Fleetwood Mac
EsaJii kirjoitti noin 23 vuotta sitten (53 kommenttia)
Tykästyin nuorena kovasti britti-bluesiin. Fleetwood Mac ja Chicken Shack olivat aina muiden yläpuolella, vaikka ajoittain John Mayall palkkasi uskomattomia muusikkoja myös. Mayall oli sellainen bluesin Jussi Raittisen koulu.
Macin sivuja on useita, se official on ihan turha, jenkki-ajan bändistä.
http://www.fleetwoodmac.com/
\n
[Muokattu 10/10/2002 / EsaJii]
Macin sivuja on useita, se official on ihan turha, jenkki-ajan bändistä.
http://www.fleetwoodmac.com/
\n
[Muokattu 10/10/2002 / EsaJii]
+/- saldo : 0 | Tweet
Kuis on, tekikö Fleetwood Mac Peter Greenin lähettyä vielä blues-levyjä vai muuttuko tyyli samantien?
Hyllystä löytyy bändin eka levy sekä sitte semmonen Vintage Years -kokoelma, joka sisältää sitä 60-luvun matskua, niin ja cd:nä on yks livejuttu. Peter Greenin levyihin oon satsannu huomattavasti enemmän, niitä löytyy toistakymmentä.\n[Muokattu 10/10/2002 / Hezzu]
Taisivat tehdä vielä yhden asiallisen blueslevyn (Kiln House) ilman Greeniä. Future Games -levyä en ole kuullut, mutta ilmeisesti tuolla alkoivat pop-vaikutteet nousta esiin.
Kiln Housissa oli bluesista vain hajut jäljellä, Bare Trees ja Future Gamesissä ei sitäkään.
Kirwan oli vaan etevä biisinikkari kun oli Green esikuvana, sitten se lässähti.
Fleetwood Mac kävi myös Suomessa vuosina 69-70 ja YLE äänitti niiden molemmat keikat ja lähetti radiossa. Ei kukaan sattuisi tietämään kaverinkaveria, jolla olisi nämä jutut nauhalla? Itte oon kuullu sellaset paljon maailmaakiertäneet versiot (=äänenlaatu kauhea, tunnelma kyllä välittyy...), ja kiinnostusta olis kovasti kuulla paremmat.
P.Green taas kävi Suomessa Splinter Groupin kanssa pari vuotta sitten.
Olipa lainassa Blue Horizon -kauden kattava boksi. Sen kuunneltuani totesin että pärjäänkin ihan hyvin vanhalla kokoelmalevylläni.
Tulipa ostettua tämä viimmenen Greenin kans tehty levy Then PLay On.
Hyvää stuffia, Oh Well on silkkaa progea ;)
English Rosesa on muuten yks parhaista blues-levyn kansista:
:D
Miksei Green Manalishia oo millään studiolevyllä? :o Onkos toi Bostonin keikan tallenne se oikea paikka hankkia biisi?
Miksei Green Manalishia oo millään studiolevyllä? :o Onkos toi Bostonin keikan tallenne se oikea paikka hankkia biisi?
Ei vaan Judas Priestin Unleashed in the East :D
Green Manalishi on ainakin yhdellä kokoelma CDllä. Se oli vain single, viimeinen Green kaudella.
Vanhat biisit ovat kyllä hienoja, itse tykkään erityisesti Man of the Worldista. Ja Priestin Green Manalishi on tosiaan lyömätön! :)
Viime vuonna lainasin valitettavasti kirjastosta FM:n "Greatest Hits"-levyn, jolla oli vain niitä myöhempien aikojen hittejä. Se oli aivan uskomattoman huono! Täysin mitäänsanomattomia biisejä, ei minkäänlaista tunnelmaa. Jopa vanha Toto on täyttä fiilistelyä verrattuna siihen...
Tiesin kyllä, että pop-Fleetwood Mac ei mennyt läpi alkuaikojen faneille, mutta että ihan noin iso ero... :P
Green Manalishi kertoo perkeleestä, tarkemmin rahasta, joka biisin kirjoittamisen aikaan oli Greenylle sama asia...
Tämän kappaleen kuulimme livenä myös Lappeenrannassa Splinter Groupin myötäillessä äijää.
Ne Livet Bostonin Teekutsuilta kantsii kyllä hankkia monesta muustakin syystä kuuneltavakseen!:cool:
Ostin tässä eilen Kiln Housen, viimeinen Spencer mukana CD. Olen koonnut herra Spencerin tekeleitä CDRlle, mutta valitettavasti audio CD burner sammui ennen kuin sain vinyylin sille. Joten vinyylit vinyylinä.
Hauska ukkeli, vaikka hurahtikin aikoinaan. Soittaa vielä, asuu lapsilaumansa kanssa E Amerikassa.
Tuosta pop-kaudesta: lainasin taannoin Rumoursin ja olipa yllättävän kökkö, vaikka pitäisi olla "pop-mestariteos". Jäi kylläkin vain kertakuuntelulle, mutta kuitenkin...Songbird sentään kelpasi.
Nicksin jutut mustalaisiineen ällöttää, mutta jopa Tell Me Lies jaksan kuunnella, olin ihan rakastunut Christinen lauluääneen.
Christinen soolo LPn omistan, mutta ei se oikein ole etevä biisinikkari. Chicken Shackissä lauloi parit hyvät bluesit.
mites kolahtaa herroille bbc sessions? Mun lemppari lienee Then Play on, siinä on koskettavan riipaisevia ja profetian omaisia lauluja greenyn tulkitsemana ja sitten poppi renkutuksia a la kirwan.
BBC juttu ihan OK, voi kuunnella noin yhden levyn kerrallaan. Paljon Jeremyn tuotantoakin mukana.
arvioni on jo täällä
http://www.palasokeri.com/modules.php?op=modload&name=Sections&file=index&req=viewarticle&artid=45&page=1
Bare Trees soi kaikkein upeimmin tähän korvaan.
ESa JII: juu, kivaa luettavaa, mutta oliko niin että Green "sekosi"? Itse muistan lukeneeni, että mies sai tarpeekseen musabisnes touhuista ja häipyi yhtyeen ollessa huipulla, vajosi yksinäiseen erakko elämään, oli haudankaivaja jne jne muutama soololevyy jne jne ja sitte ku Nigel W soitti Robert Jiin kamaa niin hianosti niin Greeny päätti palata vielä kerran. Muistanko väärin/olenko saanut väärää infoa?
Fleetwoodin ekat levyt eli Blue Horizonin kausi on nyt saatavana taas uusina painoksina. Sonyn sivuilta:
Fleetwood Macin Peter Greenin aikaiset legendaariset julkaisut nyt saatavana remasteroituina ja bonusbiiseillä höystettyinä!
FLEETWOOD MAC - Fleetwood Mac
CD 5099751644323 BLUE HORIZON / COLUMBIA
FLEETWOOD MAC - Mr. Wonderful
CD 5099751644422 BLUE HORIZON / COLUMBIA
FLEETWOOD MAC - The Pious Bird Of Good Omen
CD 5099751644521 BLUE HORIZON / COLUMBIA
FLEETWOOD MAC - Blues Jam In Chicago vol.1
CD 5099751644620 BLUE HORIZON / COLUMBIA
FLEETWOOD MAC - Blues Jam In Chicago vol. 2
CD 5099751644729 BLUE HORIZON / COLUMBIA
FLEETWOOD MAC - The Original Fleetwood Mac
CD 5099751644828 BLUE HORIZON / COLUMBIA
FLEETWOOD MAC - Fleetwood Mac
CD 5099751644323 BLUE HORIZON / COLUMBIA
FLEETWOOD MAC - Mr. Wonderful
CD 5099751644422 BLUE HORIZON / COLUMBIA
FLEETWOOD MAC - The Pious Bird Of Good Omen
CD 5099751644521 BLUE HORIZON / COLUMBIA
FLEETWOOD MAC - Blues Jam In Chicago vol.1
CD 5099751644620 BLUE HORIZON / COLUMBIA
FLEETWOOD MAC - Blues Jam In Chicago vol. 2
CD 5099751644729 BLUE HORIZON / COLUMBIA
FLEETWOOD MAC - The Original Fleetwood Mac
CD 5099751644828 BLUE HORIZON / COLUMBIA
Viime vuonna lainasin valitettavasti kirjastosta FM:n "Greatest Hits"-levyn, jolla oli vain niitä myöhempien aikojen hittejä. Se oli aivan uskomattoman huono! Täysin mitäänsanomattomia biisejä, ei minkäänlaista tunnelmaa. Jopa vanha Toto on täyttä fiilistelyä verrattuna siihen...
Tiesin kyllä, että pop-Fleetwood Mac ei mennyt läpi alkuaikojen faneille, mutta että ihan noin iso ero... :P
Minusta taas Fleetwood Macin myöhempi tuotanto on aivan loistavaa musiikkia. Tango In the Night, Rumors, Mirage ja uusin Say you will toimivat erinomaisesti sellaisena taidokkaana AOR-poppina. "Time" oli myös hauska tuttavuus. Tällä levyllä Stevie Nicksin tilalla oli erittäin kaunisääninen ja muutenkin kaunis Bekka Bramlett. Behind the mask oli huono, myönnettäköön.
Fleetwood Mac on oikeastaan kaksi eri bändiä. Aika ennen tyttöjä ja aika sen jälkeen. Itse pidän molemmista bändeistä.
Onkos kukaan muuten katsonut Tango in the Night-konserttitallennetta (VHS)? Siinä Mick Fleetwood esittää todella omalaatuisen rumpusoolonsa. Niin, ja "World Turning" on siinä aivan LOISTAVANA versiona, Rick Vito muistaakseni kitarassa. Kannattaa katsoa, jos vaikka joku voittaisi ennakkoluulonsa.
Ei kaiken musiikin tarvitse olla "juurevaa" ja "aitoa". Kyllä ilmastoituihin Audeihin ja Mersuihin suunniteltu hyvin tehty AOR:kin toimii.
On julkaistu 36 raidan Peter Green..Man of The World kokoelma. Greenin omat raidat on hyvä läpileikkaus urasta, mutta Fleetwood Mac vuosilta otetut raidat ovat kaikki jotain alternate versiota, joten se jotenkin vanhaa fania vaivaa. Vain kahdella raidalla on melko huono soundi. Livetkin raidat yleensä OK. Mutta siis jotenkin puuteellinen, vaikka kyllä kannesta arvaa jotain sen tapaista. Hinta alle 20 yksikköä.
Tuosta kokoelmasta puuttuu End of The Game raita. Muuten katttaa aika hyvin uran.
http://www.allmusic.com/cg/amg.dll?p=amg&uid=SUB030408230846&sql=11:pqcibkk96akx~T2
Ei listattuna tuossa, mutta aika hyvä kokoelma on Jumping at Shadows. Kai Fleetwood Mac nimellä julkaistu. Paljon kuuntelukelpoisempi albumi.
Siis tää on se parempi, jossa on Peterin solo demoja blues vuosilta
http://www.allmusic.com/cg/amg.dll?p=amg&sql=10:81w67ul0h0ja
Mulla on se Otis Spannin levy, Biggest Thing Since Colossus, jossa FM on taustabändinä. Ihan toimivaa satsia.
Green Manalishi on ainakin yhdellä kokoelma CDllä. Se oli vain single, viimeinen Green kaudella.
:roll:Niin eiku sitä vaan että onko tuosta Manalishista olemassa pitkää versiota? Bostonin tee kutsuilla se ainakin lopetetaan reippaasti kesken ?!
Tuosa Castlen julkasemasa The Blues Collection:isa Green Manalishi on lopusta feidattu tilaongelman vuoksi, tupla-vinyylillä se varmaankin ois kokonaisena kuten myös nuilla uusilla Boston-levyillä (keikkahan on julkastu kolmena erillisenä cd:nä, en muista millä niistä tuo biisi olis).
Kommentoikaas, ihmiset, tuota Splinter Grouppia kans, nehän on tehnyt monta levyä Greenyn kanssa jo. Mitäs niiltä kantsii hankkia?
Muistan, että Lappeenrannassa urut kans toimi mainiosti...
Kaikki Splinter Groupin levyt on ihan hyviä, mutta jos yks pitää valita niin ehkä Destiny Road (1999).
miten se olikaan; löytyykö Green Manalishitä pitempää versiota kuin esim. Bostonon tee partyiltä löytyvä.
Siinä'hän se menee reilusti poikki :roll:
Jaa 4:40, joka ei lopu kesken, ei taida olla pitkä...? Mutta tolla Bostonin Teebailut-triplellä näkyy biisin pituus olevan 12:52, mutta enpä ehdi kuunnella, loppuuko tuokin kesken...
Kaikki Splinter Groupin levyt on ihan hyviä, mutta jos yks pitää valita niin ehkä Destiny Road (1999).
:shock: Sitäpaitsi; näkyipä olevan paikallisen A-kirjaimella alkavan puodin levylaarissäjust tota hintaan2,95€.
Kipinkapinkauppaan!
Splinter Groupin muutamalla levyllä on lainalaulajia, ainakin se jossa kannessa on hot foot powder ym. ja sisällä Robert Johnsonin biisejä. Mieluummin ottaisin vain Peterin laulamana. Kitaraa soittakoon kuka osaa.
R.Johnson hoiteli hommat kitaransa kera. Ja esmes tuolla "hot footpowder" -levyllä on liki10 kitaristia.
Ennen oli miehet.... (ja mite se menee.) :oops:
Kysyttiin Green Manalishin versioista. Kahden CDn kokolemalla Show Biz Blues on 15:15 versio. En tiedä missä on äänitetty. Luki silloin kun julkaistiin previously unreleased version.
JepulisJepulis! 2x niin pitkä ku mun omistama versio!Täytyy saada kynsiini!
Kuuntelin tuossa eka kertaa FM:ia... Rumours. Hyvä oli, varsinkin Christinen lauluääni oli todella kaunis. Ilmeisesti kannattanee jatkotutustuminen aloittaa vuodesta -75?
Wikipedian mukaan yli vuosi sitten Fleetwood kertoi että suunnittelevat esiintymistä alkuperäisessä kokoonpanossa... tämä ei varmaankaan ole toteutunut?
Kuuntelin tuossa eka kertaa FM:ia... Rumours. Hyvä oli, varsinkin Christinen lauluääni oli todella kaunis. Ilmeisesti kannattanee jatkotutustuminen aloittaa vuodesta -75?
Wikipedian mukaan yli vuosi sitten Fleetwood kertoi että suunnittelevat esiintymistä alkuperäisessä kokoonpanossa... tämä ei varmaankaan ole toteutunut?
Wikipedian mukaan yli vuosi sitten Fleetwood kertoi että suunnittelevat esiintymistä alkuperäisessä kokoonpanossa... tämä ei varmaankaan ole toteutunut?
No, ainakin Nicks palasi jo bändiin takaisin, ja Bramlett lähti bändistä ja tekee kai kantria Rick Viton kanssa.
Uusin levy "Say you will" on minusta yllättävän hyvä. Aika paljon Rumoursin tapainen.
Christine ei ole esiintynyt bändin kanssa.
Mutta alkuperäinen kokoonpano on aivan muuta. Pari jäsentä oli jo mielisairaana jossain välissä. Spencer ei luullakseni esiintyne kuin oman kokoonpanon kanssa, mutta mistä sitä tietää. Sillä on melkoinen kakaralauma. Jaa, nyt kakaralaumakin esiintyy:
http://www.itv.com/news/entertainment_9c37a7b6717212d33c27a10dbe1ecf65.html
Christine ei ole esiintynyt bändin kanssa.
Mutta alkuperäinen kokoonpano on aivan muuta. Pari jäsentä oli jo mielisairaana jossain välissä. Spencer ei luullakseni esiintyne kuin oman kokoonpanon kanssa, mutta mistä sitä tietää. Sillä on melkoinen kakaralauma. Jaa, nyt kakaralaumakin esiintyy:
http://www.itv.com/news/entertainment_9c37a7b6717212d33c27a10dbe1ecf65.html
Mutta alkuperäinen kokoonpano on aivan muuta. Pari jäsentä oli jo mielisairaana jossain välissä. Spencer ei luullakseni esiintyne kuin oman kokoonpanon kanssa, mutta mistä sitä tietää. Sillä on melkoinen kakaralauma. Jaa, nyt kakaralaumakin esiintyy:
http://www.itv.com/news/entertainment_9c37a7b6717212d33c27a10dbe1ecf65.html
Jep. Niinkuin tuossa aikaisemmin sanoin (kai joskus vuosi sitten), Fleetwood Mac on vähän kuin kaksi eri bändiä. Tytöillä ja ilman. Luulin että viittasit "Timen" aikaiseen kokoonpanoon.
Hassua muuten, että niin moni muukin bändi koki täydellisen muodonmuutoksen 80-luvulla. Jefferson Airplane -> Starship... Proge-Journey -> Steve Perryn hittiJourney... Blues-Bad Company -> Uusi "Van Halen/BonJovi"-tyylinen Bad Company, jne. jne.
Fleetwood Mac lienee räikein esimerkki. Ja kuten sanoin, siitä huolimatta pidän uuttakin bändiä hyvänä. Ovat vain kaksi eri asiaa.
Viimeeksi kun kuuntelin jotain Greenyltä, pänti oli nimeltään Kolors, äänite muistaakseni jostain 80-luvun alkupuolelta... Greeny kuulosti kyllä lähempänä tätä Splinter-aikaa elävältä, pänti taas oli melkoisen funkkia kamaa...
Tsekatkaas muuten ihmeessä se Mayallin Greeny-levy, joka tuli sen Clapton-levyn jälkeen seuraavana, siinä on Supernatural, yksi Greenyn todellisista helmistä.
Jos omistaa jo kaikki alkuperäisen FM:n kiekot niin kannattaa hankkia bootleg CD The Original Fleetwood Mac Blues Band. Siinä on mm. ällistyttävän hieno Peter Greenin soolo biisissä Got A Mind To Give Up Living.
Sitä saa ainakin Midnight Recordsilta joka ainakin minun kokemuksieni mukaan on ollut luotettava, tosin ei niilläkään ole kaikkea mitä listoilla mainitaan ja aikaa kuluu joskus paljon (http://www.midnightrecords.com/). Löytötavaratalo myös psykedelian harrastajille.
Tommonen on kans kiva levy, kun Blues Jam in Chicago, 2 volumia. Siinähän Macillä on studiossa mukana ihan oikeita neekereitä...
Boottailuosastolta toi Carusellin hilupilttuun live Friscosta vuodelta 68 sisältää kans kaunista kitarointia runsaanpuoleisesti.
Jos oikein harrastaa, koko Blue Horizon tuotanto löytyy boksissa. Extra raidoissa ei kyllä ole mitään erikoista arvoa, mutta koko Chicago jam on mukana. Sain divarista. Oli se ennen sitä vain LPll hyllyssäni.
Blue Horizon -boxi on sinänsä antoisa laatikko mutta täytyy myöntää, että pinntynyttäkin fania ottaa koville kuunnella vaikkapa viittä "eiku" -alotusta Cold Black Nightistä. Toki mielenkiintoisiakin extroja on - Need Your Love So Bad ilman äklöttäviä jousitaustoja mutta Christine Perfectin uruilla täydennettynä peittoaa reippaasti pirallisesti julkaistun version.
Aivan upeaa Peter Greenin kitaratunnelmointia on myös Eddie Boydin levyllä 7936 South Rhodes, jossa FM säestää miestä. Se on julkaistu hiljattain uudelleen extroilla täydennettynä nimellä Eddie Boyd The Complete Blue Horizon Sessions. Suosittelen lämpimästi kaikille blues ja FM diggareille.
Lainasin kirjastosta Greatest Hits (UK), poltin koneelle, mutta biisijärjestys ei vastannut ollenkaan listaa. Oliko tämmöstä virhettä levyllä vai onko tämä oma moka (mikä sitten lie)?
Jo siinä on esim Sony BMG tai joku muu vastaava leima, se on jotain kopionestoa ja pilaa kopioinnin. On satunut pari kertaa.
Kopio-ohjelmissakin on vikoja. Yks katkaisi aina CDn viimeisen raidan puolesta poikki.
Alkukesästä tuli käytyä Helsingissä katsastamassa George Thorogoodia ja Gary Moorea. Jossain vaiheessa keikkaa Gary Mooren keikkaa mies vaihtoi kitaraa ja kertoi kädessään olevan soittimen kuuluneen joskus Peter Greenille Fleetwood Macin alkuaikoina.
Sanoiko hän todella näin vai kuulinko/käsitinkö asian väärin.
Onko täällä ketään paikalla olleita, jotka voisivat oikaista tai vahvistaa kuulemani.
Mukana ollut kitaristiystäväni väänsi melkein itkua vieressäni. Kauheeta kattoo!
Niin se kuuluisa Greenin kitarahan oli sellainen jossa oli pickupit väärinpäin. Netistä löytyy juttua.
Empä ollu paikalla, mutta eikös se Greenin kitaralla soittele. Taitaa olla siinä Still Got The Blues -levyn kannesakin sen kanssa poseeraamassa. Ja onhan sillä se Blues For Greeny -levykin ;)
Kyllä Peter Greenin '59 Gibson Les Paul Standard on Gary "no more" Moorella. Blues for Greeny -levyn kansiteksteissä mies kertoo saaneensa sen Peteriltä samalla summalla jonka hän sai myytyään silloin käyttämänsä Gibson SG:n. Levy on soitettu kokonaan tällä kitaralla. Mielestäni kyllä koko lailla turha levy - Green itse tulkitsee samat biisit 138x syvemmällä tunteella.
Guitarist -lehden huhtikuun 1995 numerossa Moore kertoo enemmän skeban historiasta. Tosin en ole tuota lehteä koskaan nähnyt, valitettavasti.
Ko. kitaran "maagisesta" kytkennästä on sitten taas tarinaa Guitar Player -lehden marraskuun 2000 numerossa. Jol Danzig niminen heppu Hamer Guitars -firmasta kertoo tutkineensa tarkkaan kitaran 1994 ja mainitsee mm. seuraavaa (en tunne termejä niin hyvin, että rupeisin kääntämään suomeksi, jos joku osaa niin käännä mullekin):
"... Then I used a compass to measure the pickups' magnetic polarity. I discovered that one magnet was oriented north-to-south, while the other was oriented south-to-noth. The pickups were magnetically out of phase - this was secret we'd all been searching for! ... Did the wiring replicate Green's nasal tone? The answer is an unequivocal yes. In a dual-pickup setting where each humbucker has its own volume pot, you can blend the relative phase shift to create timbres ranging from piercing howl tu a subtle treble boost. Oddly, the resulting sound is sweeter and more musical than you get from wiring humbuckers out of phase. Magnetically generated phase shift seems to respond to pitch changes - the higher the note, the more pronounced the effect..."
"...pitäs lopettaa tää elähtäminen ja lähtee seneestä shoppailemaan."
fleetwood mac : albatross
tänään 40 vuotta!
http://areena.yle.fi/toista?id=1811336
No tänäänpä (010209) tulee Olipa Kerran Radio-ohjelma 40 vuoden takaa, jossa Pekka Gronow kertoo Bluesista. Ja soittaa näytteitä.
Löysinpä eilen divarista Albert King Live-nimisen julkaisun vuodelta 89, Sveitsissä Montreuxissa on äänitetty. Lauteilla käyvät kääntymässä myös Rory Gallagher ja Lousiana Red keppeineen. Se on sitä.
P.Gronow oli aikanaa hienoa kuultavaa. Divarista ostin hänen "Äänilevytieto" nimisen kirjan. Ohjelma 40 v takaa ja kirja käyvät varmasti hauskana kuriositeettinä, päivitettyä tietoa löytää kyllä ihan joistain muualta.
Tuo Albert live on vinyyli? Jos ei voin lunastaa itselleni. 8)