Hard Stuff & Baltik
Pekka kirjoitti noin 19 vuotta sitten (8 kommenttia)
Nuo kaksi John Gustafsonin (Quatermass, Roxy Music, Ian Gillan Band etc.) bändiä alkoivat kiinnostaa. Noh, eihän Baltik ollut Gustafsonin bändi tai oikeastaan bändi ollenkaan, lähinnä joku ruotsalaisten projekti missä Gustavson vieraili:
http://www.alexgitlin.com/npp/baltik.htm
Levystä on viime vuonna ilmestynyt cd -painos, onkos kukaan kuullut?
Hard Stuff oli taasen kahden ex- Atomic Rooster miehen John DuCannin ja Paul Hammondin Gustafsonin kanssa muodostama voimatrio mikä teki kaksi albumia Purple Recordsille 70 -luvun alussa. Kokemuksia niistä?
http://www.alexgitlin.com/hs.html
http://www.alexgitlin.com/npp/baltik.htm
Levystä on viime vuonna ilmestynyt cd -painos, onkos kukaan kuullut?
Hard Stuff oli taasen kahden ex- Atomic Rooster miehen John DuCannin ja Paul Hammondin Gustafsonin kanssa muodostama voimatrio mikä teki kaksi albumia Purple Recordsille 70 -luvun alussa. Kokemuksia niistä?
http://www.alexgitlin.com/hs.html
+/- saldo : 0 | Tweet
Itse omistan Hard Stuffin ekan levyn, Bullet Proof nimeltään. Aika raskasta 70-lukulaiseksi, suorastaan monsterimaiset kitarasoundit. Välillä on jotain vähän ikävän kuuloista boogie-meininkiä :oops: .
En vertaisi Hard Stuffia esim. Atomic Roosteriin, ei ole lähellekään niin hyvä, mutta ihan mukavan kuuloista hard rockia. Joitakin Deep Purple vaikutteitakin on mukana ja muistaakseni yks biisi on Gillanin ja Gloverin säveltämä ja se olikin mielestäni levyn paras biisi.
Levyn CD-versiossa on joku virhe, viimeinen biisi loppuu kesken kaiken aivan kuin seinään. En tiedä mistä tuo johtuu, oiskohan ei-niin-virallinen CD-painos.
En vertaisi Hard Stuffia esim. Atomic Roosteriin, ei ole lähellekään niin hyvä, mutta ihan mukavan kuuloista hard rockia. Joitakin Deep Purple vaikutteitakin on mukana ja muistaakseni yks biisi on Gillanin ja Gloverin säveltämä ja se olikin mielestäni levyn paras biisi.[/quote]
Ei siitä Roosterista niin väliäkään, meinaan ettei minulle niin kolahda.
Biisi mitä tarkoitat on ilmeisesti "Monster In Paradise": Quatermass soitti sitä keikoillaan ja se on Gillanin ja Gloverin Episode Six -bändin ajoilta. Tuossa bändissä soitti sen ihan loppuaikoina koko tuleva Quatermass -kokoonpano (Gustafson/Peter Robinson/Mick Underwood) ja muistaakseni biisi on Hard Stuffin levyllä merkitty myös Gustafsonin nimiin.
[quote]Levyn CD-versiossa on joku virhe, viimeinen biisi loppuu kesken kaiken aivan kuin seinään. En tiedä mistä tuo johtuu, oiskohan ei-niin-virallinen CD-painos.
Line Records? Uusin versio on jonkun Red Foxin julkaisema.
Red Foxin levyt on bootleggeja ;) Mutta ne on julkassu esim. Charliesin Buttocksinkin ... :)
Onko kukaan kuullut Quatermass II:n levyä Long Road?
http://www.proggnosis.com/MUSIC_DBCDInfo.asp?txtCDID=15471
Hard Stuffin Bullet Proof
Kaverilla on tämä, itse en paljon tykänny kun siinä on niitä boogie juttuja.
Kumpis nuo boogiejutut enempi hoitaa, DuCann vai Gustafson? Meinaan siis laulupuolta. Gustafsonin narinasta olen aina tykännyt ja onhan se kova bassottelijakin. Mitäköhän mies nykyisin puuhaa?
Gustafson laulaa (suurimman osan biiseistä), mutta Ducannin kitarointikin on aika boogahtavaa, ainakin välillä.
Tuli sitten ostettu eräältä oululaiselta (;)) "Bulletproof" ja vaikka eihän tämä mitään maata mullistavaa kamaa ollut ilmestymisvuotenaankaan, niin ihan kuunneltavaa paikoin. Johnny boy laulaa komeasti bassottelusta puhumattakaanja ei ne boogiejututkaan niin kamalia ole. Minulle ei kyllä Purple tule mieleen oikeastaan yhtään, enemmänkin bändin vaikutteet ovat USA:n puolella.
Mitäköhän Gustafson nykyisin oikein puuhailee? Viimeisin havainto minulla on Ian Gillanin levy "Naked Thunder" vuodelta 1990 ja sitä koskien löytyy hauska anekdootti Gillanin kirjasta "Child In Time". Gillan suunnitteli kiertuekokoonpanoa promotoimaan levyään ja ajatteli pyytää mukaan vanhan sankarinsa Gusin. Herra saapui palaveriin, vaati välittömästi Gillanin managerilta taksirahoja, siemaisi konjakit huiviinsa ja kehui vielä laulusolistin vaimoa jokseenkin härskillä tavalla. Ian oli ehtinyt jo toivoa, että herra Gustafson olisi vuosien saatossa hieman pehmentynyt, mutta turhaan. Basistin paikkaa ei herunut, johon Johnny kommentoikin: "Noh, kukaan ei ole koskaan oikein ymmärtänyt minun huumoria". :)