Jammo kirjoitti noin 18 vuotta sitten (7 kommenttia)

Lyhyt yhteenveto tämäniltaisesta konsertista Espoon Leppävaaran Sellosalista.

Pohjonen ja Echampard heittivät tunnin setin yhteen putkeen.
Täysin improvisoiduksi mainostettu soitanta pohjautui/pohjonentui! kuitenkin vahvasti aiemmman levytyksen Uumen
tyyliin ja materiaaliin.
Pohjonen käyttää musiikissaan jatkuvasti samaa kaavaa:
aluksi soitellaan hiljaisesti pientä kuviota, jota sitten sekä volyymin että tempon osalta lisätään ja koristellaan erilaisilla hanurista äänitetyillä ja samplatuilla ääneksillä. Lopuksi varsinaisessa fortissimossa Pohjonen rupeaa heilumaan "shamanistisesti".
Tällä kertaa riehuminen johti yhden levylautasen irtoamiseen pidikkeestään, mikä oli hauska ennalta arvamaton yhteensattuma, ja mahdollisesti ainoa oikeasti improvisoitu tapahtuma koko konsertissa...
Echampard osoitti olevansa pätevä muusikko niin hiljaisten pianissimosutaisujen kuin svengaavien mahtikomppien tuottajana. Paikoitellen jalkani vispasi ihan itsekseen hienojen rytmien aalloilla. Pohjoselta itseltään odottaisin kuitenkin pikku hiljaa jotain oikeasti uutta musiikillisen ilmaisun saralla. Nyt esitetyt ideat ovat jo Kluster-produktiossa läpikäyty ja asiaan perehtyneelle turhan tuttua kamaa.

aloc kirjoitti noin 18 vuotta sitten+/- saldo : 0
Olen tuosta eri mieltä; Pohjonen on luonut oman tyylinsä ja kyllä hänen soittonsa eri konteksteissa on erilaista, joskin -kuten mainitsit- tehokeinot ovat usein samat. Pohjonen/Echampard kaksikossa (ainakin ennen, kuulin heitä viimeksi pari vuotta sitten) Pohjonen soittaa huomattavasti vapaammin ja tutkiskelevammin kuin muissa kokoonpanoissa. Hänen esityksistään hurjin näkemäni oli hänen ja Marita Liulian yhteistyöprojekti Animator. Kronos Quartetin kanssa soitettu keikka oli (Tapiola sinfonietan ohella) sävelletyin ja sävyiltään monipuolisin instrumentaation(kin) vuoksi. KTU on myös oma lukunsa, ja selkeä ero on myös Pohjosen soolo esiintymisissä ja Klusterin esityksissä, joissa Kosminen on syytä nostaa Pohjosen kanssa samalle jalustalle.

Pohjosen tyyli siis mukautuu moniin erilaisiin konteksteihin ja sitä on aina kiintoisa kuulla/nähdä eri muusikkojen ja instrumenttien kera. Vaikka omistan Pohjosen koko tuotannon, niin kuuntelen sitä harvoin levyiltä, sillä Pohjosen esitykset kärsivät kun ne riisutaan vain auditiivisiin elementteihinsä; kyseessä ei ole vain musiikkiesitys, ei ainakaan minulle ja siksipä live- tilanteet ovat vertaansa vailla.

Olet kyllä mielestäni oikeassa siinä että Pohjosen soittotyylissä on paljon toistoa ja että täysin uudenlaisia elementtejä hänen soitossaan ei ole hetkeen kuultu; näkisin kuitenkin että tämä johtuu osin myös teknologiasta, johon hänen soittonsa nojaa. "Yhden miehen orkesteri" -tyyppisellä soitolla on tietyt rajansa. Siksipä koenkin Pohjosen olevan nykyisin mielenkiintoisimmillaan lukuisissa yhteistyöprojekteissa, jotka kyllä mielestäni poikkeavat toisistaan. Olisi toki hienoa jos hän keksisi taas jotakin aivan upeaa,uutta ja erilaista; mutta hän tulee aina olemaan minulle joka tapauksessa merkittävä sen vuoksi mitä hän on jo tehnyt.


Jammo kirjoitti noin 18 vuotta sitten+/- saldo : 0
Pohjonen oli aikoinaan minulle oikea "musiikin messias", joten lievän pettymyksen sävy selittyy liiallisella odotustasolla...
Oman musiikillisen ilmaisunsa mies on toki luonut ja laajentanut eritoten aiemmin tylsäksi koetun harmonikan kuulijakuntaa!


Yawn kirjoitti noin 18 vuotta sitten+/- saldo : 0
Oman musiikillisen ilmaisunsa mies on toki luonut ja laajentanut eritoten aiemmin tylsäksi koetun harmonikan kuulijakuntaa!


Se, että haitari on koettu tylsäksi soittimeksi, on varmaan pitkälti peruja siitä mitä täällä armaassa Suomessa on saanut kaiken maailman kurtunvääntäjien kuulla vetelevän. Todellisuudessahan harmonikalle on sävelletty ja sillä esitetty aivan yhtä relevanttia musiikkia kuin muillekin instrumenteille - eritoten konserttimusiikin saralla.

Oon ite soittanut vakituisempaan vain yhden haitaristin kanssa, mutta tätä kaveria uskaltaa itsekin jo tituleerata maailmanluokan muusikoksi. Ilman mitään sen kummempaa syytä murskailla haavekuvia, Pohjonen on kuitenkin soittajana korkeintaan keskinkertainen.

Mutta sehän ei tarkoita sitä, etteikö Pohjosella olisi näkemystä, mielikuvitusta ja luovaa hulluutta! Tai että Pohjosta tulisi arvostaa vähemmän...

Näiden sanojen siivittämänä asetun keskustelussa Jammon puolelle. :wink:


aloc kirjoitti noin 18 vuotta sitten+/- saldo : 0

Näiden sanojen siivittämänä asetun keskustelussa Jammon puolelle. :wink:


-häh?


Yawn kirjoitti noin 18 vuotta sitten+/- saldo : 0
No ihan sitä vaan, että minäkin toivon Pohjosen uudistavan ilmaisuaan tulevaisuudessa. Mutta kuten sanottua, ei ole tarkoitus kusta kenenkään muroihin.

"Different strokes for different folks". Vain oma mielipiteeni.


aloc kirjoitti noin 18 vuotta sitten+/- saldo : 0


Olisi toki hienoa jos hän keksisi taas jotakin aivan upeaa,uutta ja erilaista;


Katsotaan mitä tapahtuu kun pohjonen alkaa käyttää Rolandin noin pari vuotta sitten lanseeramia midi-haitareita. Mahdollisuuksia tulee rutosti lisää.

Saa nähdä paljonko ilmaisu siitä muuttuu.


Markkutapio kirjoitti noin 15 vuotta sitten+/- saldo : 0
Viime perjantaina Kimmo oli Iirottelua-ohjelmassa midi-haitareineen. Ennestään mies oli tuttu minulle yhden albumin kuuntelun verran jolloin ei vielä sytyttänyt. Iirottelun jälkeen tutustuin lisää juutubessa ja livenähän tuon esitykset on koettava.

http://www.youtube.com/watch?v=kqGHoIaVGKY&feature=related


No onkos ilmaisu muuttunu paljon?