Rock sanat
EsaJii kirjoitti noin 19 vuotta sitten (25 kommenttia)
Rock musiikin sanat ovat yleensä aika kehnoja. Joskus päästään vaivasta ripottelemalla hienoja sanoja sekalaiseksi vyyhdiksi ilman tarinaa.
Muutama bändi hankki konsultin, runoilija rustasi sanat
http://arts.ucsc.edu/gdead/agdl/
Progen puolella näin kävi Procol Harumille.
Sigur Rós ratkaisi ongelman () albumilla keksimällä siansaksaa sanoiksi ja sekoittamalla ne islannin sanoihin.
Mitä merkitystä sanoilla on sinun kuuntelussa?
Minua vaivaa typerät sanat aika lailla. Jos en ymmärrä sanojen merkitystä, voi olla helpompi kuin jos ymmärtäisin. Sanathan on usein sille muusikolle joka ei osaa kunnon soitinta soittaa. :lol:
Muutama bändi hankki konsultin, runoilija rustasi sanat
http://arts.ucsc.edu/gdead/agdl/
Progen puolella näin kävi Procol Harumille.
Sigur Rós ratkaisi ongelman () albumilla keksimällä siansaksaa sanoiksi ja sekoittamalla ne islannin sanoihin.
Mitä merkitystä sanoilla on sinun kuuntelussa?
Minua vaivaa typerät sanat aika lailla. Jos en ymmärrä sanojen merkitystä, voi olla helpompi kuin jos ymmärtäisin. Sanathan on usein sille muusikolle joka ei osaa kunnon soitinta soittaa. :lol:
+/- saldo : 0 | Tweet
Meikäläistä sanoitukset eivät voisi vähempää kiinnostaa. Pääasia, että ihmisääni toimii hyvin instrumenttina, jollaisena se onkin ehkä paras kaikista.
En ole koulinut itseäni tunnistamaan sanoituksista ainakaan ehjiä lauseita millään kielellä. Rockista tai progesta puhuttaessa pystyn poimimaan korkeintaan hyvältä kuulostavia yksittäisiä sanoja.
Joissakin tapauksessa laulaja toki artikuloi niin selkeästi, että sanoituksesta saa väkisinkin selvää. Valitettavasti. Yleisesti ottaen tosiaan on parempi jos ei ymmärrä sanoja, sen verran avuttomia sanoitukset ovat. Runot runoina ja rokki rokkina.
Pahinta skeidaa ovat poliittiset sanomat, joita en siedä musiikissa yhtään, vaikka muutoin politiikka kiinnostaa. En vain arvosta vähääkään muusikkojen poliittisia näkemyksiä.
Eli laulut siansaksaksi, kiitos.
Pääasia, että ihmisääni toimii hyvin instrumenttina, jollaisena se onkin ehkä paras kaikista.
Viisaita sanoja.
Kyllähän Jon Anderson ym. tekevät aika naurettavia sanoituksia, mutta ne ovat muutenkin aika "pompöösissä kontekstissä".
Mutta enemmän minua häiritsee se, kun sanoitetaan ja lauletaan "hoono englanti" eli kun huomaa että tekstien kirjoittaja ei osaa kieltä, vaan pistää sanoja peräkkäin ja sitten laulaja vielä niitä yrittää toistaa peruskoulun englannintaidoillaan. Tuskin kukaan näistä saivat enemmän kuin 6 enkussa ja sen huomaa.
Tuloksena on sitten 69 Eyesien "dö deböls" ja tuo Spihan junttilaulaja. Olin kerran Heathrowssa kioskijonossa kun tuo 69 Eyes poika yritti ostaa limua tai jotain muuta. Mutta eihän sitä meinannut tulla mitään. Melkein autoin säälistä, mutta ajattelinpa että poika oli varmasti iltaa ennen huutanut jotta "roooooock" jollain pikkuklubilla 10 suomalaiselle.
Toisaalta I am the Walrus jotenkin toimii, mutta Flaming Sideburnsien siansaksaespanjaenglanti oli kamalaa.
Siis biisissä saa olla kunnollisia lauseita, joiden ei tartte liittyä mitenkään toisiin lauseisiin siinä.
No siis poliittiset ja okkultistiset tekstit on ainoita, joita jaksaa seurata tai lukea bookletista. Luftwaffe ja Death in June esmes.
Birdman is a Wordman. For sure.
Hienointa oli Dylan 60-luvun puolivälissä, Jim Morrison, Keith Reid, Pete Sinfiefd jne... sanahelinä; Se luo uusia, jänniä yhteyksiä omissa aivoissa kans. Be-bob-ba-lula, big-bum-BOOOM!!!
kyllä kyllä kelpaa hyvin hyvät.
siis oikeat runot ja sanahelinä. possukieltä harkitusti. joko hullut jollakin tavalla, tai siis vaikka hullut sanat jollakin tavalla, mutta loppujen lopuksi sanomaa on (siis vaikka olisikin siansaksaa). itse asiassa eniten ärsyttää, no aiheet, ja klisheet.
kilisee. koppa kilisee ku lauletaan rockista ja pettämisestä rakkaudessa (ootteko huomanneet antti tuiskun lauluissa mitään omituista), pinnallisuudesta. enpä sanoisi niitä superhyviksi, mutta metallicalla on sanomaa. On vaikea sanoa jotakin laulua pinnalliseksi, mutta kyllä sen huomaa jos se ei ole samanlaista kuin mitä itse ajattelee. En voi kestää yli-ihania, enkä myöskään ali-ihania. Kuten Zen kaffe ja suomalainen paska. se on rankkaa musaa ei sitä jaksa kuunnella.
Siis sitä pitää välillä kuunnella. Ehkä ihmiset on erilaisia. Ehkä jotku ei tykkää koskaan kuolemavalittamislauluista.
mutta paljon merkitsee myös laulaja ja tietenkin, miten musikaalisia sanat ovat. Kyllä minkä tahansa saa kuulostamaan hyvältä tai haisemaan pahalta
mitäss anotte technicolourista? :?))))
Zen kaffe ja suomalainen paska.
Siis Zen oli paskaa? Pelle Miljoona paskaa? Kaikki suomeksi paskaa?
Erehdyin tuohon nuorena kun jo puhuin englantia mutta en niin kovin hyvin saanut biisien sanoista selvää. Luulin niitä hienommiksi kuin sitten olivatkaan.
Se miltä sanat, peräkkäiset tai usein myös yksittäiset, kuulostavat laulettuna melodian kanssa ovat todella oleellinen osa musiikkia. Luovat yhdessä maisemia ja värejä. Rock-lyriikat on useimmiten tarkoitettu toimimaan nimenomaan yhdessä musiikin kanssa, joten erilleen revittynä niistä usein puuttuu se jokin teho. Poikkeuksiakin tähän on, esimerkiksi nyt vaikka Kalle Aholan Leijat Helsingin Yllä on ainakin osittain Kjell Westön teksteistä.
(Allekirjoittanut ei vielä tähän ikään mennessä ole löytänyt myöskään runoudesta, tuosta mainitusta tai muustakaan, sitä tehoa.)
Peartin Anagram (for Mongo) on ihan oikeasti aika nokkelaa lyriikkaa. Olisiko Peartilla uramahdollisuuksia runoilijan? Riippuu varmaan siitä, maksaako Kanadan valtio runoilijoille taiteilija-apurahoja...
Mainitun Jon Andersonin sanoitukset ovat aika pehmoisia mutta ainakin Talesilla kuvaavat hienosti happotrippejä. "And I do think very well / as the truth unfolds you / silently / they move time / rainbows / sunlight / alternate tune / alternate tune..."
Itse asiassa, musiikissa jota itse kuuntelen sanat ovat oleellinen osa taidetta. Tärkeimpien levyjen sanoituksia olen lueskellut ja analysoinut moneen otteeseen, joskus jopa yrittänyt kääntää suomeksi. Ihan omaksi iloksi. En yksinkertaisesti kuuntele musiikkia jossa on typerät tai vastenmieliset sanoitukset. Olen tarkemmin ajatellen täsmälleen eri mieltä kuin EsaJii tuossa avausviestissään. Siis aivan täsmälleen vastakkaisella kannalla. Lyriikat ovat todella oleelliset.
Äh, takaisin tenttikirjojen pariin...
Suomalaisista sanoittajista pidän kyllä Hectorin tyylistä ehkä eniten. Hienoja sanoituksia miehellä.
Ulkomaalaisista tulee mieleen Waters. Fishin sanoituksista pidän myös paljon. Nämä siis näin nopeasti heitettynä.
Kyllähän tuo on ihan totta on että aika hankalaa on kuunnella hyvääkään musiikkia jos on kerran huomannut että sanat ovat täyttä skeidaa. Aika harvoin noin on minulle päässyt käymään, onneksi. Osa noista Motownin levyistä ovat aika rallatteluja, mutta kun kaikesta muusta huokuu lahjakkuus, niin.. :)
Sanoitusten merkitys kasvaa erityisesti, jos/kun ne kietovat musiikin tai kietoutuvat musiikkiin, olettaen että musiikki ensisijaisesti miellyttää. Ulkomaisista sanoittajista pidän ehkä tällä hetkellä eniten Steven Wilsonin, Fishin, Peartin ja Hogarthin teksteistä, sillä ne korreloivat hyvin musiikin kanssa, josta ymmärrettävästi itse kovasti pidän. :lol: Lukemattomia muita upeita tekstejä löytyy kyllä moneltakin tekijältä ja aikakaudelta, sitä en halua kiistää. Kotimaisten tekstien lähteiltä löytyy kyllä hyvää, mutta se taitaa minulla painottua enemmän tuonne historian takaviistoon.
Pöh, tuli kahteen kertaan tuo...
Rock-sanat (otsikossa on virhe, hihihihih) ovat välillä huvittavaa kuunneltavaa, mutta parhaimmillaan toki nautittavaa. Ei tule hirveän montaa laulua mieleen, joissa olisi liian naiviit/vastenmieliset sanat. Tai no, nyt ei yhtään....jossakin Black Sabbathin laulussa taisi olla sellaset sanat, että niiden takia pitää vaihtaa aina kappaletta, ja punk on oma lukunsa.
Jos punkista ymmärtää edes puolet sanoista, sitten se on epäonnistunut.
Canterbury-bändeillä on hyviä ja hauskoja sanotuksia. Ja Zappalla tietenki. Ja Kuusumulla. Ja ja ja.... Kake Puhuulla :D Ja onhan näitä vaikka mitä.
Captain Beefheartin sivuilla (kts! Netistä Napattu-osastolta) löytyvät myös äijän biisien tekstit. WOW! Se se vasta sanahelinää on! Babette baboon!
[quote]
Zen kaffe ja suomalainen paska.
Zen kaffe ja suomalainen paska.
Siis Zen oli paskaa? Pelle Miljoona paskaa? Kaikki suomeksi paskaa?
[quote]
ei, mutta joku siinä hengessä haisee
Kaikenlaisia tekstejä selostettuna
http://www.songfacts.com/search_fact.php?initial=a
sama
(täällä ei ole siis poista viesti vaihtoehtoa)
No, listätään tähän turhaan viestiin hauska selostus
http://www.songfacts.com/detail.php?id=722
Devon miehet nappasivat videoidean pehmopornolehdestä
Ei, sanottua ei saa täällä sanomattomaksi. Mulla ei ole toimivaa huutomerkki-näppäintä, BTW.
no saahan sanotun sanomattomaksi, ei tää mitää uskontofilosofiaa oo.
Mutta siitä jaa - tyhjä olo ja aina lähtee pala sydämestä. Jää vain tyhjä viesti, joka huutaa olemassaolemattomuuttaan.
Mutta monia laulunsanoja ei saa, koska ne siirtyvät isältä polvelle
Onko tämä hyvä vai huono teksti?
You Ain't Seen Nothing Yet
Bachman-Turner Overdrive
I met a devil woman,
She took my heart away,
She said, I had it comin' to me,
But I wanted it that way.
I think that any love is good lovin', and
So I took what I could get mmh,
Oooh, oooh she looked at me with big brown eyes
And said:
You ain't seen nothin' yet,
B-B-B-Baby, you just ain't seen nothin' yet,
Here's something that you never gonna forget,
B-B-B-Baby, you just ain't seen nothin' yet.
And now I'm feelin' better,
'Cause I found out for sure.
She took me to her doctor
And he told me of a cure.
He said that any love is good love
So I took what I could get mmh,
Oooh, oooh she looked at me with big brown eyes
And said:
You ain't seen nothin' yet,
B-B-B-Baby, you just ain't seen nothin' yet,
Here's something that you never gonna forget,
B-B-B-Baby, you just ain't seen nothin' yet.
Any love is good love
So I took what I could get mmh,
Oooh, oooh she looked at me with big brown eyes
And said:
You ain't seen nothin' yet,
B-B-B-Baby, you just ain't seen nothin' yet,
Here's something that you never gonna forget,
B-B-B-Baby, you just ain't seen nothin' yet.
Jos rock -lyriikka kiinnostaa niin suosittelen siirtymään mielummin runojen pariin...no ei vaan.
Itse en ainakaan kiinnitä ensimmäisenä huomiota sanoihin kun levyä alan kuuntelemaan vaan melodiaan, laulajaan muuten..semmoista yleistä härdelliä...sitten jos levy muuten nappaa niin alan vähän tutkailemaan että mitäs se oikein hölisee noissa biiseissä...ja onhan sitä kiva osata ne sanat jos vaikka intoutuu singalongia harrastamaan (yksin tietenkin) :mrgreen:
The Curen Bloodflowers -levyllä on kyllä mukavan melankoliset sanat ja Primal Screamin Swastika Eyes on tykein "biletysbiisi" mitä sanoituksiin tulee.
Tulipa muuten tässä vanhoja levyjä kierrättäessäni mieleen, että pidän myös erityisen paljon The Beautiful South-bändin vanhemmasta matskusta sen lyyrillisen sisällön takia.
Kyseessä ei kyllä ole musiikillisessa mielessä kovinkaan paljon rockkia muistuttava bändi, mutta sanallisessa mielessä bändin sarkastistakin sarkastisemmat sanoitukset pieksevät vasemmalla kädellä suurinta osaa nykyrokkareista..
Itselleni ainakin Absoluuttisen Nollapisten tuotanto on avautunut alunperin nimenomaan lyriikoiden kautta. Ensimmäinen ostamani levy (Muovi antaa periksi) ei musiikillisesti antanut juuri mitään. Ärsytti lähinnä. (nykyisin tilanne on toki toinen) Mutta lyriikat kiehtoivat, piinasivat kuin tauti eivätkä jättäneet rauhaan. Ehkä vieläkin, bändiä vuosikaudet fanittaneena, Abson lyriikat merkitsevät minulle enemmän kuin musiikki.