elähän sano,Get Onin time olisi Neilin komppaamana taatusti kohdallaan, ja toisaalta voisin kuvitella Remun näkemyksen YYZ:sta ja sitä kun saisi nauraa maha kipeänä ja vedet silmissä.Ei humorimielessä mikään huono idea. :lol:EDIT: Voisitko lainailla viestejä oikein. T: jusu
Elähän sano,Get Onin time olisi Neilin komppaamana taatusti kohdallaan
Jos Peart vain malttaisi soittaa sen suoraan. Niinkin suoraviivainen ja yksinkertainen rokkibiisi kuin Rushin In The Mood kaatuu Peartin versioimana ihme kikkailuun. Rutsey vetää tässä tapauksessa pidemmän korren.
Peartin suonissa virtaa jazz-veri niin vahvana, että Get On voisi muuttua ihan mielenkiintoiseksi uusintakäsittelyssä.Streitti komppaustyyli ei ole ollut herran heiniä ikinä, ja eikä sen pidäkään siitä muuttuman mielestäni.Rushin tapauksessa Rutsey oli enemmän komppiukkoja kuin lyömäsoitintaiteilijajumala Peart.
Miten ihmeessä jazzin voi määritellä siten, että sillä on mitään tekemistä Peartin kellontarkan mutta ei erityisen elastisen soittotyylin kanssa?
Hmmm--- alkaa pikkuisen tympimään nyt --- Mitä ihmettä Remulla ja Peartilla voi olla yhteistä muuta kuin että molempien instrumentti on rummut???
Lisäksi:
Peartin kellontarkan mutta ei erityisen elastisen soittotyylin
Ei Peartin elastisuudestakaan voi mielestäni sanoa sinänsä mitään, jos ei ole kuullut herran jammailevan jossakin, sillä Rushin biisirakenteiden puolesta sellaista monelle muulle proge- tai jazz/groove-orkesterille tyypillistä letkeää jamittelua ei niissä ole... Pakkohan herran on oikeasti elastinen olla, ei tuollaiseen muuten voi kertakaikkiaan pystyä... Improvisaatiokyky on oltava valtavaa...
P.S. Kumpi on parempaa jäätelön päällä - maksamakkara vai hajuvesi? :lol:
Miten ihmeessä jazzin voi määritellä siten, että sillä on mitään tekemistä Peartin kellontarkan mutta ei erityisen elastisen soittotyylin kanssa?
Neil rakastaa jazzia.Tarvitseeko sen määritellä erikseen.Ymmärtäisin asian näin, Rushia iät kuuleena.Kyllä ne jazzitkin sieltä soitosta erottuu, jos on taitoa ne sieltä erottaa. :lol:Kyllä nyt jutut karkaa käsistä täällä. Vaikka Peart ei ole ns. Motown-osaston miehiä, niin Remu on kuitenkin vähän eri juttu. Eikö ? !
Kyllä nyt jutut karkaa käsistä täällä. Vaikka Peart ei ole ns. Motown-osaston miehiä, niin Remu on kuitenkin vähän eri juttu. Eikö ? !
Ihan vaan selvennykseksi, että se oli semmoinen pieni kevennys.Ei kai tässä aina tarvii olla kurttuotsainen progeprofeetta ja huumori pitää nuorena, vai miten se nyt meni.Eikö?Muistan kun 5-vuotiaana tosissaan kiisteltiin siitä että kumpi on parempi, Super vaiko Turbo.
Joskus sitä vaan sitten tajusi, että on asioita, joiden vertaileminen toisiinsa on melkoista ajanhukkaa. Mikään yksittäinen seikka (saundit, rumpalin taidot, kieli tms.) ei voi mitenkään määrätä sitä kuuntelukokonaisuuden nautinnollisuutta ja omia fiiliksiä.
Mulla on Marillionin, Magman ja Motörheadinkin levyjä. Kaikkia kuuntelen silloin tällöin, mutta en koskaan peräjälkeen.
Minä voin kuunnella helposti Marillionia ja Magmaa peräkkäin. Mötörheadin passaan kyllä kokonaan.
Minä voin kyllä kuunnella taas Motörheadia ja Marillionia.Mutta Magma passataan.
Jos nyt äMmäsä pysytään niin tuola cd-hyllysä näyttäs olevan seuraavia:
Maarit, Ashley MacIsaac, Made In Sweden, Magic Mixture, Magma, Magna Carta, Magyar, Magyar Posse, Mahavishnu Orchestra, Mahogany Rush / Frank Marino, Pave Maijanen, Jani Malmi, Man, Mandra Gora Lightshow Society, Chuck Mangione, Manhattan Transfer, Manifold Object, Geoff Mann, Manfred Mann, Manogurgeil, Phil Manzanera, Marillion, Marmalade, Mars Volta, Matching Mole, Karen Matheson, Matthews Southern Comfort, May Blitz, John Mayall, MC5, Paul McCartney, McDonald & Giles, John McLaughlin, Don McLean, Meat Loaf, The Meeting, Mellow Candle, Mellow Yellow, Men In The Moon, Metazoon, Pat Metheny, Mezquita, Johnny Lee Michaels, Veijo Midi & Modulit, Buddy Miles, Steve Miller Band, Joni Mitchell, Moby Grabe, Mogwai, Monty Python, Moody Blues, Moon, Moon Cakes, Moon Fog Prophet, Michael Moorcock & The Deep Fix, Ennio Morricone, Jim Morrison, Van Morrison, Steve Morse, Morte Macabre, Motörhead, Mountain, Murphy Blend, Musti Laiton, Mutantes, The Mutants, Mika Mylläri Quintet, Myllärit, Mynta, Mystic Shiva ja Mythos.
Niin että mikä se oli se kovin M ?
Edelleen Magma :)
Niin että mikä se oli se kovin M ?
Minä. 8)
Niin että mikä se oli se kovin M ?
Äidit!
(Gallupiin oikea vastaus: Magma)
MARILLION
Ai mikäkö on kovin M? Melkeimpä sanoisin että Madrill, eikä näy olevan hyllyssä.Suosittelen Hezzulle.
Siis Mandrill. :oops:
Niin että mikä se oli se kovin M ?
Joni Mitchell.
Curtis Mayfield.
Kovimmat M:t ovat oikeasti vanha Megadeth ja vanha Metallica. :)
Sooloartisteista Gary Moore.
Magma vs. Marillion - äänestin Marillionia lähinnä sen takia, että minulla on hyllyssä enemmän niitten levyjä. Muuten kyllä arvostan molempia. Marillionilla on hienoja biisejä, mutta minun mielestäni myös "hullua ranskalaista progejazzmeteliä from outer space" on ihan hyvä bändikonsepti. 8)
Onhan noilla kahdella bändillä tälläinenkin yhtäläisyys: Marillion on Kesäkuun ja Toukokuun soitetuin bändi ja Magma vastaavasti huhtikuun ykkönen ja maaliskuussakin korkealla. Tilastot siis löytyivät Levylautasella mestasta.
Näin ajankulukseni katselin hiukan ;-)