Innovaatioyliopisto ja kaikki
Haiku kirjoitti noin 17 vuotta sitten (17 kommenttia)
Mitä ajatuksia jo kohta toteutettu innovaatioyliopisto teissä herättää?
Minusta hanke on hämmentävä ja toisaalta monessa suhteessa hyvin kuvaava. Isot voimat ovat liikkeellä, toisaalta byrokratian mahtipontinen näpertely on surkuhupaisaa. Jossain hanketta verrattiin osuvasti siihen, että Stalin opettaisi Sostakovitsia säveltämään.
Todella isoista voimista puhutaan, kun asiaa tarkastellaan pääoman laajenemispyrkimyksen kannalta: kaikki inhimillinen pyritään "taloudellistamaan". Missä ollaan kohta, kun Uusi Uljas Innovaatiolaitos on jo kirjattu hallitusohjelmaan, vaikka koko taide-eliitti sitä vastustaa?
Innovaatiohanke valottaa hyvin myös koko koulutusjärjestelmää: kouluinstituutio pyrii nimenomaan kasvattamaan hyviä työntekijöitä ja toisaalta kuuliaista massaa, ei itsensä ja kulttuurin hyvin tuntevia, luovia, kriittisiä ja toimintaan kykeneviä _kansalaisia_. Viime aikoina vielä koulutuksen painopistettä on siirretty katsomus- ja taideaineista teknis-luonnontieteellisiin. En tiedä miten muualla on, mutta voisi kuvitella, että vanha kulttuuriperinne näkyy myös kasvatuksen suuremmassa monipuolisuudessa. Ainakin suomalaiset lapset viihtyvät koulussa huonommin kuin EU:ssa keskimäärin.
Summa summarum, käytännönläheisyys leimaa suomalaista kulttuuria ja näkyy kaikessa, kuten Matti Vanhasen ja hallitusneuvottelujen epädemokraattisuudessa (neuvottelujen kulusta ja käsitellyistä vaihtoehdoista ei hiiskuttu, jotta "asiat etenevät"). Ehkä käytäntöön painottuminen on pienelle maalle välttämättömyys; ehkä täällä siksi juodaan niin paljon viinaa ja ollaan niin masentuneita...
Minusta hanke on hämmentävä ja toisaalta monessa suhteessa hyvin kuvaava. Isot voimat ovat liikkeellä, toisaalta byrokratian mahtipontinen näpertely on surkuhupaisaa. Jossain hanketta verrattiin osuvasti siihen, että Stalin opettaisi Sostakovitsia säveltämään.
Todella isoista voimista puhutaan, kun asiaa tarkastellaan pääoman laajenemispyrkimyksen kannalta: kaikki inhimillinen pyritään "taloudellistamaan". Missä ollaan kohta, kun Uusi Uljas Innovaatiolaitos on jo kirjattu hallitusohjelmaan, vaikka koko taide-eliitti sitä vastustaa?
Innovaatiohanke valottaa hyvin myös koko koulutusjärjestelmää: kouluinstituutio pyrii nimenomaan kasvattamaan hyviä työntekijöitä ja toisaalta kuuliaista massaa, ei itsensä ja kulttuurin hyvin tuntevia, luovia, kriittisiä ja toimintaan kykeneviä _kansalaisia_. Viime aikoina vielä koulutuksen painopistettä on siirretty katsomus- ja taideaineista teknis-luonnontieteellisiin. En tiedä miten muualla on, mutta voisi kuvitella, että vanha kulttuuriperinne näkyy myös kasvatuksen suuremmassa monipuolisuudessa. Ainakin suomalaiset lapset viihtyvät koulussa huonommin kuin EU:ssa keskimäärin.
Summa summarum, käytännönläheisyys leimaa suomalaista kulttuuria ja näkyy kaikessa, kuten Matti Vanhasen ja hallitusneuvottelujen epädemokraattisuudessa (neuvottelujen kulusta ja käsitellyistä vaihtoehdoista ei hiiskuttu, jotta "asiat etenevät"). Ehkä käytäntöön painottuminen on pienelle maalle välttämättömyys; ehkä täällä siksi juodaan niin paljon viinaa ja ollaan niin masentuneita...
+/- saldo : 0 | Tweet
Minulle ainakin tuo hanke haiskahtaa superbyrokraattiselta isottelulta ja keinotekoiselta profiilinkorotukselta. Samanlainen homma, pahoin pelkään, kuin ammattikorkeakoulujen kanssa.
Pantiin tavalliset insinöörit ja merkonomit "luennoille" ja "tentteihin" ja opiskelemaan "opintoviikkoja", kun haluttiin olla niin korkeakoulua että. Lopputuloksena suuret kustannukset, hajanaisuus opinto-ohjelmissa ja hallinnossa, ja lisää byrokratiaa. Käytännönläheistä opiskelua tavoiteltiin, mutta haluttiin olla yliopisto tai korkeakoulu. Outoa. Ei tuollainen toimi. Ei se osaaminen titteleillä tai hienoilla nimikkeillä parane, pitäisihän tuo Suomessa jo tietää.
Sama homma tuon innovaation kanssa. Me olemme kansaltamme pieni maa, ja siten loogisesti yliopistot ja korkeakoulut ovat pienempiä kuin Keski-Euroopassa. Mitäs sitten? Jos luodaan laaja keskushallinto, niin isoimman ääni määrää ja aikaisemmin omista asioistaan parhaiten tietänyt joutuu taipumaan muottien edessä.
Mistäköhän ne rahat, joita tällä hetkellä jaetaan ns. kulttuuriin tulevat? Ei ainakaan kaalinviljelystä. Ilman pääomaa ei ole mitään mitä jakaa. Taide-eliitti syö koko ajan Nokian ja muiden isojen tekijöiden pöydältä tippuvista murenista, mutta ei halua myöntää sitä itselleen. Ruokkivan käden pureminen on erityisen naurettavaa, jos ei haluta edes nähdä kenen käsi on kyseessä.
Mistäköhän ne rahat, joita tällä hetkellä jaetaan ns. kulttuuriin tulevat? Ei ainakaan kaalinviljelystä. Ilman pääomaa ei ole mitään mitä jakaa. Taide-eliitti syö koko ajan Nokian ja muiden isojen tekijöiden pöydältä tippuvista murenista, mutta ei halua myöntää sitä itselleen. Ruokkivan käden pureminen on erityisen naurettavaa, jos ei haluta edes nähdä kenen käsi on kyseessä.
Tottakai näin on, mutta vaikea on meikäläisen kuvitella miten kaksi noin erilaista organisaatiota toimisi yhteen saumattomasti. Siitä kai lienee tuossa kyse enemmänkin? Taiteen ohjailusta vaahtoaminen on enemmänkin agitointikeino, luulisin.
Niin tai näin, tämä hallinnollinen uudistus paljastaa varojen alkuperän tavalla, joka on ns. taide-eliitille vastenmielinen.
Devalvaatioyliopisto.
...niin, devalvaatiohan on siirretty menestyksellisesti rahan arvosta ihmisarvoon....
Devalvaatioyliopisto.
...niin, devalvaatiohan on siirretty menestyksellisesti rahan arvosta ihmisarvoon....
...niin, devalvaatiohan on siirretty menestyksellisesti rahan arvosta ihmisarvoon....
Odotamme innolla yhteiskuntaa, jossa massat määrävät itse oman arvonsa.. yksikkö on sitten varmaan oluttölkki.
Niin tai näin, tämä hallinnollinen uudistus paljastaa varojen alkuperän tavalla, joka on ns. taide-eliitille vastenmielinen.
Peruskoulu ja vaikkapa terveydenhuolto saavat viime kädessä rahoituksensa elinkeinoelämältä; pitäisikö nekin siis valjastaa entistä enemmän taloudellisten päämäärien edistämiseen?
Niin tai näin, tämä hallinnollinen uudistus paljastaa varojen alkuperän tavalla, joka on ns. taide-eliitille vastenmielinen.
No, mutta tuohan kuulunee asiaan. Yhtäällä markkinatalouden ahne inhotus, toisaalla saamattomat taiteilijanahjukset - niinhän se on mennyt aina. Joka tapauksessa, minäkin vastustaisin tuollaisen keskushallinnon syntyä, vaikka olenkin ingen jör.
Peruskoulu ja vaikkapa terveydenhuolto saavat viime kädessä rahoituksensa elinkeinoelämältä; pitäisikö nekin siis valjastaa entistä enemmän taloudellisten päämäärien edistämiseen?
Ei, eikä tämäkään puheena oleva ratkaisu ole välttämättä kovin onnistunut, mutta siitä huolimatta kritiikin taustalla oleva ajatus taide-eliitistä jonkinlaisina kulttuurikritiikin takuumiehinä on mielestäni hirvittävän naivi, varsinkin jos sen iskusanoja ovat kapitalismi ja pääoma. Alkuun olisi parempi pohtia, olisiko mitään sivistystä tai kulttuuria ilman pääomaa ja vasta sitten ryhtyä heittelemään fraaseja ilmaan..
Ei, eikä tämäkään puheena oleva ratkaisu ole välttämättä kovin onnistunut, mutta siitä huolimatta kritiikin taustalla oleva ajatus taide-eliitistä jonkinlaisina kulttuurikritiikin takuumiehinä on mielestäni hirvittävän naivi, varsinkin jos sen iskusanoja ovat kapitalismi ja pääoma. Alkuun olisi parempi pohtia, olisiko mitään sivistystä tai kulttuuria ilman pääomaa ja vasta sitten ryhtyä heittelemään fraaseja ilmaan..
Jos taiteilijat - tai taide-eliitti - eivät ole pätevimpiä taiteen yleisiä arvioijia, niin ketkä sitten ovat? Kuluttajat?
En ole mitenkään kiistänyt pääoman merkitystä, vaan ainoastaan kritisoinut taiteen välineellistämistä taloudelliseen tuotantoon. Ei tässä ole kyse mistään iskusanojen heittelystä, vaan lähkökohtaisesti kai taiteen pitäisi olla itsensä määrittävää. Pääoma ei sinällään ole mikään saatana, vaan aivan samalla tavalla vaarallista olisi taiteen valjastaminen esimerkiksi onnellisuuden edistämiseen.
Huippuyliopistohankkeen tekee entistä epäilyttävämmäksi se, että oikeastaan vain taideteollinen muotoilu on helposti yhdistettävissä teknologisiin tuotteisiin.
Hei kaikki,
onko se huippuyliopisto sama kuin tämä innovaatioyliopisto ja käytetäänkö niistä noin arvolatautuneita nimiä siitä syystä kuin minä luulen? Miksei samantien huippuinnovaatioyliopisto?
Jaa ingenjöör Lerxst. Itselläni on vielä 10 sivua gradua kirjoittamatta, sitten olen filosofian maisteri harmaa.
Jos taiteilijat - tai taide-eliitti - eivät ole pätevimpiä taiteen yleisiä arvioijia, niin ketkä sitten ovat? Kuluttajat?
En ole mitenkään kiistänyt pääoman merkitystä, vaan ainoastaan kritisoinut taiteen välineellistämistä taloudelliseen tuotantoon. Ei tässä ole kyse mistään iskusanojen heittelystä, vaan lähkökohtaisesti kai taiteen pitäisi olla itsensä määrittävää. .
En ole mitenkään kiistänyt pääoman merkitystä, vaan ainoastaan kritisoinut taiteen välineellistämistä taloudelliseen tuotantoon. Ei tässä ole kyse mistään iskusanojen heittelystä, vaan lähkökohtaisesti kai taiteen pitäisi olla itsensä määrittävää. .
En tietenkään käyttänyt termiä "kulttuurikritiikki" merkityksessä "taidekritiikki", vaan tarkoitin laajempaa kokonaisuutta, kuten esim. suomalainen/länsimainen kulttuuri. Eikös tässä nyt ole kuitenkin taustalla sellainen ajatus, että taiteen pitäisi olla eräänlainen yleiskulttuurin omatunto. Ajatus on sinällään looginen, koska on totta että esim. teknologisen kulttuurin kritiikkiä ei voi esiittää helposti teknologian sisältä käsin. Mutta kun puhutaan lähtökohtaisesti kapitalistisen prosessin etenemisestä, saa vaikutelman että kapitalismia pitäisi nyt kovasti valvoa. Olen vain sitä mieltä, että ulkoisesta rahoituksesta ja formaalisesta koulutuksesta riippuvainen taide ei voi olla eikä se tarvitse olla mikään yleiskulttuurin vahtikoira. Jos et ole huomannut, kaikille taiteilijoille kelpaa viimekädessä isokin raha ja taideteoksista maksavat suurimmat summat ne hirvittävät kapitalistit. Tämä koskee kaikkea merkittävää taidetta ja kulttuurielämää. En ole tietoinen taidemuodoista, jotka olisivat yhteiskunnallisesti tai muuten merkittäviä tämä ilmiön ulkopuolella. Tai jos sellaisia muotoja on, ne eivät ole riippuvaisia formaalisesta koulutuksesta tai varojen jakamisesta sinällään. Ota huomioon, että jos vaikka julkaistaisiin kulttuurikriitinen kirja "Kaira pääministerin persessä", niin jo sen julkaisu ja myynti liittäisi sen automaattisesti osaksi sitä kamalaa kapitalistista prosessia, jota pitäisi jotenkin ihmeellisesti välttää.
Ja lopulta mitä takeita meillä on todella siitä että tämä uudistus rajoittaa taiteilijoiden toimintaa?
Ota huomioon, että jos vaikka julkaistaisiin kulttuurikriitinen kirja "Kaira pääministerin persessä", niin jo sen julkaisu ja myynti liittäisi sen automaattisesti osaksi sitä kamalaa kapitalistista prosessia, jota pitäisi jotenkin ihmeellisesti välttää. [/quote]
Ei "kapitalismia" pidä välttää, mutta on eri asia puhua taiteen viimekätisestä riippuvuudesta taloudesta kuin siitä, että taidetta ja merkittävää osaa taideopetuksesta konkreettisesti välineellistetään kilpailukyvyn ylläpitoon ja taloudellisen voiton tuottamiseen.
[quote]Ja lopulta mitä takeita meillä on todella siitä että tämä uudistus rajoittaa taiteilijoiden toimintaa?
Taikin sisällä pelätään, että yhdistymisen myötä painopiste olisi hyvin vahvasti teollisessa muotoilussa. Vaikea tietenkään lopputulosta on arvioida, mutta luonnollisesti taiteen ulkopuolisen kentän määräysvalta esim. konkreettisesti opetuksen sisällöstä kasvaa. On myös melkoista ylimielisyyttä sivuuttaa Taikin opiskelijoiden ja opettajien mielipiteet idealistisena haihatuksena. Nythän prosessi on varsinkin Taikin osalta edennyt hyvin ylhäältä johdetusti ja kriittinen keskustelu on sivuutettu ilmeisesti täysin.
En tietenkään käyttänyt termiä "kulttuurikritiikki" merkityksessä "taidekritiikki", vaan tarkoitin laajempaa kokonaisuutta, kuten esim. suomalainen/länsimainen kulttuuri. Eikös tässä nyt ole kuitenkin taustalla sellainen ajatus, että taiteen pitäisi olla eräänlainen yleiskulttuurin omatunto.
Myös taide yleisenä kulttuurikritiikkinä välineellistää taiteen kapealle alalle. Tietenkin taidekin on aina jollain tapaa välineellistä, mutta kai idea on se, että taidetta ja taiteen tehtävää ei mitenkään tarkan normatiivisesti määritellä.
Tän innovaatioyliopiston takanahan on se ajatus, että kun tuolla talouselämässä tapahtuu se muutos hemmetin nopeesti nykyään, ei juuri montaa vuotta eteenpäin voi ennustaa, minkä alan neroja innovaattoreita, eh, työntekijöitä, oikein tarvitaan, niin tarvitaan opinahjo, joka kouluttaa turboahdetuilla aivoilla varustettuja hyppy-heikkejä helvetin nopeasti täyttämään nämä tarpeet. Muulla sakilla ei oo niin väliä.
Näin se Laimo "Transmaniacon GT" Sairas asiat on ajatellut, kun meni tollasta opintokaukaloa ehdottamaan.
Taikin sisällä pelätään, että yhdistymisen myötä painopiste olisi hyvin vahvasti teollisessa muotoilussa. Vaikea tietenkään lopputulosta on arvioida, mutta luonnollisesti taiteen ulkopuolisen kentän määräysvalta esim. konkreettisesti opetuksen sisällöstä kasvaa. On myös melkoista ylimielisyyttä sivuuttaa Taikin opiskelijoiden ja opettajien mielipiteet idealistisena haihatuksena. Nythän prosessi on varsinkin Taikin osalta edennyt hyvin ylhäältä johdetusti ja kriittinen keskustelu on sivuutettu ilmeisesti täysin.
Viimekädessä tilanne saattaa olla sellainen, että muut "turhat" taideaineet ratsastavat muotoilun tuottamien tulojen imussa. Miksei muuten taiteilijoita saisi kouluttaa yksityisyrittäjiksi? Mikä ihmeen itseisarvo on se ns. nälkätaiteilija. Korkeakulttuuri on ollut aina riippuvainen mesenaateista, eikä kukaan ole valittanut että ilmaisuvapaus tai laatu kärsii. Mielestäni tämä valitus haisee 70-luvun kulttuuripolitiikalta. Kommentoit tuossa erikseen taiteen vahtikoira-asemaa. Jos taide ei saa olla välineellistä, niin osaatko sanoa mikä perusarvo sitten taiteen tekemisen taustalla on?
Miksei muuten taiteilijoita saisi kouluttaa yksityisyrittäjiksi? Mikä ihmeen itseisarvo on se ns. nälkätaiteilija. Korkeakulttuuri on ollut aina riippuvainen mesenaateista, eikä kukaan ole valittanut että ilmaisuvapaus tai laatu kärsii. [/quote]
Yksityisyrittäjyyteen pakottaminen tietenkin vahvasti sitoo taiteen kysyntään. On myös eri asia puhua ns. sivistysporvareiden tukemasta taiteesta kuin Raimo Sailaksen tukemasta.
[quote]Kommentoit tuossa erikseen taiteen vahtikoira-asemaa. Jos taide ei saa olla välineellistä, niin osaatko sanoa mikä perusarvo sitten taiteen tekemisen taustalla on?
Yksityisyrittäjyyteen pakottaminen tietenkin vahvasti sitoo taiteen kysyntään. On myös eri asia puhua ns. sivistysporvareiden tukemasta taiteesta kuin Raimo Sailaksen tukemasta.
[quote]Kommentoit tuossa erikseen taiteen vahtikoira-asemaa. Jos taide ei saa olla välineellistä, niin osaatko sanoa mikä perusarvo sitten taiteen tekemisen taustalla on?
"Tietenkin taidekin on aina jollain tapaa välineellistä, mutta kai idea on se, että taidetta ja taiteen tehtävää ei mitenkään tarkan normatiivisesti määritellä."
Ei kai taiteessa lopulta ole sen kummemmasta kyse, kuin itseilmaisusta, joka on väistämättä myös kulttuurin ilmaisua ja mahdollisesti uuden kulttuurin luomista.