sairastelua
Hezzu kirjoitti noin 19 vuotta sitten (19 kommenttia)
Tuli tuosta Docin saippualaatikon viestistä mieleen tämmönen rattoisa aihe ;)
Mitä sairauksia ootta sairastanu tai sairastatta? Tai onko jotain vammoja? Tapaturmia? Allergioita? Normaaleja lentsuja ei tartte luetella ;)
Mulla on ollu pienenä ainaskin vesirokko, tuhkarokko ja sitten vielä joku kolmas, josta en oo ihan varma mikä se oli, tulirokko? (ehkä ei?). Yläasteella tipuin liikuntatunnilla rekkitangolta polvilleen lattiaan ja polvesta meni jotain sijoiltaan, se ei murtunu ja kuvauksesa ei mitään näkyvää löytyny, mutta lasta siihen piti laittaa kun ei sillä kärsiny kävellä. Siinä meni jokunen viikko. Sitten kun turvotus oli laskenu niin kerran sängysä makoillesa ja jalalla ponnistaesa sieltä kuulu iso pamaus ja jalka rupes toimimaan, joku jänne sielä kai oli pois paikoiltaan ja sitten se naksahti kohilleen. Pienenä olin myös ahkera vuoleskelamaan kaikenlaista ja vasemman käjen etusormesta ja peukalosta löytyyki siks mukavat arvet ;) En tietääkseni oo allerginen millekään, vaikka joskus jotain pientä heinänuhaa onkin ollu, ei viime vuosina kuitenkaan enään. Pääkivuista oon kärsiny aina enemmän tai vähemmän, mutta nekin on helpottanu huomattavasti (esim. kouluaikana linkkurikyyti aiheutti monasti päänsärkyä), ehkä kerran kuussa pitää moisen takia ihtiään lääkitä. Tämänhetkinen suurin vaiva on tämä mielenterveysongelma (paniikkihäiriö), mutta sekin on jo helpottanu. Joskus toki rupiaa vähän viiraamaan ;)
Mitä sairauksia ootta sairastanu tai sairastatta? Tai onko jotain vammoja? Tapaturmia? Allergioita? Normaaleja lentsuja ei tartte luetella ;)
Mulla on ollu pienenä ainaskin vesirokko, tuhkarokko ja sitten vielä joku kolmas, josta en oo ihan varma mikä se oli, tulirokko? (ehkä ei?). Yläasteella tipuin liikuntatunnilla rekkitangolta polvilleen lattiaan ja polvesta meni jotain sijoiltaan, se ei murtunu ja kuvauksesa ei mitään näkyvää löytyny, mutta lasta siihen piti laittaa kun ei sillä kärsiny kävellä. Siinä meni jokunen viikko. Sitten kun turvotus oli laskenu niin kerran sängysä makoillesa ja jalalla ponnistaesa sieltä kuulu iso pamaus ja jalka rupes toimimaan, joku jänne sielä kai oli pois paikoiltaan ja sitten se naksahti kohilleen. Pienenä olin myös ahkera vuoleskelamaan kaikenlaista ja vasemman käjen etusormesta ja peukalosta löytyyki siks mukavat arvet ;) En tietääkseni oo allerginen millekään, vaikka joskus jotain pientä heinänuhaa onkin ollu, ei viime vuosina kuitenkaan enään. Pääkivuista oon kärsiny aina enemmän tai vähemmän, mutta nekin on helpottanu huomattavasti (esim. kouluaikana linkkurikyyti aiheutti monasti päänsärkyä), ehkä kerran kuussa pitää moisen takia ihtiään lääkitä. Tämänhetkinen suurin vaiva on tämä mielenterveysongelma (paniikkihäiriö), mutta sekin on jo helpottanu. Joskus toki rupiaa vähän viiraamaan ;)
+/- saldo : 0 | Tweet
Allergiaa jokun verran, ja ontelotulehduksia.
Lapsillani saattaa olla allergia rapuihin ja sellaiseen merenelävään. Pojalla melko varmasti. Ampiaisen pistoonkin reagoi aika rajusti. Pojalla on nytkin sellainen kyypakkauksen tapainen vehje aina mukana, se antaa ruiskeen ihon läpi hätätapauksessa.
Vajaa pari vuotta sitten selkä venähti/nyrjähti tai jotain kuntosalilla. Olin vasta aloittelemassa treeniä kun suorinjaloin maastavedossa tuntui "hieman" oudolta. Painot tippui lattialla ja kävely muuttui Osbourne/Ahtisaari tasolle. Hyvä että pääsin pois salilta, joka oli kellari kerroksessa. Ei muuta kun apuvoimia kännykällä paikalle, kun ei päässy/uskaltanu istua autoon. Jäin sitten kämpillä makaamaan sänkyyn ja seuraavan kerran liikuin siitä kun ambulanssi jampat kantaa baareilla pois.
Diagnoosi oli välilevytyrä, muistaakseni. Olin vain yhden yön sairaalassa. Viikon makasin kotona ja söin myrkkyjä ennenkuin kävin ulkona. Sen jälkeen ollut hyvässä jamassa, eli käytännössä oireeton. Onneksi ei ruvettu leikkaamaan.
Kyllä sitä melkein koko ajan on jotain pientä, mutta eipä tule juuri koulusta oltua poissa sairastelun takia. Itse asiassa olen yleensä lomilla sitten enemmän sairastelua - olen hyvä oppilas :lol:
Joskus kolme neljä vuotta sitten multa murtui vasemmasta jalasta jotain, mulla oli melkein koko jalka kipsissä ainakin kuukauden. Olin pelaamassa rullalätkää, ja mulla oli uudet luistimet. Jarrut ei pelannut, ja yhdessä kohdassa sitten vain jotenkin kaaduin reunaan, ja jalkana vääntyi. En oikeastaan muista hirveän tarkasti.
sairas kertomus;
2 viikkosena oli joku tyrä joka leikattiin masusta. vesirokko toki kannataa sairastaa pinenä niin ei tuu vyöruusua.
joku virus oli päässä pienenä joka nosti korkeen kuumeen ja kauheet houreet ja painajaiset ja valveunet. parvorokko? joku semmonen oli yläasteella jossa naama turpos ja sen jälkeen hilseili.
Kännissä tulin portaat pää edellä alas teininä ja solisluu murtui. ei haitannu soittamista ja 2kk koululiikunnasta vapautus jiihaa.
toissa kesänä kaaduin pyörällä nyrjäytin varpaan. rönkenissä ei näkyny mitään. vaivaa vieläkin. välillä parempi välillä huonompi niiku nyt jalka turvoksissa ja ei pysty liikkuun täysillä.
luulo sairas oon. jos luen juttua jostain sairaudesta niin luulen heti sairastavani sitä. Ebola ois paha. pintä alkoholismia oon diagnosoinnut myös.
Viime vuonna oli kiva vatsatauti viikon ajan; viljely kertoi sen olevan kampylobakteeri.
Vuonna 2003 sain myyräkuumeen liiallisen haravoinnin seurauksena. Vaikka kyseessä on lievin Marburgin ja Ebolan tyyppisistä verenvuotokuumeista, vei se viikon kestäneellä korkealla kuumeella meikäläisenkin hyväkuntoisen miehen aivan rappiotasolle. Taudin kulkuun kuuluui virtsaamistarpeen parin päivän kestävä hirmuinen lisääntyminen! Pahimmillaan piti heittää vettä puolen tunnin välein; ja tietysti oli pakko juoda nestettä koko ajan.
Vinkki laihduttajille: hankkikaa myyräkuume! Paino putoaa taatusti ainakin viisi kiloa! Pieni kuoleman riski hoidossa toki on; arviolta muutaman promillen luokkaa, ja toisaalta moni joutuu sairaalaan tiputukseen munuaisten toiminnan lakkaamisen johdosta...
Pikantti yksityiskohta oli viinan himon hetkellinen ja täydellinen häviäminen! Olin toivuttuani kolme kuukautta aivan raitis. Onneksi olen nyt jo täysin toipunut :lol:
Vuonna 1998 näytin pojalle mallia punttisalilaitteiden käytöstä ja teloin oikean kyynärpään sivunastan (tuo ns. tenniskyynärpäävamma)...
Sen paranemiseen meni pari vuotta eikä tuo ole vieläkään täysin kunnossa. JOudun pitämään puristussidettä vähän väliä sulkapalloa pelatessani. Rustottunut osa ei koskaan paranekaan.
Pienenä pahin sairaus oli viisivuotiaana saamani umpisuolen tulehdus.
Jaa, nyt täytyy lopettaa kun muija tuli kurkkimaan olan yli :roll:
Psykiatrinen historiani on aivan liian laaja aihe käsiteltäväksi tässä, mutta mainittakoon muutama poikki rusahtanut luu ja miljoona erilaista vekkiä sekä tikkiä ympäri kehoa.
Mitä sairauksia ootta sairastanu tai sairastatta?
Krapula & karies tuleepi mieleen.
http://www.palasokeri.com/index.php?name=Forum&file=viewtopic&t=2541&highlight=lumbago
Viittaan edelliseen.
-Kroketissa olen aikanani lyönyt oikean jalan isovarpaan hajalle.
-Lonkkaan tuli krooninen pehmytkudos vaurio kun päälle kaatui 200 litraa maitoa.
-Nilkka on murtunut teinivuosina klasiseen tapaan mini-suksilla.
-Lähellä oli Delirium tremens, sittemmin raittiutta 14 vuotta.
-Huomattava ylipaino, nykyisin normaali ++
-Kokkin hommissa olen leikannu jos millä vekottimella käsiäni auki, jos ne kaikki haavat olisivat yhtäaikaa, tässä ja nyt, kädet näyttäisivät lähinnä jauhelihalta.
Hezzu kirjotti
Joskus toki rupiaa vähän viiraamaan :wink:
Kenelläpä nyt ei :wink:AMATÖÖRIT!
Mulla oli sentään vuonna 2000 kunnon sairaus eli imukudossyöpä ts. lymfooma. Kuukausi meni eristyshuoneessa ja IV-ruokinnassa.
V. 2000 niininkään, streptokokkitulehdus joka kesti yli 2 kk.
Viikko sairaalassa tiputuksessa ja loput kotihoidossa. Kesällä tietysti. :roll:
Atooppinen allerginen iho altistaa tulehduksille ja tekee välillä elämästä välillä aika v-mäistä - taaskaan en oo nukkunut kunnolla lähes viikkoon.
Tunnettu nimeltämainitsematon prog-foorumi näkyy sairastavan anorexia nervoosaa....
Päiviöniiton viestiin viitaten, vesirokon sairastaminen ei estä vyöruusua, vaikka ovatkin saman viruksen aiheuttamia. Minulla on ollut molemmat.
Ja jos täysin avaudun, minulla on ollut ainakin sydänvika (on edelleen), epilepsia, tyvisolusyöpä (parantunut molemmista), parit psykiatriset sairaudet, eli keskivaikea masennus ja paniikkihäiriö, ja viimeisimpänä löydöksenä keuhkoveritulppa.
Hieman ihmetyttää, että olen hengissä, mutta mikäpä pahan tappaisi.
----
Astma iloitsee elämääni jo n 15 vuotta.
Vasemmassa olkapäässä "habituelli luksaatio" eli se voi muljahtaa sijoiltaan ihan melken noin vaan. Ei tosin ole sitä pitkään aikaan tehnyt. Kännissä itse tuotettu vamma pulkkakilpailussa!
Napatyrä oli tosi komea, mutta leikattiin pari vuotta sitten. Minulla on kuvia aiheesta koneellani hassusti kansiossa nimeltä "Dave Brock" (tyrä on ruotsiksi bråck)
Ja, kai ylipainokin on "sairaus" ja perkele se on kyllä krooninen!
Vaikuttaa siltä että yllättävän suuri prosentti Palasokerin käyttäjistä kärsii tai on kärsinyt jonkinlaisista psyykkisistä ongelmista. Onko proge mielelle epäterveellistä vai mistä tässä on kyse?
..tai sitten Palasokerin käyttäjillä on vain keskimääräistä vähemmän mahdollisuuksia hoitaa mielenterveyden ongelmia sosiaalisesti hyväksytyillä tavoilla kuten vaimon hakkaaminen, auton vaihto tai Lions Clubiin liittyminen.
Eikös nykyisin lähes kaikilla nuorilla ole mielenterveysongelmia? Riippumatta siitä ovatko he Palasokerin käyttäjiä tai eivät. Tai siltä ainakin välillä tuntuu.
Eikös nykyisin lähes kaikilla nuorilla ole mielenterveysongelmia?
Niin, ei 1800-luvun Suomessa kellään ollut paniikkihäiriöitä eikä työuupumusta.
Pohdin aikoinaan ja taidan olla edelleen samaa mieltä, että kun perustarpeet (Maslown tarvehierarkia) ovat nykyisin niin hyvin tyydytetty niin ihmisillä on yksinkertaisesti enemmän aikaa oleskella mielentiloissa joissa on löydettävissä erilaisia häiriöitä.
Tosin kyllä urbaani kaupunki tai lähiö on monessa mielessä hermojaraastava ja yksinäinen paikka elää.
Vesirokko ikuisuus sitten ja yksi murtunut nilkka viime vuonna. Sairastaminen ei kuulu tapoihini tai ainakaan en tunnusta.