Muori ei siedä musiikkia
Atomi-Antti kirjoitti noin 18 vuotta sitten (31 kommenttia)
Mistäs musasta teidän läheisenne saavat näppylöitä? Meillä vaimolla alkaa reaktiot Kuusumun Profeetasta ja nuorin poika hyppii seinille Piirpauken Suutarinemännän Kehtolaulusta. Vanhimmalla pojalla näyttää olevan jotain System Of A Downin Mesmerizea vastaan. :wink:
+/- saldo : 0 | Tweet
Meillä nopeampitempoinen metalli saa muijan vaihtamaan naaman ns. norsunvitulle. samoin jotkut King Krimsonit. Kissa (lemmikkieläin)muuten tykkää Reneissancesta.
Aihetta sivutaan täällä.
Kertaus on opintojen äitimuori...
No se on huono! :wink: Mutta asiaan... *köh* Primal Screamin kaikkein höyryisimmät osuudet saavat osakseen "onko pakko" ja "laita hiljemmälle" kommentit emännältä aika napakasti. Architecture in Helsinki on taas jo liian söpöä kuulemma. Mars Voltaa ei kestetä... Weikkaan että kunhan Lightning Bolt tulee niin saadaan kieroon katsomisen uusi ulottuvuus :mrgreen:
Mutta yllättäen metallimusiikki tyyliin Opeth ja Immortal tai Tool eivät kulmakurtistuksia aiheuta...ainakaan liikaa...ja yllätinpä kultani kuuntelemassa Soundtrack of Our Livesin levyä kun tulin himpeen! Opi ja elä...<-->
Joo, naisista ei koskaan tiedä-oma muija toi Pietarinreissulta Kornin levyn...mitä helvettiä!Sitten ei esim. Iron Maiden kelpaa...elä siinä sitten...
Muut perheenjäseneni vihaavat jazzia yli kaiken - siispä soitan jazzia silloin kuin muut vituttavat. Eipä kai muuten mikään erityistä enemmän ärsytä.
Kaikki kokeellinen saa muorilta nopean tuomion. Gentle Giantkin on monesti liian "testosteronihöyryistä" mättöä! :shock:
Onneksi en ole kaiuttimilla soittanut mitään oikeaa metallia tai King Crimsonia, ainakaan liian kovaa :roll:
Jaa, toisaalta GG:n "As Old As You're Young" upposi emäntään niin hyvin että tuo kelpuutti biisin erään aamunavauksen (hän on siis opettaja) aloitusmusiikiksi! :D
Jazzia ei meillä kukaan oikeastaan vihaa. Davis, Coltrane, Coleman tai Mingus ei herätä sen suurempia tunteita.
Chick Coreasta olen saanut pari närkästynyttä kommenttia.
Vaimo kysyi, miksen hankkinut hänellekin lippua Opethin Tavastian keikalle... Soitin nopeasti pari biisiä Deliverancelta ja asia oli sillä selvä (oli kuullut vain Damnationia aiemmin)... :wink: Marillion ja Rush saavat soida rauhassa aina.
Opeth, King Crimson, Slayer, Dream Theater ja vastaavat saavat pikatuomion yleensä. Niitä ei jostain syystä saa kovin kovalla luukuttaa... :?: Kuten ei 70-luvun Yesiäkään...
Vaimo tosin lähtee mielellään mukaani Porcupine Treen ensi viikonlopun keikalle! 8) Lisäksi sain hänet tällä viikolla kiinni levyjeni varastelemisesta, kun ruoja pölli PT:n, Yesin ja Paatoksen levyjä autoonsa... Sellaisesta minä saan näppyjä, vaikka hyvään tarkoitukseen meneekin... :shock:
Mutta, jotain parannusta siis tapahtunut sitten viime kommentoinnin...
:wink:
G.G Allin ja Watch Me Kill Boston Girl menee heikosti jakeluun.
Yksin asuessa on se hyvä puoli, että ei tule musiikillisia erimielisyyksiä. Jostain puutteesta saa sen sijaan kärsiä...
Ulverin Nattens Madrigal ja Henry Cown Unrest eivät ole ainakaan ensitreffimusiikkia.
Avarus, Kemialliset Ystävät yms muu suomihäröily saa tuomion "kattilankilistelymusiikkia". Ihan ymmärrettävä reaktio sinällään. Ihan hyvin tuo kuitenkin sietää lempilevyjäni ja kuuntelee ihan omatoimisesti mm. Circlen Forestia ja Velvetsien banaanilevyä.
Kaksi on ylitse muiden. Ahkerat Simpanssit sekä Kari Peitsamo. Niiden soittaminen aiheuttaa yleensä paremman puoliskon välittömän siirtymisen toiseen huoneeseen. Vaikkei tätä kysyttykään, niin elokuvataiteen puolella vastaavanlaisia reaktioita synnyttää Visa Mäkisen (loisto)elokuvat.
Piirpauken Suutarinemännän Kehtolaulusta
Oliko tää se hauska jossa afrikkalainen heppu lauloi?
Meillä tyhjentää huoneen melko varmasti Jonathan Richmanin Ice Cream Man, paitsi jos lapsilla on videopeli kesken.
Kun muutin omakotitaloon, arvelin samalla lunastaneeni oikeuden kuunnella mitä vaan, kuinka lujaa vaan. Olin melkoisen väärässä.
Jimi Hendrix, Jarmo Saari, Fishbone ja kaikki free jazz on huumemusiikkia erään tämän talouden naispuolisen henkilön mielestä.
Mukavuutta sen sijaan tuottava Maarit ja Sakari Kuosmanen. Monta tuntia putkeen soitettuna.
Lienee turhaa edes mainita, että musiikilliset näkemykset eivät mene yhteen.
Musiikkimaussa voi tinkiä jos on kyseessä huonekaveri, jolloin siivousinto on etuasia. Asuin kerran yhden kaverin kanssa sikolätissä jota siivosin sen verran kun tartti kun toinen vain sotki. Ja jätti sikarintuhkaa ja maapähkinävoita pitkin paikkoja.
Piirpauken Suutarinemännän Kehtolaulusta
Oliko tää se hauska jossa afrikkalainen heppu lauloi?
Joo just se, aivan huippu. "Tuku tuku lampaitani" on vielä parempi. Aika yllättäviä valintoja Peitsamo ja Jonathan Richman. Meillä molemmat kuuluvat vaimon suosikkeihin, toisaalta sinne listan alapäähän, mutta makujahan on monenlaisia.
White Noisen An Electric Stormin B-puoli ahdistaa kissoja.
Meillä on vähän ongelmallista se, kun mieheni ei ymmärrä yhtään mun folk/proge/psy/jazz yms mieltymyksiä. Hän tykkää itse paljon "kirkasotsaisemmasta" musiikista. Olen välillä vähän hajalla tästä tilanteesta, kun itse saatan olla niin fiiliksissä vaikka Kuusumuista ja en kestä yhtään, jos joku on siinä vähän kyynisenä ja sarkastisena kuulolla, niin että kritiikin voi aistia ilmassa leijumassa, vaikkei hän mitään ääneen sanoisikaan. Siitä menee tunnelma ihan pilalle. Fiilistelenkin mieluummin vaikka yksinäni kuulokkeilla kuunnellen tai nautiskelen musiikkini muiden samanhenkisten kanssa.
Athene, luulen että aika tavallista. Jossei ole joku Metallipää tai Deadhead, musiikkitottumukset harvoin menevät yksiin.
PFM:n Per Un Amico ei kolahtanu äitiini :) , mutta sen sijaan jammaileva jethro tullin christmas album kolahti häneen mainiosti! :shock:
...toinen outo juttu on, että äiti sanoo aina death metallia hirveeksi mökäksi, mutta ei kommentoi mitenkään ohimennen jos kuuntelen bläkkistä :D
ei noita mammoja aina ymmärrä!
Athene, luulen että aika tavallista. Jossei ole joku Metallipää tai Deadhead, musiikkitottumukset harvoin menevät yksiin.
Niinpä se kai sitten on.. Olen kyllä aiemmin seurustellut pelkästään sellaisten (myös musamaultaan) samanhenkisten tyyppien kanssa. Totesin kuitenkin, että tällaiset folkprogehenkiset tyypit - itseni mukaan lukien - on aika huithapeleita. Fiilistä löytyy kyllä paljon, mutta järki ja vastuullisuus jää toimista aina välillä puuttumaan..
Jotenkin olen aina ihannoinut enemmän sellaista fiilispohjaista elämäntapaa, mutta nyt olen kuitenkin päätynyt yhteen järki-ihmisen kanssa. Siinä on toki paljon hyviä puolia ja esim. jos saa joskus lapsia, niin heitä ajatellen on varmaan aika ihanteellista, jos vanhemmista löytyy sekä fiilistelijä- että järkeilijäesikuvaa.
...vaan siltikin sitä välillä toivoisi, että voisi jakaa näitä itselle niin rakkaita juttuja sen puolisonkin kanssa...
Noh... kaikkea ei varmaan vaan aina voi saada.. :roll:
Niin, ja lasten kanssa ei usein ole yhteistä myöskään, vaikka valitusti joku ikivanha esiintyjä, joku Beatles, kelpaakin.
Kun muutin omakotitaloon, arvelin samalla lunastaneeni oikeuden kuunnella mitä vaan, kuinka lujaa vaan. Olin melkoisen väärässä.
Juu, omakotitalo ei tosiaankaan takaa sitä, että vois kuunnella koska vaan mitä vaan volumetasoista puhumattakaan :o Meillä teini-ikäinen neiti rääkäisee rumasti heti jos alan vähän luukuttamaan Rushia tai Procupine Treetä tai progeosastoa noin muuten, tai juniori alkaa luukuttaa jotain jumputusta naapurihuoneesta. Mies taas ei sulata kaikkea rankempaa rockkia mitä kans joskus haluan fiilistellä tai jotain mun mielestä vanhaa hyvää ... Joskus toivoisin, että saisin talon ihan itselle yhdeksi päiväksi.
Heh, sain päivän naurut tosta, RushELLA
Juu, omakotitalo ei tosiaankaan takaa sitä, että vois kuunnella koska vaan mitä vaan volumetasoista puhumattakaan :o Meillä teini-ikäinen neiti rääkäisee rumasti heti jos alan vähän luukuttamaan Rushia tai Procupine Treetä tai progeosastoa noin muuten, tai juniori alkaa luukuttaa jotain jumputusta naapurihuoneesta. Mies taas ei sulata kaikkea rankempaa rockkia mitä kans joskus haluan fiilistellä tai jotain mun mielestä vanhaa hyvää ... Joskus toivoisin, että saisin talon ihan itselle yhdeksi päiväksi.
Niinpä niin... Itsekseen saa täälläkin päässä lukittautua keittiöön uuninpankon viereen kuuntelemaan progea :lol: Vaimo sietää kyllä PT:tä ja Marillionia, mutta yritäpäs Crimsonia tai Opethia... Pojalla menossa Beats & Styles ja joku hemmetti osti meille kotiin jotain karmeita easy listening -levyjä... Poltan ne puuhellassa heti kun silmä välttää... :shock:
Olen tällä viikolla luukuttanut ekaa kertaa Crimsonia tyttöystävän kuullen - aamuherätysmusiikkina. Ilokseni palaute on ollut pelkästään myönteistä. Muutenkin musiikkimaut ovat viime aikoina osoittaneet pelottavia yhtenevöitymisen merkkejä.
Olen tällä viikolla luukuttanut ekaa kertaa Crimsonia tyttöystävän kuullen - aamuherätysmusiikkina. Ilokseni palaute on ollut pelkästään myönteistä. Muutenkin musiikkimaut ovat viime aikoina osoittaneet pelottavia yhtenevöitymisen merkkejä.
Kohta alatte varmaan näyttääkin samalta...
Älä huoli, kyllä musiikkimaut viimeistään avioliiton satamaan purjehdittaessa eroavat! :wink:
Olen tällä viikolla luukuttanut ekaa kertaa Crimsonia tyttöystävän kuullen - aamuherätysmusiikkina. Ilokseni palaute on ollut pelkästään myönteistä.
Levy ei tainnut kuitenkaan olla THRaKaTTaK?
Muutenkin musiikkimaut ovat viime aikoina osoittaneet pelottavia yhtenevöitymisen merkkejä.
Sama täällä,mutta tarkennuksena sanottakoon,että hänen musiikkimakunsa lähenee omaani :wink:
Älä huoli, kyllä musiikkimaut viimeistään avioliiton satamaan purjehdittaessa eroavat! :wink:
Ehkäpä ei vielä avioliiton alkuvaiheessa mutta kun 20 v tulee täyteen, niin sitten alkaa olla tarvetta pikkuhiljaa hakea omia(kin ) juttuja ;) ;) ;)