Miksi kirjoittaa mitään - ylipäätään..
Doc.B.D kirjoitti noin 19 vuotta sitten (23 kommenttia)
Toisessa säikessä ilmitulleiden seikkojen takia ajattelin ottaa tämmöisen asian esille. Motiivit varmaan vaihtelee yksilöstä toiseen, olisi ehkä jännää kuulla muiden omaelämänkerrallisia tunnustuksia. Itsellä homma menee/meni jotenkin näin...
- Aloitin kirjoitella tänne elämänvaiheessa, jossa tein satunnaisesti copywriterin hommia. Tuon ammattialan yksi salaviisaus on sellainen, että on parempi joka päivä kirjoittaa jotain kuin olla kirjoittamatta mitään. Kirjoittamisen pitää olla tuossa hommassa ehdollinen refleksi.
- Myöhemmin asiat muuttuivat siten, että tein töitä noin 80%:sesti ilman työkavereita, jolloin paskan tänne tunkeminen korvasi kahvitaukojen jutteluseuraa.
- Tästä eteenpäin työnkuvani muuttui siten, että jouduin yhä enemmän inttämään typerien ihmisten kanssa (verkkoviestinnän konsultointia) ja kieroilemaan. Tässä suhteessa Palasokeri toimi hyvänä harjoituskenttänä nopealle vasta-argumenttien keksimiselle.
- että näin proosallista hommaa. Mites muilla?
- Aloitin kirjoitella tänne elämänvaiheessa, jossa tein satunnaisesti copywriterin hommia. Tuon ammattialan yksi salaviisaus on sellainen, että on parempi joka päivä kirjoittaa jotain kuin olla kirjoittamatta mitään. Kirjoittamisen pitää olla tuossa hommassa ehdollinen refleksi.
- Myöhemmin asiat muuttuivat siten, että tein töitä noin 80%:sesti ilman työkavereita, jolloin paskan tänne tunkeminen korvasi kahvitaukojen jutteluseuraa.
- Tästä eteenpäin työnkuvani muuttui siten, että jouduin yhä enemmän inttämään typerien ihmisten kanssa (verkkoviestinnän konsultointia) ja kieroilemaan. Tässä suhteessa Palasokeri toimi hyvänä harjoituskenttänä nopealle vasta-argumenttien keksimiselle.
- että näin proosallista hommaa. Mites muilla?
+/- saldo : 0 | Tweet
- ...jouduin yhä enemmän inttämään typerien ihmisten kanssa (verkkoviestinnän konsultointia) ja kieroilemaan. Tässä suhteessa Palasokeri toimi hyvänä harjoituskenttänä ...
:D
Mulle tämä on lähinnä yliopiston kuppilan korvike, paikan jossa ammoisina aikoina tuli jauhettua paskaa ja "parannettua" maailmaa.
Tuttuja joiden kanssa voi tuopin ääressä turista näkee nykyään liian harvoin, kaikilla on perheet ja/tai uraputki niskassa.
Tavallaan tässä tulee pidettyä itteäänkin "hereillä".
Ei sen kummempaa.
Alunperin vierailin sivuilla musakeskustelujen takia. Sitten mielenkiinto siirtyi näihin muihin jänkkäyksiin. Nykyistä tilannetta voisi kuvata sanalla tapa.
Henkireikä maailmalle, ei oo paljoa kavereita muuten.
Paljastus: Etupäässä kirjoittelen nettiin siksi että suomi olisi elävä kieli aivonystyröissäni. Pelkkä lukeminen ei auta.
Seurasin muinaista progekeskustelua erään lehden ylläpitämällä palstalla, sitten se siirtyi näille sivustoille, joita myös luin rekisteröitymättä jonkin aikaa. Sittemmin keskusteluun(lähinnä siihen musiikkipuoleen), on tullut itsekin osallistuttua. Monet hyvät levyvinkit on täältä bongattu.
Käyttäjämäärien lisäännyttyä myös keskustelun määrä on lisääntynyt. Alun musiikkipainotteisuudesta on siirrytty itseäni vähemmän kiinnostaville vesille, siitä ei voi tietenkään ketään syyttää. Levyarvostelut ja keikkaraportit ynnä muu asiateksti kiinnostaa toki, ja hatunnostoa edelleen heille jotka näitä väsäävät.
Vanhasta tottumuksesta tulee silti joka kerta sivuilla poikettua, jos koneen ääreen eksyy.
Itsekeskeinen syy on se että vastauksia omiin viesteihin on mielenkiintoista lukea. Jos vastauksia ei tule voi päätellä oman tekstin olleen suhteellisen täyspäistä.
Foorumilogistinen syy varsinkin hiljaisemmissa keskusteluryhmissä on se että voi seurata oman käyttäjätunnuksen vajoamista alemmas keskuteluaihesivulla/pääsivulla ja samalla on helpompi havaita uusien viestien ilmestyminen keskusteluun.
Perhe-elämän pahimman kiirekauden jälkeen uppouduin uudelleen musiikin suurkuluttajaksi omien bänditouhujen lisäksi, ja tänne kirjoittelu vei kyllä mukanaan ihan mukavasti. Kuten tuossa aiemmin sanottiinkin, siitä on minullekin tullut lähes päivittäinen tapa, ja keino esimerkiksi viettää hetki rauhassa hulinalta (kompuutteri kun näet on kellarihuoneessa).
Musiikista kaikinpuolin aloittelin, ja jatkankin, usein myös kärvistellyt leffoista ja yhteiskunnallisistakin asioista sivunnut. Täällä on hyvää porukkaa. Suurin osa muista vastaavista sivustoista on joko liian vakavamielisiä, tai sitten täynnä varhaisteinejä solvaamassa toisiaan.
Työpaikalla on välillä kiva lepuuttaa, ja lukea sokrua tai heittää jokunen kommenttikin kahvikupposen ääressä - se korvaa minulla kaikenlaisen kahvihuoneilun, enkä töissä käy juurikaan polttelemassakaan, joten taukojumppana toimii sokru sangen hyvin myös! :wink:
Keikka- ja levyarvioita on ollut mukava kirjoittaa, täytyy taas ryhdistäytyä sillä saralla. Loistavia musa- ja leffavinkkejä olen täältä myös itsekin saanut usein, ja nettilinkit ovat usein erinomaisia myös! :wink:
Doc:
Vuosia sitten kuuntelin kerran viikossa talk showta, Jerry Galvin show. Siinä ihmiset soittelivat päivän aiheesta ja juontaja Jerry sitten piti vähän hauskaa soittajan kustannuksella, muttei nolannut. Sitten soittivat VAKIOVIERAAT. Heidän juju oli ohjata sen päivän aihe siihen AINOAAN aiheeseensa, jota ne aina jauhoivat ja olivat valmistaneet uusia vitsejä. Tuo mielestäni esittää monen nettitaulunkin luonteen.
Pitäkää hauskaa, elämä on liian vakavaa.
Pitäkää hauskaa, elämä on liian vakavaa.
8)
Mun tunnussana on edelleen 90-luvun alkupuolella vaikuttaneet Ookkes Homenode BBS:n sysoperaattorin slogan: "Tarkoitus ei ole informoida vaan ärsyttää."
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä ettenkö seisosi sanojeni takana. Itse asiassa olen siellä piilossa.
Minun mielestä täällä ei kenenkään tarvitse selitellä mukanaoloaan. Sana on vielä vapaa tietääkseni. Hyvä porukka täällä on ollut, tosin uutta vertakin kaivataan. Vai pitäisikö Palasokeriin määritellä periaatteita ja sääntöjä?
Tietenkään ei tarvitse jos ei halua, varsinkin jos mieltää selittämisen puolusteluksi. Itse olen kyllä kirjoittanut sen verran, että jotakuta saattaa ihan vilpittömästi kiinnosta, mikä tota vaivaa.
Mutta sullahan on niin suuri ego ettei se sua vaivaa, vaan muita.
Ei sitä tarvitse miettiä, olethan suomen turusta.
Minä eksyin tänne havaittuani erään nimeltämainitsemattoman olevan surkea.
Jonkin aikaa kommentoin kirjautumatta, mutta sitten edellämainitut pilasivat senkin mahdollisuuden.
Nykyään tämä on samanlainen tapa kuin hesarin uutisten katsominen. Osittain taitaa olla myös tuollainen Hessumainen suhde Sokruun.
Kirjoitan koska rakastan teitä kaikkia!
Lisätty puuttuva, merkityksellinen n-kirjain.
Ihan ajankulukseni tulin aikoinaan tänne turisemaan. Melko pian sen jälkeen C:n foorumin keskustelijat siirtyivät tänne. Viime aikoina ei ole enää jaksanut osallistua entiseen malliin, jostain syystä. Lähinnä musa-asiat kiinnostavat.
Kirjoita koska rakastan teitä kaikkia!
No minä kirjoitan.
:P
Tietenkään ei tarvitse jos ei halua, varsinkin jos mieltää selittämisen puolusteluksi. Itse olen kyllä kirjoittanut sen verran, että jotakuta saattaa ihan vilpittömästi kiinnosta, mikä tota vaivaa.
No, Docia varmaan kiinnostaa tietää, mutta mehän ei sanota. Oikeesti me ei vaivata päätä tollaisialla asioilla sillä maailma on täynnä tollaisia ihmisiä. Minua kiinnostaa sitten ihan pikkuisen saamani huomio jossain, ja yhdllä taululla koettiin liika viestittäminen joksikin sairaudeksi. Kun viesti odotti kaksi tuntia eikä kukaan vastannut, menin aina vastaamaan, oli sitten sanomista tai ei.
Olen koko ikäni touhunnut erilaisten sähköisten ilmoitustaulujen kimpussa. Jaa että MIKSI? No perkeleestäkö minä tiedän. Ehkä tämä on tapani saattaa Jumalan sanomaa.
Olen koko ikäni touhunnut erilaisten sähköisten ilmoitustaulujen kimpussa.
Ookko kusoillut purkkeihin?
Ookko kusoillut purkkeihin?
Enemmän kuin uskotkaan olen messuillut, 1200 bps modeemilla aloittelin joskus 1990/1991. Silloin oli ihan uskomatonta että oman kotikoneen ja jonkun vieraspaikkakuntalaisen koneen välillä saattoi siirtää dataa. Myöhemmin netti tietenkin laajensi tajuntaa niin että paukkui. Olin myös joskus ennen internet-aikaa pointtina fidonetissä (pointtinumero .2112 Rushin levyn mukaan). Rakensin oman purkin SBBS:llä ja Remote Accessilla mutten tuolloisesta köyhyydestä johtuen koskaan tehnyt niitä julkisia (ei varaa omaan puhelinlinjaan). Myöhemmin sain ihan rahaa erään organisaation BBS:n ylläpidosta. Vähän ennen vuosituhannen vaihdetta nämä touhut jäivät kun oli kiire tehdä rahaa mutta about niihin aikoihin kuin tänne rekisteröidyin jatkoin touhua.
Kas, kas.. en muista vuotta milloin aloitin, mutta nopein modeemi oli silloin 2400 bps. Niin ja sen jälkeen hankittu 14400 bps Suprafaxmodem maksoi 3600 FIM. Silti oli prole-olo, kun kavereilla oli USR Robotics Courierit. Siitä se alamäki alkoi pornon, metallin, anarkismin, okkultismin, substanssien ja kaiken muun kivan maailmaan, mitä nyt purkeissa ja verkoissa levitettiin bittimuodossa.
Sisso, että tuntuu noviisilta, kun ensimmäinen oikeasti oma kotikone oli vasta vuonna 1999, ja siinäkin jo taisi olla 56k modeemi! Mulle ei soita noi teidän purkkijutut kelloa lainkaan...