Äänestys
AcidMothersBadenbaden kirjoitti noin 20 vuotta sitten (26 kommenttia)
Palasokeri on kätevä
* leivontaan (3)
* kahvin kanssa (13)
* totaaliportaali (14)
* ei missään (8)
* ei kiinnosta (4)
* tsippa (1)
Itse en osaa sanoa, kummassakin puolensa. Mutta ehkä joiltakin löytyy vahvempi mielipide.
+/- saldo : 0 | Tweet
Ilmeisesti tätä aihetta ei puitukaan loppuun silloin 15-20 vuotta siten kun CD alkoi yleistyä... :) No, on varmaan Palasokerin käyttäjäkunnassa sellaisia jotka eivät ole ostaneet musiikkia ikinä analogisilla medioilla kuten LP tai C-kasetti.
Omistan vinyylisoittimenkin mutta silti vastaukseni on CD. En ole mikään levynarkomaani, jos olisin, luultavasti silloin kallistuisin vinyylin puoleen. Niissä on varmasti "juuri sitä oikeaa tunnelmaa", mutta minä haluan kuunnella levyni käytännöllisemmin ja soppelissa muodossa. Vinyylit ovat enemmänkin keräilyä kuin kuuntelua varten?
Vinyyli... CD... Vinyyli... CD... Vinyyli... CD...
:?
CD:t on kätevän kokosia, mutta isompia kansia on kivempi katsella.
Huonosti kohdeltu vinyyli rutisee. CD:issä on kopiosuojauksia.
CD:t on helpompi löytää hyllystä. Vinyylit ei ainakaan happene, mutta kuluuhan nekin kyllä.
Vinyylit on nostalgisempia, niille ääni!
CD, varauksin. Edelleen on itse asiassa kivempi soittaa vinyylejä, koska niihin ehti nuoruudessaan tottua. Vinyyleihin liittyy niin paljon eräänlaista esileikin omaista puuhastelua ennen varsinaisen kuuntelun aloittamista, ettei CD:n soittaminen pääse lähellekään. CD:n kansilehtien tihruttamisestakaan ei juuri iloa irtoa.
Mutta CD:t ovat helpompia käsitellä ja ne vievät säilytystilaa huomattavasti vähemmän eikä tarvitse pölyjä pelätä.
Cd. Toisaalta lp-soittimeni oli aika kökkö. Useimmat vinyylin kannattajista tuntuvat olevan lähinnä kansien perään.
Ehdottomasti vinyyli! Mut kyl mä CD:istäkin tykkään...
Vinyyli tietysti.Cd:t on perseestä.
CD. Vinyyleihin fakkiutuneet tuovat minulle toisinaan mieleen Karjalan palauttamisen vaatijat.
Vinyyleitä on kiva näpelöidä, mutta ei soittaa/kuunnella. Ja jos on enenpi innostunut näpelöinnistä, olisi ehkä järkevämpää ruveta keräilemään vaikka posliinikoiria.
- Käytetyn Mersun hintaisen levysoittimen omistaja
Molemmat! Ehdoton aarre on kasiraitakasetti ja siihen sopiva autosoitin!
CD. Vinyyleihin fakkiutuneet tuovat minulle toisinaan mieleen Karjalan palauttamisen vaatijat.
:shock: :roll:Molemmat! Ehdoton aarre on kasiraitakasetti ja siihen sopiva autosoitin!
:shock: Tämäm minäkin ottaisin huitsin mielelläni ! M.U.S.T !Myös kelanauhurit on cooleja. Annoin yhden Akain jättihirvityksen pois. Nyt tekisi mieli tehdä harakiri.
Huomasin juuri että 2006 tulee 20 v täyteen siitä, kun ostin ekan CDn. En kyllä ole hetkeäkään ole kaivannut LPn rätinöitä ja suhinaa.
Mutta LPn kansi on kyllä ihan eri maailmaa kuin CD! Eli CD jossa on LPn kansi olisi ihan hyvä. Ettei tarvitsisi saatana suurennuslasilla lukea niitä kansitekstejä!
Se eka CD oli muuten Frank Zappa: Does Humour Belong in Music ja sammalla reissulla hankittu David Sylvian: Gone to Earth.
Molemmat... Itseasiassa useista levyistä on molemmat. Miksi? No kun ne alkuperäiset vinyylit jo rahisee monesti & laiskana on kivempi kuunella levyjä sillei, ettei tartte puolta käydä vaihtamassa & biisien skippauskin sujuu iisimmin...
Ja noista kansista; Noi on aika vänkiä noi pahvikansi-cd:t joiden kannet on täydellisiä miniatyyrejä alkuperäisistä lp-kansista, jopa zälä kansien välissä on matkassa...
Huomasin juuri että 2006 tulee 20 v täyteen siitä, kun ostin ekan CDn. En kyllä ole hetkeäkään ole kaivannut LPn rätinöitä ja suhinaa.
Mutta LPn kansi on kyllä ihan eri maailmaa kuin CD! Eli CD jossa on LPn kansi olisi ihan hyvä. Ettei tarvitsisi saatana suurennuslasilla lukea niitä kansitekstejä!
Se eka CD oli muuten Frank Zappa: Does Humour Belong in Music ja sammalla reissulla hankittu David Sylvian: Gone to Earth.
Mutta LPn kansi on kyllä ihan eri maailmaa kuin CD! Eli CD jossa on LPn kansi olisi ihan hyvä. Ettei tarvitsisi saatana suurennuslasilla lukea niitä kansitekstejä!
Se eka CD oli muuten Frank Zappa: Does Humour Belong in Music ja sammalla reissulla hankittu David Sylvian: Gone to Earth.
Minulla tuli vasta 12 vuotta täyteen tänä vuonna ensimmäisen cd:n ostosta...
Eka cd oli Kingston Wall II.
Vinyylit ovat ihan mukavia hyllyssä, mutta mieluummin kuuntelen cd:tä, lähinnä laiskuuttani.
-Vanhan Opelin hintaisen levysoittimen omistaja.
Kovin vähäiseksi LP soitto käynyt. Ovat lähinnä arkistoa. Eikä osaa voi myydä, ei kelpaa täällä divariin.
Vinyylin puolelle kallistui vastaukseni. Tietenkin. Mutta joo, täytyy myöntää että cd:iden äänenlaadun todella suuri kohentuminen viime vuosina (+niiden kauheiden mustien muoviosion väistyminen koteloista) on saanut kunnioittamaan cd:itä ihan uudella tavalla :D
Kuuntelen juuri Triffids-yhtyeen loistavaa levyä Born Sandy Devotional LP:nä.
Kuuntelua häiritsee vain se että yhtäkkiä neula on taas täynnä pölyä ja kaikki kuuluu kuin olisi laittanut villasukat korviin.
Te jotka ette ole LP:itä kuunnelleet ette tiedä mitään Decca miljoonaharjasta ja antistaatti"pistoolista".
Olkaa onnellisia siitä.
Mutta joo, täytyy myöntää että cd:iden äänenlaadun todella suuri kohentuminen viime vuosina (+niiden kauheiden mustien muoviosion väistyminen koteloista) on saanut kunnioittamaan cd:itä ihan uudella tavalla :D
Cd:n (tai äänitetyn musiikin) äänenlaatu on aika huonolla tolalla nykyään. Suuri osa levyistä on kompressoitu luonnottoman kuuloisiksi pannukakuiksi. Kaikki soittimet on miksattu yhtä kovalle; ei ole tilaa soida. Kuin puuroa työnnettäisiin korvasta sisään. Rummut kuulostaa lössöiltä. Ei ole luonnollista dynamiikkaa.
Luulenpa että tämä vaikuttaa myös siihen, että monet pitävät vinyyliä paremman kuuloisena.
Parhaan kuuloiset cd:t on 80-luvulta ja 90-luvun alusta :wink:
Vaihtelee. Kyllä esim. Sony on tehnyt nykyäänkin yleensä ottaen hyvää jälkeä remasteroinneissaan.
Aqualungin 25-vuotisjuhlaremaster kuulostaa pahalta.
Vaihtelee. Kyllä esim. Sony on tehnyt nykyäänkin yleensä ottaen hyvää jälkeä remasteroinneissaan.
Aqualungin 25-vuotisjuhlaremaster kuulostaa pahalta.
Aqualungin 25-vuotisjuhlaremaster kuulostaa pahalta.
Kaikki remaster jutut pitäis kieltää! Ensimmäinen versio on se, jonka artisti on itse tehnyt ja miltä sen pitäis kuulostaa.
Artistit harvemmin masteroivat levyjään itse, ja uudestaan ne pitää masteroida kuitenkin jos alunperin vinyylillä julkaistu äänite pukataan CD:lle.
StarLion taitaa puhua paskaa :/
StarLion taitaa puhua paskaa :/
Starlion puhuu ASIAA.Ei kannata puuttua asioihin, joista ei ymmärrä hölökäsen pölläystä :wink: .Viva vinyl!!!