The Power to Believe
Tonto kirjoitti noin 21 vuotta sitten (13 kommenttia)
Olette varmasti käsitelleet, ruotineet ja analysoineet moneen kertaa King Crimsonin tuoreimman The Power to Believe. Lainasin sen eilen kirjastosta, ja voi helvetti että kuulostaa tylyltä levyltä! Sanoisin, että jopa liian paha kerralla sulatettavaksi. Raskas, kylmä, kolkko, hankala, ahdistava. Tulee toisinaan Red mieleen, kera suurien hevikertoimien. Vai mitä tuumitte?
+/- saldo : 0 | Tweet
Todella hieno levy ja osoittaa jälleen kerran, että King Crimson on vitaali yhtye vielä yli 30 vuodenkin jälkeen. The Power To Believe on mielestäni paras Crimsonin studiolevy sitten Disciplinen.
Syksyllähän Crimson (Tony Levin on taas mukana) ryhtyy työstämään materiaalia uutta levyä varten joten ehkäpä ensi vuonna saadaan jo uusi levykin.
"Suomalainen levy"! Miksi? No se depressiohan on nykyisin suomalaisten kansantauti. Ja sehän tuosta tulee mieleen, mutta onhan se positiivinen ja vallan hyvä levy.
Oli pakko laittaa AC/DC:n Dirty Deeds Done Dirt Cheap tuon KC-pläjäyksen jälkeen, palautti mielen tasapainon. Ja positiivinenko tuo The Power to Believe - kohtuullisen kaukana siitä mielestäni. Mutta hyvältä levy toki kuulostaa, joskin allekirjoittanut tarvitsee vieläkin vähän sulattelua... Nimim. Elämä on joskus blues mutta useimmiten rock and roll (K. Peitsamo).
En minä kyllä koe The Power To Believea mitenkään ahdistavana tai edes kovin hankalana levynä. Melko raskas kokonaisuus se kyllä on. Ihmettelen myös sitä että monet pitävät levy pelkkänä hevimättönä koska kyllähän levyssä on paljon muitakin vivahteita. Ja tietyt metallisävythän ovat aina (no muutama levy tekee poikkeuksen) kuuluneet Crimsonin musiikkiin.
Raskas levy tuo kiistamättä on, ja sana 'heavy' on kai paikallaan lähinnä siksi. Normihevikuvioita siitä ei kai voi erottaa, vaan bändi luo oman polkunsa, niin kuin tyylilleen kuuluukin.
Se lyhyempi samaan kuuluva esi-CD oli ilmavampi. En muista sen nimeä.
Se lyhyempi samaan kuuluva esi-CD oli ilmavampi. En muista sen nimeä.
Happy With What You Have To Be Happy? Minulle tuo teaser-levy oli aika pettymys ilmestyessään. Melkoinen sillisalaatti sisällöltään. Onneksi The Power To Believe oli laadullisesti ihan toista maata. No Larks' IV:n liveversio on kyllä kova tuossa ep:llä.
Ajattelin tehdä niistä kahdesta koosteen. Yks raita Powerista siirtyy loppuun, kun harvoin jaksan sen läpi.
Power to believestä olen kuullut vain Happy with what you have to be happy within, ja se kuulosti ihan hyvältä. Pitäis miettiä että ostanko, kun ei ihan kaikkia klassisia crimso levyjä edes ole, mutta viisi kumminkin.
No ne kolme Discipline, Beat ja Three Of..
http://www.allmusic.com/cg/amg.dll?p=amg&uid=UIDMISS70312020911482122&sql=B5q5tk6hx9kra
edustaa ainakin nykyistä bändiä. En mä niitä kuuntele usein kaikkia, mutta kaikissa hyviä raitoja.
Sen jälkeen tää oli osin hyvä
http://www.allmusic.com/cg/amg.dll?p=amg&uid=UIDMISS70312020911482122&sql=Anorc28vu05ja
Power to Believe nousi minulla suoraan samaan kastiin ITCOTCK:n, Redin, Disciplinen ja THRAKin kanssa. Ehdottomasti yhteyeen parhaimpia levytyksiä. Ja synkkä levyhän se on, mutta onko KC ikinä levyttänyt mitään oikeasti iloista materiaalia.
Power to Believe on raskas levy kaikinpuolin, mutta kyllä siitä kontrastiakin löytyy. Tämä on ollut minulle yksi niistä levyistä, joiden kuuntelu todellakin palkitsee.
Todella hieno levy ja osoittaa jälleen kerran, että King Crimson on vitaali yhtye vielä yli 30 vuodenkin jälkeen. The Power To Believe on mielestäni paras Crimsonin studiolevy sitten Disciplinen.
Jep, paitsi sitten Redin.
Paitsi että Redin jälkeen tuli Discipline, mutta Larks' Tongues in Aspicin jälkeen ei olla enää parasta levyä tehty edes.