progen juuret
symphonyx kirjoitti noin 19 vuotta sitten (39 kommenttia)
Mitä on proge? Siinä vasta kysymys. Minä henkilökohtaisesti olen oppinut pitämään KING CRIMSONIA progen luojana ja tulee automaattisesti verrattua muiden bandien tekeleitä siihen. Jotkut yltävät varsin lähelle esim. 70-luvun GENESIS lähentelee parhaimmillaan CRIMSONIA. Juuri tämän tyyppinen musiikki on minusta juuri sitä aitoa oikeaa progea. Johon kitaristi STEVE HACKETT:in soitto minut imaisi mukaan, oltuani aikanaan vannoutunut hevimies. Kuuntelin kaksivuosikymmentä ainoastaan progressiivista musiikkia. Mukaan tulivat GENTLE GIANT, WIGWAM, TASAVALLAN PRESIDENTTI, RUSH, MARILLION, YES, KANSAS, FOCUS, EMERSON,LAKE&PALMER, PINK FLOYD ym.ym . Tämän upean musiikillisen runsauden sarven läpi käytyäni on ollut taas pitkästä aikaa mukava kuunnella vanhaa DEEP PURPLEA, URIAH HEEP, BLACK SABBATH, JUDAS PRIEST osastoa. En minä valita, kunhan näkisi joskus Steve Hacketin keikalla suomessa puhumattakaan ryhmästä nimeltä Rush.
+/- saldo : 0 | Tweet
Progea on se joka progelta kuulostaa, oli se sitten vaikka kuminauhan räpsyttelyä...
olen oppinut pitämään KING CRIMSONIA progen luojana
Tehtiin progea ennen Crimsoniakin, mutta ei ehkä sinfoprogea.
Aika eksoottisia nimiä, mistä noiden levyjä kannattaisi katsella?????????
Olihan Moody Blues jo kokeillut sinfonista lähestymistapaa ja kuuluhan yhtyeen vaikutus jonkin verran myös Crimsonin Mellotronin käytössä. Soft Machinen, The Nicen, Procol Harumin ("In Held 'twas In I" voi jo pitää sinfonisena progena) ja Pink Floydin joidenkin aiempien levyjen kohdalla voi myös jo melkein puhua progesta.
Olen kyllä siinä mielessä yhtä mieltä, että In the Court of the Crimson King on ehkä ensimmäinen kypsä ja kokonaisvaltainen progelevy ja käy sinänsä hyvin englantilaisen progen lähtöpisteestä - eikä vain sinfonisen (jota levy on vain osittain), vaikka Genesis, PFM ja monet muut ottivat juuri sen mallikseen.
Sokkotestin omainen korvatulppatesti voisi kait antaa kysymykseen jonkinlaista osviittaa. Otetaan seitsemän progen harrastajaa, pistetään heille korvatulpat korviin ja soitetaan erilaisia levyjä niin lujaa, että ääni menee osittain korvatulppienkin ohi. Sitten he saavat antaa kustakin levystä progepitoisuuslausunnon.
Tällä ehdottoman luotettavalla metodilla saadaan selville digitaalisen tarkasti, mikä on progea ja mikä taas ei.
Mitä on proge? ... Kuuntelin kaksivuosikymmentä ainoastaan progressiivista musiikkia. Mukaan tulivat GENTLE GIANT, WIGWAM, TASAVALLAN PRESIDENTTI, RUSH, MARILLION, YES, KANSAS, FOCUS, EMERSON,LAKE&PALMER, PINK FLOYD ym.ym . Tämän upean musiikillisen runsauden sarven läpi käytyäni on ollut taas pitkästä aikaa mukava kuunnella vanhaa DEEP PURPLEA, URIAH HEEP, BLACK SABBATH, JUDAS PRIEST osastoa. En minä valita, kunhan näkisi joskus Steve Hacketin keikalla suomessa puhumattakaan ryhmästä nimeltä Rush.
Nämä henkilökohtaiset historiat ovat hauskaa luettavaa! :D
Kiitti "symphonyx"! Lisää tällaisia tarvitaan!
Itse kuuntelin progea viisi vuotta, sen jälkeen 20 vuotta klassista, ja nyt sitten on taas viimeiset kuusi vuotta ollut progen aika.
Rush on hieno bändi!
Minäkin ymmärrän progella sellaisia bändejä joita (EDIT 6.2.2005) symphonyx kuvaili, eli Yes, Genesis, Gentle Giant, Rush, Marillion, ELP, Pink Floyd, King Crimson. Aika jännää sinänsä että vaikka oma suosikkimusani on progebändien tekemää niin osa tuossa listaamistani artisteista saa minussa aikaan vain haukotus-efektin ja melkein mielummin kuuntelen Radio Novaa (!).
Sinänsä proge-sanaa ei oikeastaan pitäisi edes käyttää, syystä että ihmiset tarkoittavat sillä niin eri asiaa. Menneellä viikolla juttelin musiikista ruokalassa erään tytön kanssa. Kerroin kuuntelevani progea. Hänelle sana tarkoitti Dream Theateria. Ei väärin mutta sittenkin...
No ne tahtilajivaihdot kai ainakin lasketaan progeksi. En vaan aina jaksa läpsyttää käsiä reisiin ottaakseni selville. Lainaan itseäni muualta:
>>What is progressive rock? Rhino, in their box set Supernatural Fairytales, has underlined one of its hallmarks: lyrics tending towards the mystic, fantasy, or historical legends, or even stories from classic novels as the theme. Sometimes this went a bit to the extreme, almost Disney Style, but on audio. Other extreme cases would be songs that seemed serious, but we had to wonder about (ELP: “he had white horses…what a lucky man he was.”). But there certainly were plenty of clever or philosophical, sincere lyrics as well, as well as satire. Wigwam’s Gustavson focused almost exclusively on pacifism and the spiritual world.
The other hallmark of a progressive rock group was a technically impressive keyboardist... <<
Minäkin ymmärrän progella sellaisia bändejä joita Jammo kuvaili, eli Yes, Genesis, Gentle Giant, Rush, Marillion, ELP, Pink Floyd, King Crimson. Aika jännää sinänsä että vaikka oma suosikkimusani on progebändien tekemää niin osa tuossa listaamistani artisteista saa minussa aikaan vain haukotus-efektin ja melkein mielummin kuuntelen Radio Novaa (!).
Sinänsä proge-sanaa ei oikeastaan pitäisi edes käyttää, syystä että ihmiset tarkoittavat sillä niin eri asiaa. Menneellä viikolla juttelin musiikista ruokalassa erään tytön kanssa. Kerroin kuuntelevani progea. Hänelle sana tarkoitti Dream Theateria. Ei väärin mutta sittenkin...
Sinänsä proge-sanaa ei oikeastaan pitäisi edes käyttää, syystä että ihmiset tarkoittavat sillä niin eri asiaa. Menneellä viikolla juttelin musiikista ruokalassa erään tytön kanssa. Kerroin kuuntelevani progea. Hänelle sana tarkoitti Dream Theateria. Ei väärin mutta sittenkin...
Kröhm, kiva saada tunnustusta, mutta ko. kuvailun tekijä on kylläkin uusi jäsenemme "symphonyx"...
Sitten asiaan.
Haukotusefekti on tunnettu ilmiö "progessa", jokainen voi itse tykönään listata näitä tylsiä "progen mestariteoksia"; näitähän löytyy mielialasta riippuen kymmeniä tai tuhansia...
Tunnustan itse joskus haukottelevani jopa Gentle Giantin levyn soidessa. :shock:
Muilla bändeillä tuollaisia levyjä piisaakin sitten enempi.
:wink:
Mitä proge-sanaan tulee, olen pikemminkin sen käytön puolella kuin sitä vastaan. Tietenkään käsitteen 100 % tarkkuutta ei saada aikaan, mutta silti "proge" on sisällöltään riittävän hyvä kuvailu eräästä musiikin lajista. Minulle barokki, reggae, iskelmämusiikki tai proge ovat hyviä pelivälineitä lyhennetyssä viestinnässä.
Kröhm, kiva saada tunnustusta, mutta ko. kuvailun tekijä on kylläkin uusi jäsenemme "symphonyx"...
Anteeksi Jammo, ei ollut tarkoitus laittaa sanoja suuhusi. :oops:
Jos musiikkia on vaikea tanssia, ja jos laulajalla on sukkahousut jalassa ja kukaan ei naura, se voi olla progea. Jos musiikissa on huumorin puutetta, saattaa olla Moody Blues..
- monimutkaiset sävellykset
- sävellysten yllättävyys
- soittajien tekninen taitavuus
- teemalevyt
- pitkät biisit
- moniosaiset biisit
- instrumentaalit
- sanoituksissa syvällisiä tunnepuolen juttuja
- "älykkösanoitukset", sivistyssanat :)
- kertosäkeiden vähyys/puute
- monimutkaisuus
- radiohittejä vaikeammin lähestyttävä musiikki
Ei viitsi opiskella, on kivempi tehdä listoja.
Tiettyhän se siitä lähti, kun 60-luvun puolvälin jälkeen äijät halus kokeilla taitojensa ja sivistyksensä laajuutta sensijaan, et olis jauhanu sitä vanhaa samaa taas... 70-luvulle tultaessa "progesta" olikin sitten tullut hallitseva tyyli jo sellaisessa mitassa, että nyt kuultuna jollain aikavälillä 70-75 tehdyssä popjuläärimusiikissa kuuluu proge läpi kokoajan, enemmän tai vähemmän. Jopa ABBA kuulostaa Renaissancelta parhaimmillaan...
Kröhm, kiva saada tunnustusta, mutta ko. kuvailun tekijä on kylläkin uusi jäsenemme "symphonyx"...
Anteeksi Jammo, ei ollut tarkoitus laittaa sanoja suuhusi. :oops:
Tekevälle sattuu! :lol:
Kuuluisa kemisti Arnold O. Beckmann (1900-2004) ehti monenlaisen puuhan lisäksi heittää mietelauseita, joista nro viisi on suosikkini:
"5. Don't be afraid of making mistakes; if you're not making mistakes, you're probably not doing very much."
Hyvä ohje progen tekemiseen! :wink:
70-75 tehdyssä popjuläärimusiikissa kuuluu proge läpi kokoajan, enemmän tai vähemmän. Jopa ABBA kuulostaa Renaissancelta parhaimmillaan...
Naulan kantaan
Muuten, onks kaikki samaa mieltä, että eka suomalainen progelevy on Eero Koivistoisen Valtakunta vuodelta 68?
Jormasin Sincerely! on äänitetty loppuvuojesta 1967 eli ilmesty todennäkösesti alkuvuojesta 1968 ku Valtakunta ilmeisesti vasta joulukuusa -68, eli ... Ja eikös Blues Sectionin eka oo vuosimallia 1967?
Muuten, onks kaikki samaa mieltä, että eka suomalainen progelevy on Eero Koivistoisen Valtakunta vuodelta 68?
Ei, mutta ei kyllä Blues Sectioninkaan eka mielestäni vielä progea ole, vaikka olikin ehkä ensimmäinen askel siihen suuntaan suomalaisessa rockmusiikissa.
Tosin 60-luvun lopulla progen määritelmä oli jotakuinkin mikä tahansa rockmusiikki, jonka sen esittäjät olivat itse säveltäneet ja jota ei ollut tehty pääasiassa "kaupallisista" intresseistä (miten tuokin sitten muka pystytään määrittelemään), joten miksei noitakin voisi kutsua progeksi.
entäs nuo hienot säveltäjät. ainakin 1800 ja 900luvu alussa oli jo tosi kovaa menoa, ja muulloinkin.
tarkoitetaan varmaan progressiivista rockia, joka sekään ei sitä aina ole... tyylejä on ja on ja niitä tehdään ja tehdään. mitä olikaan kehittyminen. evoluutiota ja muunlaista tapahtumista voi ihminen "muuttaa" paremmaksi, vaikka yleensä ei. no joo.
no joo.
ja Kaija Saariaho.
Lueskelin sitä Taru Oksasen gradua, siitä tuo ajatus Valtakunnasta. Siinä määriteltiin Blues Sectionin eka, Sincerely sekä Topmostin lp lähinnä kokeiluja sisältäväksi popiksi/rockiksi... Nyt täytyy myöntää, että en ole Sincerelyä enkä Topparien levyä kuullut... Mutta siis miksi Valtakunta? No sen sisältö täyttää minusta aika hyvin progen kriteerit....
Millos Ernosin Rutto & Romu ilmestyi? Vissiinhän sekin kuuluisi joukkoon....
Millos Ernosin Rutto & Romu ilmestyi? Vissiinhän sekin kuuluisi joukkoon....
Tais olla -68, en pääse nyt tarkistamaan kun en ole kotosalla. Sain itse asiassa levyn vasta pari kuukautta sitten käsiini. Kyllä siitäkin tiettyä vinksahtaneisuutta löytyy. Ainakin siitä saa hyvät naurut.
Joo, hauska levy! (...tahattomasti..?) Vielä hauskempi on toi Jukka Kuoppamäen 60-luvun lopun lp, olikohan sen nimi Rakkaus on sininen tai jotain sinnepäin... Hillittömiä käännöshittejä sillä, pari kertaa oon nauranu kupeet kipeiksi sitä kuunnellessa.
Vahingoksi annoin sen pois, joku jopa otti! Siinä on Ruby Tuesday punatukkaisena..
Zappa - Freak Out (1966)
Itse henk.koht. asiasta tietämättömänä vastasin aikoinaan kysymykseen "Mitä on proge?" jo legendaariseksi muotoutuneella letkautuksella:" No se on sellaista vitun ujellusta!"
Ja lisätäkseni itsehäpeää tein aikoinaan kysymyksen:"Mitäs vitun neekerijatsia tämä on?" (cd:ltä soi King Crimsonin 21st Century Schitzoid Man...)
Että näin..
Toisaalta en ollut ihan kokonaan väärässä sen ujelluksen suhteen..
Tossa 90-luvun puolessa välissä kun kaveri soitti pikkuveljelleen jotain Rushin levyä (en muista mitä), oli kommentti että "kuulostaa kun kaikki soittaisi eri biisiä.
Minulle eräs toinen sankari kuvaili samoihin aikoihin miten Misplaced Childhoodin eräs kohta kuulostaa "Ritari ässä musiikilta". Kyse oli muistaakseni Bitter Suite osuudesta.
Misplaced Childhoodin eräs kohta kuulostaa "Ritari ässä musiikilta". Kyse oli muistaakseni Bitter Suite osuudesta.
:shock:Tällä hetkellä proge on minulle korvaamaton apuväline, sillä 2-viikkoinen tyttäreni nukahtaa välittömästi kun laitan progea soimaan. Liekö kyseessä sitten musiikkilajin koukeroiset kurimukset joiden seuraaminen tapahtuu niin syvällä pääkopassa että se vaatii jo silmien pyöräytystä ympäri. Aikaisemmin kuvittelin että Jethro Tullin fanien ikäjakauma olisi hieman korkeampi kuin tämä mutta mene ja tiedä, minä en.
note to self: Plaque of the Lighthouse-keepers kannattaa feidata ulos hyvissä ajoin ennen S.H.M. parttia, tällöin vältytään siltä että touhu joudutaan aloittamaan alusta ja joitakin biisejä ei vaan halua kuunnella liikaa.
Onneksi olkoon vaan Huulle! Ja juuri tuollaisia jippoja sitä vauvan kanssa elämiseen tarvitaankin...
Meillä auttaa 1 v 9 kk pojan mihin vaan ongelmaan, että laittaa kunnon stoner rockia soimaan ja tanssii taaperon kanssa!
progeparrat ovat jo kuolleet. kuulijakohderyhmät
kyllä munki vuoden ylittänyt pikkusisko ja nyt 6v piguveli kuuntelee ja tanssiikin, että kyllä kelpaa. toisaalta ne tykkää mitä yksinkertaisimmasta jumputuksestakin, että kyllä kelpaa
hei muuten, kuka teistä näyttää pokeparralta. entä minkäikäisiä ootte, ette varmaan kunnon sellaisia entä hulluja
entä mitä muita erityispiirteitä... ootteko fantasiaperttejä tai ylikoulutettuja vai ei mitään ihmeellistä.... tai jotain
progeparrat ovat jo kuolleet. kuulijakohderyhmät
hei muuten, kuka teistä näyttää pokeparralta. entä minkäikäisiä ootte,
hei muuten, kuka teistä näyttää pokeparralta. entä minkäikäisiä ootte,
Hehehee...meikäläinen on jonkun vuoden kulttua 50v. ja kohtalainen parta on ehtinyt 1,5 kk kasvaa. Varhais-teininä kuulin, tuolla syvällä maalla, todella vähän oikeeta progea.
Radiosta tuli Heikki Kemppaisen "Poppamies" ohjelma. (Ja Lauantain toivotut-ohjelman viimesenä piisinä saattoi tulla joskus joku Moody Blues.) Enempi siis tavallista rockia.
Sitten tuli Punk, ja lujaa tulikin! (Tosin olin silloi jo n. 20v. joten kattelin vähän sivusta teinien meuhkaamista.)
No, siitä kun selvittiin löysin klassisen. [u:fab2d7ecf6]Mutta[/u:fab2d7ecf6] kaverit on kyllä aina vähän kiusannu että " kuuntelee tommosta ujellusta ja jazzia !"
Lapsilleni, jotka on jo aika isoja taitaa pelittää joku Popstars- osasto. :(
Kesäksi progekuntoon! Aloita ajoissa!
Kesäksi progekuntoon! Aloita ajoissa!
Pitkien hulmuavien (harmaiden) hiuksien kasvattaminen on ollut suunnitteilla -about 20 vuotta. Sitä vaan on niin mukavuuden haluinen ettei jaksa.
Pitkä tukka rulez, nyt 1.5a kasvanut :lol:
Pitkä tukka rulez, nyt 1.5a kasvanut :lol:
Minä olen jo vuosia kaljuuntunut...Pitää olla tosi laiska, jos ei jaksa hiuksia kasvattaa. Minä en ole jaksanut mennä parturiin. Suunnilleen ristiselkään ylettyy letti tällä hetkellä. Lyhensin sitä tosin itse parikymmentä senttiä vähän aikaa sitten.
Parta tulee yleensä ajettua lähes päivittäin.
Pitää olla tosi laiska, jos ei jaksa hiuksia kasvattaa. Suunnilleen ristiselkään ylettyy letti tällä hetkellä.
Lyhyitä hiuksia ei tarvitse erikseen pestä eikä kuivata eikä kampailla/ harjailla.
:)
Jos olisi aivan kalju, näkyisikö silloin progen juuret ?
Kuuntelen just Electric Light Orc. alkuaikojen piiseistä koottua kokoelmaa. Voisin laskea hyvinkin tänän main stream/pop progeksi. Muita mielipiteitä ?