Ylittämättömät debyytit?
Hezzu kirjoitti noin 22 vuotta sitten (43 kommenttia)
Tuli täsä Terence Trent D'Arbyn ekaa kuunnellesa mieleen, että mitkä on teijän mielestä semmosia loistavia debytointeja, joitten tasolle artisti/bändi ei oo sittemmin yltäny vaikka ura ois jatkunu pitkäänkin?
Introducing The Hardline According To Terence Trent D'Arby (1987) on kyll tämän miehen kohalla ylittämätön. Myöskin yksi kaheksankytluvun helmistä ja eräs meikän teinilemppareista :)
Introducing The Hardline According To Terence Trent D'Arby (1987) on kyll tämän miehen kohalla ylittämätön. Myöskin yksi kaheksankytluvun helmistä ja eräs meikän teinilemppareista :)
+/- saldo : 0 | Tweet
...Ja tulipas samantien mieleeni Billy Cobhamin Spectrum (1973), ei miehen muut levyt oo läheskään samaa tasoa. Valovuojen mittanen tasoero muihin levyihin.
Tapauksia joissa deby on selvästi paras:
Van Halen
Tracy Chapman
Tricky
Kula Shaker : K
Rammstein : Herzeleid
Zeta-Boo : Ze-Ta-Boo
Jamiroquai : Emergency On Planet Earth
Jimi Hendrix : Are You Experienced?
Memento Mori : Rhymes Of Lunacy
Mike Oldfield : Tubular Bells
Rage Against The Machine : Rage Against The Machine
Sub-Urban Tribe : Primitive
Kyllähän noita riittää. Korjatkaa joku jos on virheellistä tietoa.
No kyllähän Ommadawn ja Amarok pesee Tubular Bellsin mennen tullen!
Itselleni ei tule äkkiseltään mieleen yhtään pitkän uran tehnyttä bändia jonka ensimmäinen levy olisi selkeästi ylivoimainen muuhun tuotantoon nähden.
Joo, ei Oldfield ainakaan. Tubular Bells on selkeästi vielä vähän raakile, heti perään tuli kolme parempaa levyä. Myöskään Jimi Hendrix ei missään nimessä kuulu tähän kategoriaan. Sen sijaan monta italialaista progebändiä tulee mieleen :P
Eipä kyllä tule äkkiseltään mieleen vähintään viisi levyä julkaissutta artistia minullekaan joka tähän kategoriaan kuuluisi. No, pari sellaista joista olen kuullut huhuja mutta levyt ovat kuulematta: Asia ja Tanita Tikaram ;) Niin joo, ja Dire Straits. Sen olen todistanut ominkin korvin.
Ja tuosta Terence Trent D'Arbysta tulikin mieleen vielä Seal, jonka esikoisalbumi löytyy omastakin hyllystä mutta joka sittemmin on tehnyt aikamoista kuraa. Vaikka olisi kuinka Tony Levin bassossa ;)
Ei kun nyt sen keksin: JON ANDERSON!
Minulla ja eräällä ystävälläni on muuan kolmannen levyn teoria, jonka mukaan bändin kolmas levy on usein se joka vasta näyttää yhtyeen todellisen tason. Nyt voi kukin tahollaan tietty miettiä lempiyhtyeidensä levyjä, mutta tässä muutamia esimerkkejä progepuolelta:
Fairyport
The Yes Album (Ei ehkä mestariteos, mutta Yesin eka kunnon progelevy ja suuri harppaus edelliseen nähden)
H to He Who, Am the Only One
Third
Lambertland
no se yks banaani..
Niin joo ja Neulainen Jerkunen on mun mielestä selvästi paras Nollapisteen levy, mutta en oo kylläkään kuullu Simpukka-amppelia enkä Muovi antaa periksi -albumia.
Paras on kylläkin Suljettu. Suosittelen Muovin hankkimista.
Mielentilasta riippuen Muovi, Suljettu tai Nimi muutettu on paras. Simpukka-amppelista ei kyllä hirveän hyvin Abson taso ilmene vaikka olikin kolmas levy, mutta ehkä voidaan ajatella että se oli autotallilevy jolla kone saatiin käyntiin vuoden yhdessäsoittamattomuuden jälkeen ja Suljettu sitten oli se "oikea" kolmas levy. Siitähän oli jonkinlainen luonnos olemassa jo ennen Simpukka-amppelia mutta levy-yhtiö sanoi stop ja Tommikin sitten tuli pian siihen lopputulokseen että ehkä tämä ei ole tosiaan vielä valmis.
Simpukka-amppelin studiopäiväkirjasta:
--->8---
28.12.97 sunnuntai
Nyt kello 01:16 selvisi: Lost Album eli Suljettu: 1. Puhuinko ääneen? 2.-4. tarttuvia biisejä, epäviihtymysteema, 5. Unkari-Taksi (akustinen), 6. Tungos on lavaste, 7. Yhteistä väliseinä, 8. Joen silmille, 9. Pikku Tuomas, 10. Suvannossa ylpeä ilme.
--->8---
Virtanen -- Haloo
Dr Feelogood - Eka
Jiuice Leskinen CI-Eka
Pekka Pohjola-Eka soolo
Melkoisia debyyttejä.
Haikara: s/t
Kun ei minusta muut yllä läheskään samaan.
Tabula Rasa
Stevie Ray Vaughan: Texas Flood (ehkä..)
Stevie Ray Vaughan: Texas Flood (ehkä..)
In Step nousee rinnalle. Mielestäni SRV:ltä jäi se todellinen suuri levy tekemättä. :(
SRV:n kohalla mie kyllä liputan Couldn't Stand The Weatherin puolesta :)
In Step nousee rinnalle. Mielestäni SRV:ltä jäi se todellinen suuri levy tekemättä. :(
Miltei joo. Kahden vuoden raittius on palkinnu tolla levyllä! Niinpä, voi vain kuvitella mitä olisi tullut tuon jälkeen... Mutta olihan toikin hyvä lopetus, noloa olis ollu jos Live Alive olis jääny vikaksi julkasuksi!
Kyllä minustakin In Step on kärkipään SRV-julkaisuja. Melkein toivoo että se Vaughan Brothersin Family Style olisi jäänyt julkaisematta.
Kolmansia levyjä joilla otetaan harppaus:
Manic Street Preachers: The Holy Bible
Peter Gabriel: III
Kate Bush: Never For Ever
Japan: Quiet Life
Radiohead: OK Computer
The Who: Sell Out
Kolmansia levyjä aiemmin mainittujen lisäksi:
Iron Maiden : Number of The Beast
Kent : Isola
Ozzy Osbourne : Bark At The Moon
Steve Vai : Sex & Religion
Pekka Pohjola-Eka soolo
Bialoipokku on parempi.Ja Kätkävaaran lohikäärme paras.
Väittäisin, että Keesojen Lehto on paras. Bialoipoikku ja Pewit ovat kyllä tiukasti taistelussa mukana. Mutta mikä on Pohjolan huonoin levy? Ehkäpä Everyman/Jokamies.
Mikäs olikaan Nektarin eka? Remember The Future joka tapauksessa oli tosi hyvä.
Kraanista en jostain syystä muista ekaa, níitä tuli niin hitaasti tänne ulkomaille.
Zappan eka oli aika kova, mutta siinä on liikaa myyttiä, aika turhia osia.
Nektarin eka oli Journey to the Centre of the Eye.
Tässähän oli kyse debyyteistä jotka jättävät myöhemmän tuotannon varjoonsa. Aloin epäillä tehtävänannon jääneen epäselväksi tarjottuasi Pekka Pohjolaa ja nyt kun mainitsit Zappan niin olen siitä varma :P
Ai koko tuotannon! No, niitä on kyllä paljon kahden levyn ihmeitä.
Ajattelin Zappan kohdalla että eka levy teki isomman loiskahduksen pudotessan markkinoille kuin seuraavat muutamat.
Pohjolassa edelleen olen ekan kannalla, mutten ole kuullut kuin noin 5.
Väittäisin, että Keesojen Lehto on paras. Bialoipoikku ja Pewit ovat kyllä tiukasti taistelussa mukana. Mutta mikä on Pohjolan huonoin levy? Ehkäpä Everyman/Jokamies.
Jokamies kuuluu mielestäni äijän parhaimmistoon. Hieno synkeä tunnelma.
Mutta niitä ylittämättömiä debyyttejä:
Television: Marquee Moon
Montrose: s/t
Crack The Sky:s/t
R.E.M.:Murmur (tämä ei ehkä pidä paikkaansa, on vaan oma suosikkini)
Kovia debyyttejä:
Annihilator - Alice In Hell
Armored Saint - March Of The Saint
Dio - Holy Diver
Guns N Roses - Appetite For Destruction
Kyyria - Blessed Ravings
W.A.S.P. - s/t
Hyvä että kukaan ei ole sanonut King Crimsonia... en ole koskaan ymmärtänyt miten "In the Court..." voi jonkun mielestä olla KC:n paras.
Muuten näyttää siltä, että hevibändeiltä katoaa monesti nälkä ja energia debyytin jälkeen.
Btw, "Bark at the Moon" ei ole mun mielestä ollenkaan Ozzyn parhaita. Sekä eka "Blizzard of Ozz" ja toka "Diary of a Madman" olivat parempia...
Kova kolmonen on sen sijaan Twisted Sisterin "Stay Hungry"! :D
Hyvä että kukaan ei ole sanonut King Crimsonia... en ole koskaan ymmärtänyt miten "In the Court..." voi jonkun mielestä olla KC:n paras.
No onhan se paras, muttei ylivoimasesti paras ;)
Hyviä debyyttejä-vaikkei ehkä bändien parhaita levyjä: Kansas, Gentle Giant ja yhen levyn bändi Englandin Garden Shed.
Hyvä että kukaan ei ole sanonut King Crimsonia... en ole koskaan ymmärtänyt miten "In the Court..." voi jonkun mielestä olla KC:n paras.
No onhan se paras, muttei ylivoimasesti paras ;)
Minä lämpenen nykyisin oikeastaan In The Wake Of Poseidonillekin (vaikka se aikamoinen kopio ensimmäisestä levystä onkin) enemmän.
debyyttejä ja ehkäpä bändien parhaita,nämä on aina vaikeita kysymyksiä?
Amon duul II:phallus dei tässä tapuksessa pari seuraavaa on varmasti monen mielestä parempia mutta tämä nyt on vain niin älytön levy!
Circus 2000:st escape from a box ei yllä "progellaan" tämän levyn rallien tasolle.
Gravy train:st balladkin on hyvä mutta ei näin rujo.
Wallenstein:blitzkrieg no huh lumivyöry!
Danzig:st levy levyltä menny huonommaksi,uusin on jo aivan kauheaa nu-metal yritystä Äitii!
Morbid angel:altars of madness Kaikkien aikojen kovin death metal levy ja vieläpä debyytti!!!!(sitä julkaisematonta ei lasketa)
Otetaan nyt yks kakkonenki tänne
Motörhead:overkill aivan ylitsepääsemätön kakkos albumi.
ja kolmosia
Slayer:reign in blood Veri lentää ja ruumiita häpäistään.
Emperor:anthems to the welkin at dusk aika proge!!!!!
Itse asiassa Motörheadin "Overkill" on myös kolmonen. Eka oli "On Parole", toka s/t. :)
Ei ainakaan lemmyn mielestä!
http://www.imotorhead.com/index2.htm
Kappas. No "On Parole" tuli kuitenkin jo 1975 tai 1976. Sillä on osittain eri versioita s/t:n kappaleista... Paremmat soundit, tyyli ei yhtä raskas kuin myöhemmin. Se on ihan oikea levy, ei mikään bootleg. Luotatko enemmän Lemmyyn kuin minuun?! ;)
Korjaus: "On Parole" TEHTIIN 1975 ja 1976. Se julkaistiin vasta 1979, mutta ennen "Overkill":iä kuitenkin. :)
"1975: After being fired from Hawkwind, Lemmy Kilmister decides to form a band called Bastard. When his manager informs him that a band by that name will never get a slot on "Top of the Pops," he changes it to Motorhead. The lineup consists of Lemmy on bass and vocals, Larry Wallace on guitar and Lucas Fox on drums. The band hits the studio by the end of the year, and during the recording sessions, Lucas is replaced by Phil "Philthy Animal" Taylor.
1976: Motorhead's then-label doesn't like the recordings (the company releases them, however, as On Parole three years later when the group starts achieving success). The guys decide a second guitar player is in order, so they ask "Fast" Eddie Clarke to try out. For reasons still unknown, Larry Wallace quits during the audition. Fast Eddie stays however, thus completing the trio that sees Motorhead through its ground-breaking early years. The band gigs, records, and finds a new manager (or two)."
Eikös se ollut niin että Motörhead äänitti EMIlle tuon levyn mutta lafka ei suostunut sitä julkaisemaan kun ajatteli että ei tuosta mitään tule. Bändi vaihtoi toiselle levy-yhtiölle. Sitten kun bändistä tuli kuuluisa niin tuokin levy julkaistiin. Makuasia pitääkö Overkillia toisena vai kolmantena levynä.
No niin näihän tämä meni Eka-77 overkill-79 bomber-79 on parole-79 united artists lbr 1004 uk julkastiin siis 79 se on joku live tai vastaava juttu nauhoitettu 76. Lähteenä rare-lehti
Jaha täällähän kerettiin ennen minua,mutta kuitenki levystä,se on huono ja menin sen vinyylin joskus myymään ja harmit:(taa kun se nyt puuttuu muuten niin runsaasta motörhead kokoelmastani.
Jaha täällähän kerettiin ennen minua,mutta kuitenki levystä,se on huono ja menin sen vinyylin joskus myymään ja harmit:(taa kun se nyt puuttuu muuten niin runsaasta motörhead kokoelmastani.
Vähän aikaa sitten tuli kuunneltua levyä ja sehän kuulosti ihan hauskalta. Soittohan on sellaista sohimista, varsinkin Philtyllä, mutta eikös sillä vähän aina?:)
Aloinkin vakavasti harkita Pink Fairies levyjen hommaamista, nyt kun nekin on remasteroitu.
Eikös Larry Wallisin "Police Car" ole yksi uuden aallon klassikoista? En ole koskaan onnistunut kyseistä biisiä kuulemaan...:(
Eikö "On Parole" cd:llä kelpaisi? Mun yhdellä kaverilla on se, ja se olisi luultavasti myytävänä.
Munkin mielestä se on aika hauska levy kun se on niin erilainen. Ja ainahan esim. "Vibrator" jaksaa naurattaa... :)
Eikö "On Parole" cd:llä kelpaisi? Mun yhdellä kaverilla on se, ja se olisi luultavasti myytävänä
Kelpaa mutta halvalla! Kerään kyllä vain vinyyleitä, cd hankinnat on semmoisia että ne tulee kuunteluun ei keräilyyn.
Philtyllä on aina ollu soittaminen enemmän ja vähemmän sohimista riippuen amfetamiinin määrästä,on se ainaki omaperäinen rumpali.
Circus 2000:st escape from a box ei yllä "progellaan" tämän levyn rallien tasolle.[/quote]
Humm.. minkä tämän? :) Circus 2000:n eka eli s/t levy on kyllä hyvää psykeä, varsinkin I am a Witch (tjsp.) -styge.
[quote]Emperor:anthems to the welkin at dusk aika proge!!!!!
Sanos muuta.. milloinkahan Colossus kirjoittaa Emperorista.Humm.. minkä tämän? :) Circus 2000:n eka eli s/t levy on kyllä hyvää psykeä, varsinkin I am a Witch (tjsp.) -styge.
[quote]Emperor:anthems to the welkin at dusk aika proge!!!!!
Vissiin tuosta on vaikea ymmärtää mitä tarkoitan.Circus2000 teki kaksi(2) levyä eka nimikko loistavaa psych/hippi meinikiä ja toka an escape from a box pitkiä aika erityyppisiä biisejä pitkiä sooloja + muuta.
Juu, mun on ylipäätään vaikea ymmärtää mitään. Akarman versiot molemmista levyistä löytyy hyllystä.. Ekan CD-versiolla on bonuksena italiankielisiä versioita biiseistä, minkä koko ihmiskuntaa kiinnostavana tietona tässä mainittakoon..