Demokratia&uskonto
Heikkikerkkanen kirjoitti noin 17 vuotta sitten (34 kommenttia)
Pitäisi kirjoittaa seminaaripaperia, mutta jaksaminen meinaa loppua. Kirjotin sitten lämpimikseni taas blogiin.
http://hemakerk.blogspot.com/2007/05/demokratia-on-kamala-sana.html
Minkäs takia teidän mielestä Iran on mitä on kun taas Chile on (ainakin Iraniin verrattuna) demokraattinen maa?
http://hemakerk.blogspot.com/2007/05/demokratia-on-kamala-sana.html
Minkäs takia teidän mielestä Iran on mitä on kun taas Chile on (ainakin Iraniin verrattuna) demokraattinen maa?
+/- saldo : 0 | Tweet
Tulee realiajassa kommentit, siksi voi Edittejä olla aika paljon. Siis kommentit ovat henkilöltö, kenellä ei ole mitään käsitystä yhteiskuntapolitiikasta..
Hyvin alkaa 'Demokratia on kamala sana', meinasin just takertua tohon seikkaan, mutta luen ja annan palautetta, jos osaan..
eri osapuolten tasapuolinen näkyvyys ja mahdollisuudet tuoda asiansa esiin
-Tää on jännä juttu, eikö meilläkin ole enemmän uutisointia esim. Austraalian Aboriginaalien tai Amerikan Intiaanien huonosta kohtelusta, kuin omasta alkuperäiskansasta, eli Saamelaisista. Käsittääkseni he asuivat täällä ekana, mutta heillä ei ole samoja oikeuksia kuin "meillä", esim. maanomistusoikeudet jne...
Tämä on tässäkin blogissa ties monta kertaa kierrätetty aihe, mutta hyvää jaksaa kierrättää. Kyse on siitä, että lähi-idän maiden demokratian kehitystä koskevassa keskustelussa tuodaan aina esiin uskonto yhtenä selitystekijänä, muiden alueiden kohdalla ei. Tämä on mielestäni hieman hupsua.
-Jos se uskonto on "pakollista", eikös se melkein ole Lähi-Idässä, tai ainakin nousee joitain teitä pystyyn, jos ei kumarra mekkaan päin sovittuna aikana.. Näin olen ajatellut, siis en lukenut enkä kuullut mistään. Jotenkin se uskonto tuodaan hyvin vahvasti mediassa esiin, kun puhutaan esim. Iranista.. Siis maalikko ajattelua..
6. kpl:seen pääsin, jatkan myöhemmin...
Melko kyseenalaista, että uskontojen "luenta" antaisi äärettömät mahdollisuudet tulkintoihin ja uskonnon sijoittumiseen yleiskulttuurissa. Teokratian ihanne on niin syvällä islamin opissa, että ei ole realistista olettaa sen äkkiä mihinkään häviävän. Kristinuskolla on paljon enemmän edellytyksiä privatisoitua tai vaihtaa asemaa yleiskulttuurissa.
Termillä "selitysvoimainen" ei ole mitään järjellistä merkitystä teorian pätevyyden kannalta, varsinkin kun on kyse ihmistieteistä.
Kristinuskolla on paljon enemmän edellytyksiä privatisoitua tai vaihtaa asemaa yleiskulttuurissa. [/quote]
Tuollaisesta kommentista joutuisi roviolle tai ainakin pannaan 1600-luvun liberaaleimmissakin Eurooppalaisissa maissa...
En väitä etteikö uskonnoilla olisi melko merkittäviä oppieroja ja käytäntöjä, esim. kristinuskon tunnustuskäytäntö ja pelastuskäsitys on omansa, mutta kyllä uskonnon aseman vaihtuminen&privatisoituminen yhteiskunnassa on sidoksissa siihen mitä muussa yhteiskunnassa tapahtuu, ei pelkkään oppitekstiin.
[quote]Termillä "selitysvoimainen" ei ole mitään järjellistä merkitystä teorian pätevyyden kannalta, varsinkin kun on kyse ihmistieteistä.
Tuollaisesta kommentista joutuisi roviolle tai ainakin pannaan 1600-luvun liberaaleimmissakin Eurooppalaisissa maissa...
En väitä etteikö uskonnoilla olisi melko merkittäviä oppieroja ja käytäntöjä, esim. kristinuskon tunnustuskäytäntö ja pelastuskäsitys on omansa, mutta kyllä uskonnon aseman vaihtuminen&privatisoituminen yhteiskunnassa on sidoksissa siihen mitä muussa yhteiskunnassa tapahtuu, ei pelkkään oppitekstiin.
[quote]Termillä "selitysvoimainen" ei ole mitään järjellistä merkitystä teorian pätevyyden kannalta, varsinkin kun on kyse ihmistieteistä.
Ihan noin pitkälle menevään epistemologiseen relativismiin en kyllä -silloinkaan kun puhutaan ihmistieteistä- ole ihan valmis menemään.
Kyllä mun mielestä tiettyjen selitysmallien pätevyyttä voidaan arvioida. Kyllä mää esim. mieluummin uskonnollisuuden muutoksen syitä etsisin mieluummin elinkeinorakenteen muutoksesta kuin Dannyn läskistymisen kehityskaaresta, vaikka kaikki noudattavat suht samaa kronologista linjaa...
mutta kyllä uskonnon aseman vaihtuminen&privatisoituminen yhteiskunnassa on sidoksissa siihen mitä muussa yhteiskunnassa tapahtuu, ei pelkkään oppitekstiin.
Puhut kuin asia olisi ehdoton fakta, vaikka kyseessä on erittäin kyseenalainen marxsilainen teoria. Uskonnon mieltäminen pelkäksi retoriikaksi, jota voi ymmärtää oikein ainoastaan suhteessa yhteiskunnallisiin "faktoihin" ei ole mikään viimeinen totuus asiasta. Tai jos joku niin väittää, niin se kertoo lähinnä väitteen esittäjästä.
Sitä tapaa miten islam tahtoo "syleillä" yhteiskunnan kokonaisuutta ei voi ymmärtää kuin lukemalla Koraania ja katsomalla miten sitä tulkitaan. Voidaan hyvällä syyllä väittää, että islamissa on ikäänkuin sisäänrakennettuna piirteitä, jotka tarjoavat verrattaen paljon muutosvastarintaa muita yhteiskunnan aspekteja vastaan. Esim. käsitys pyhän ja profaanin erosta on oleellisesti toinen kuin kristinuskossa, eikä tätä eroa voida johtaa yksiselitteisesti muusta yhteiskunnallisesta todellisuudesta. Tai sitä voidaan ehkä ymmärtää opin historiallisen kehityksen valossa (joka tietenkin käsittää opin yhteiskunnallisen ympäristön) mutta jos alkuperä on historiassa, miten määrittelet nykyisen havaittavan suhteen? Voidaan mm. väittää, että demokratian kehittyminen edellyttää islamilaisessa kulttuurista maallistumista. Jos väität, että maallistuminen on täysin uskonnon ulkopuolelta johdettu ilmiö, syytän sinua dialektiikan tajun puutteesta. Sekularisaatiota ei voi ymmärtää ilman uskonnollista, mistä seuraa että on syytä suhtautua vakavasti kysymykseen siitä minkälaatuista vastarintaa oppi voi esittää sekularisaatiota vastaan.
Tuohon selitysvoimaisuus asiaan en jaksa puuttua, koska pointti meni sinulta aika ohi. Vinkki: myös astrologia ja psykoanalyysi ovat "selitysvoimaisia" teorioita samalla tapaa kuin tietyt sosiologiset käsiteleikit.
Puhut kuin asia olisi ehdoton fakta, vaikka kyseessä on erittäin kyseenalainen marxsilainen teoria. Uskonnon mieltäminen pelkäksi retoriikaksi, jota voi ymmärtää oikein ainoastaan suhteessa yhteiskunnallisiin "faktoihin" ei ole mikään viimeinen totuus asiasta. Tai jos joku niin väittää, niin se kertoo lähinnä väitteen esittäjästä. [/quote]
Mitä tarkkaan ottaen tarkoitat "marxilaisella" teorialla? Kirjoitukseni punchline oli siinä, että että vaikka demokratia koko maapallolla on erittäin harvinainen ilmiö, tällä hetkellä ollaan huolissaan pääosin lähi-idän heikosta demokratiasta. Sille etsitään syitä uskonnosta ja kulttuurista, vaikka muitakin syitä voisi olla.
Mikä tahansa erilaisia yhteiskunnallisia tekijöitä erittelevä teoria ei voi olla marxilainen. Marxilaisuuden edellytyksenä on näkemys tuotantovoimien ja tuotantosuhteiden "perusvaltarakennetta" ylläpitävästä ristiriidasta, enkä tuollaista siirtoa ole lainkaan tehnyt, vaan kyse on ennemminkin latourlaisesta toimijaverkkoteoriasta.
Islam on ensinnäkin melkoinen tilkkutäkki ja siinä on kymmeniä eri suuntauksia, joten koraanin lukeminen ja sen tulkitsemisen seuraaminen on aikamoinen homma.
Mitä tarkoitat "muilla yhteiskunnan aspekteilla"? Oletetaan sellaiseksi nyt vaikkapa lehdistönvapaus.
Iranin edellinen presidentti Mohammed Khatami oli myös oppinut eli mullah, joka vaati melkoisia poliittisia uudistuksia. Hän oli myös iranissa erittäin suosittu. Toki aina kun uskonoppinut islamilainen vaatii poliittisia uudistuksia niin hän on "lännen aivopesemä" "hankkinut koulutuksensa lännessä" jne jne, mutta tällöinhän tullaan juuri todistaneeksi pääpointtini siitä, että opin tulkinta ei voi olla ympäröivästä maailmasta erillään. Kannatuksensa hänen on kuitenkin vaaleissa täytynyt hankkia Iranissa...
Vielä laajempaan hajontaan mennään jos tarkastellaan sitä, miten eri yksittäisten imaamien tulkinnat eri yhteiskunnallisista kysymyksistä hajoavat verraten moderneissa sunnalaisissa maissa esim. Marokko, Egypti yms. yms.
No enpä semmoista ole missään vaiheessa väittänyt. Se, miten eri islamilaisuuden muodoissa imaameille annetaan melko vapaat kädet tulkita oman ajan kysymyksiä koraanin kautta on myös jonkin sorttinen poliittisen ja yhteiskunnallisen tilanteen indikaattori. Kun vertaa esim. Marokon pääkaupunkiseudun imaamien melko maltillista linjaa Pariisin lähiöiden räyhälinjaan tai sitten tämän suomalaisen läskin imaamin maltillista linjaa Marokon maaseudun konservatiiviseen linjaan niin ei voi väittää että olisi vain yksi homogeeninen islam ja sen tulkinta.
Tuo on totta. Toisaalta uskontotieteessäkin on viime aikoina, ainakin Simo Knuuttilan toimesta, tutkittu ajallisia ja paikallisia kiistoja opin "synnyssä". Knuuttila on tutkinut kristinuskoa mutta nämä varhaiset kiistat ei mun mielestä hirveästi luonteeltaan eroa niistä kiistoista ja näkemyseroista, mitä eri imaameilla on koraanin, sunnan ja sharian soveltamisen suhteen.
Mitä tarkkaan ottaen tarkoitat "marxilaisella" teorialla? Kirjoitukseni punchline oli siinä, että että vaikka demokratia koko maapallolla on erittäin harvinainen ilmiö, tällä hetkellä ollaan huolissaan pääosin lähi-idän heikosta demokratiasta. Sille etsitään syitä uskonnosta ja kulttuurista, vaikka muitakin syitä voisi olla.
Mikä tahansa erilaisia yhteiskunnallisia tekijöitä erittelevä teoria ei voi olla marxilainen. Marxilaisuuden edellytyksenä on näkemys tuotantovoimien ja tuotantosuhteiden "perusvaltarakennetta" ylläpitävästä ristiriidasta, enkä tuollaista siirtoa ole lainkaan tehnyt, vaan kyse on ennemminkin latourlaisesta toimijaverkkoteoriasta.
Sitä tapaa miten islam tahtoo "syleillä" yhteiskunnan kokonaisuutta ei voi ymmärtää kuin lukemalla Koraania ja katsomalla miten sitä tulkitaan. Voidaan hyvällä syyllä väittää, että islamissa on ikäänkuin sisäänrakennettuna piirteitä, jotka tarjoavat verrattaen paljon muutosvastarintaa muita yhteiskunnan aspekteja vastaan.
Islam on ensinnäkin melkoinen tilkkutäkki ja siinä on kymmeniä eri suuntauksia, joten koraanin lukeminen ja sen tulkitsemisen seuraaminen on aikamoinen homma.
Mitä tarkoitat "muilla yhteiskunnan aspekteilla"? Oletetaan sellaiseksi nyt vaikkapa lehdistönvapaus.
Iranin edellinen presidentti Mohammed Khatami oli myös oppinut eli mullah, joka vaati melkoisia poliittisia uudistuksia. Hän oli myös iranissa erittäin suosittu. Toki aina kun uskonoppinut islamilainen vaatii poliittisia uudistuksia niin hän on "lännen aivopesemä" "hankkinut koulutuksensa lännessä" jne jne, mutta tällöinhän tullaan juuri todistaneeksi pääpointtini siitä, että opin tulkinta ei voi olla ympäröivästä maailmasta erillään. Kannatuksensa hänen on kuitenkin vaaleissa täytynyt hankkia Iranissa...
Vielä laajempaan hajontaan mennään jos tarkastellaan sitä, miten eri yksittäisten imaamien tulkinnat eri yhteiskunnallisista kysymyksistä hajoavat verraten moderneissa sunnalaisissa maissa esim. Marokko, Egypti yms. yms.
voidaan mm. väittää, että demokratian kehittyminen edellyttää islamilaisessa kulttuurista maallistumista. Jos väität, että maallistuminen on täysin uskonnon ulkopuolelta johdettu ilmiö, syytän sinua dialektiikan tajun puutteesta.
No enpä semmoista ole missään vaiheessa väittänyt. Se, miten eri islamilaisuuden muodoissa imaameille annetaan melko vapaat kädet tulkita oman ajan kysymyksiä koraanin kautta on myös jonkin sorttinen poliittisen ja yhteiskunnallisen tilanteen indikaattori. Kun vertaa esim. Marokon pääkaupunkiseudun imaamien melko maltillista linjaa Pariisin lähiöiden räyhälinjaan tai sitten tämän suomalaisen läskin imaamin maltillista linjaa Marokon maaseudun konservatiiviseen linjaan niin ei voi väittää että olisi vain yksi homogeeninen islam ja sen tulkinta.
on syytä suhtautua vakavasti kysymykseen siitä minkälaatuista vastarintaa oppi voi esittää sekularisaatiota vastaan.
Tuo on totta. Toisaalta uskontotieteessäkin on viime aikoina, ainakin Simo Knuuttilan toimesta, tutkittu ajallisia ja paikallisia kiistoja opin "synnyssä". Knuuttila on tutkinut kristinuskoa mutta nämä varhaiset kiistat ei mun mielestä hirveästi luonteeltaan eroa niistä kiistoista ja näkemyseroista, mitä eri imaameilla on koraanin, sunnan ja sharian soveltamisen suhteen.
Mitä tarkkaan ottaen tarkoitat "marxilaisella" teorialla?
Koitappa seurata vähän omia ajatuksiasi. Kirjoitit:
"Kyllä mää esim. mieluummin uskonnollisuuden muutoksen syitä etsisin mieluummin elinkeinorakenteen muutoksesta."
Lisäksi lainaan blogiasi:
"jo vuosikymmenet on tiedetty että uskonto ja sen tulkinnat ovat vain savuverho ja bensaa liekkeihin, ei liekin lähde itse."
Tämä on marxsilainen teoria tai oikeastaan dogmi. Yhtä hyvin voitaisiin katsoa miten uskonnollisuus vaikuttaa elinkeinorakenteeseen. Tarkoittaako tuo vuosikymmenet muuten 70-lukua vai Pääoman julkaisupäivää? :lol: :lol:
Tuota loppua en jaksa kommentoida kohta-kohdalta, koska olet selvästi omalla radiotaajudella.
Minä: islamissa on piirteitä, jotka sitovat sen erityisellä tavalla muuhun yhteiskuntaan
Sinä: islam on tilkkutäkki, johon sisältyy monia tulkintoja
- alkuperäinen pointtini miinus esittämäsi trivialiteetti: islamissa on sellaisia piirteitä, jotka tulkinnoista riippumatta pyrkivät sitomaan sitä muuhun yhteiskuntaan tietyllä tavalla, joka on oleellisesti toisenlainen kuin esim. kristinuskon tapa (tai taipumus, variaatiota tietenkin on) nivoutua muuhun kulttuurikokonaisuuteen. Kyseiset piirteet ovat sellaisia että ilman niitä ei voi puhua islamista. Mitä ne sitten ovat? Vinkki: sharia-laki ja kalifaatin-ideaali.
Sitten on vielä sellainen asia, että islamilaiseen teologiaan liittyy piirteitä, jotka ovat itsenäisen tieteen kehityksen tiellä..
Koitappa seurata vähän omia ajatuksiasi. Kirjoitit:
"Kyllä mää esim. mieluummin uskonnollisuuden muutoksen syitä etsisin mieluummin elinkeinorakenteen muutoksesta."
Lisäksi lainaan blogiasi:
"jo vuosikymmenet on tiedetty että uskonto ja sen tulkinnat ovat vain savuverho ja bensaa liekkeihin, ei liekin lähde itse." [/quote]
Noissa ei ole mitään ristiriitaa eikä mitään lähtökohtaisesti marxilaista. Ensimmäisen lauseen loppuosa kannattaa myös liittää quoteen, koska se on olennainen osa ajatustani. Siinähän lukee tarkkaan ottaen "mieluummin elinkeinorakenteen muutoksesta KUIN dannyn läskien kehityksestä vaikka molemmat noudattavat samaa kronologista linjaa".
Kyseessä ei siis ole uskonnon roolia vähättelevä argumentti, vaan epistemologista relativismia ja "selitysvoimaisuuden" suhdetta koskeva kannanotto. Väite on siis vain vanha kunnon "korrelaatio ei ole kausaalisuhde"-väite hjuumoriin puettuna.
Jälkimmäisessäkin quotessa kannattaa otta huomioon missä yhteydessä se on esitetty. Mietin siinä siis Chilen ja Iranin demokratiakehitystä, ja kommentti liittyi olennaisesti niihin. Sitä joka väittäisi Iranin "islamilaisen vallankumouksen" olevan puhtaasti uskonnollinen tapahtuma voisi syyttää dementiasta. Voin tarvittaessa pistää pitkän ja seikkaperäisen tekstin mm. Khomeinin marxilaisista opillisista lähtökohdista tai koko Iranin kehityksestä 70-luvulla.
Näissä ei siis ole lähtökohtaisesti mitään marxilaista, koska puhe ei ole alkuunkaan siitä, että konflikteilla tai demokratiakehityksellä olisi joku yhteiskunnalliseen tuotantosuhteeseen perustuva juurisyy.
Se, että tuon tuossa kirjoituksessa esiin tiettyjä taloudellisia tekijöitä konfliktien ja demokratian selitystekijöinä ei tarkoita sitä että konfliktit palautuisivat pelkästään niihin. Toisaalta tällaistenkaan syiden esiintuominen ei tee teoriasta marxilaista, tai tällöin kaikki muuttujien välisiä suhteita kuvaava tiede on marxilaista.
[quote]Minä: islamissa on piirteitä, jotka sitovat sen erityisellä tavalla muuhun yhteiskuntaan
Sinä: islam on tilkkutäkki, johon sisältyy monia tulkintoja
alkuperäinen pointtini miinus esittämäsi trivialiteetti: islamissa on sellaisia piirteitä, jotka tulkinnoista riippumatta pyrkivät sitomaan sitä muuhun yhteiskuntaan tietyllä tavalla, joka on oleellisesti toisenlainen kuin esim. kristinuskon tapa (tai taipumus, variaatiota tietenkin on) nivoutua muuhun
kulttuurikokonaisuuteen.Kyseiset piirteet ovat sellaisia että ilman niitä ei voi puhua islamista. Mitä ne sitten ovat? Vinkki: sharia-laki ja kalifaatin-ideaali.
"Kyllä mää esim. mieluummin uskonnollisuuden muutoksen syitä etsisin mieluummin elinkeinorakenteen muutoksesta."
Lisäksi lainaan blogiasi:
"jo vuosikymmenet on tiedetty että uskonto ja sen tulkinnat ovat vain savuverho ja bensaa liekkeihin, ei liekin lähde itse." [/quote]
Noissa ei ole mitään ristiriitaa eikä mitään lähtökohtaisesti marxilaista. Ensimmäisen lauseen loppuosa kannattaa myös liittää quoteen, koska se on olennainen osa ajatustani. Siinähän lukee tarkkaan ottaen "mieluummin elinkeinorakenteen muutoksesta KUIN dannyn läskien kehityksestä vaikka molemmat noudattavat samaa kronologista linjaa".
Kyseessä ei siis ole uskonnon roolia vähättelevä argumentti, vaan epistemologista relativismia ja "selitysvoimaisuuden" suhdetta koskeva kannanotto. Väite on siis vain vanha kunnon "korrelaatio ei ole kausaalisuhde"-väite hjuumoriin puettuna.
Jälkimmäisessäkin quotessa kannattaa otta huomioon missä yhteydessä se on esitetty. Mietin siinä siis Chilen ja Iranin demokratiakehitystä, ja kommentti liittyi olennaisesti niihin. Sitä joka väittäisi Iranin "islamilaisen vallankumouksen" olevan puhtaasti uskonnollinen tapahtuma voisi syyttää dementiasta. Voin tarvittaessa pistää pitkän ja seikkaperäisen tekstin mm. Khomeinin marxilaisista opillisista lähtökohdista tai koko Iranin kehityksestä 70-luvulla.
Näissä ei siis ole lähtökohtaisesti mitään marxilaista, koska puhe ei ole alkuunkaan siitä, että konflikteilla tai demokratiakehityksellä olisi joku yhteiskunnalliseen tuotantosuhteeseen perustuva juurisyy.
Se, että tuon tuossa kirjoituksessa esiin tiettyjä taloudellisia tekijöitä konfliktien ja demokratian selitystekijöinä ei tarkoita sitä että konfliktit palautuisivat pelkästään niihin. Toisaalta tällaistenkaan syiden esiintuominen ei tee teoriasta marxilaista, tai tällöin kaikki muuttujien välisiä suhteita kuvaava tiede on marxilaista.
[quote]Minä: islamissa on piirteitä, jotka sitovat sen erityisellä tavalla muuhun yhteiskuntaan
Sinä: islam on tilkkutäkki, johon sisältyy monia tulkintoja
alkuperäinen pointtini miinus esittämäsi trivialiteetti: islamissa on sellaisia piirteitä, jotka tulkinnoista riippumatta pyrkivät sitomaan sitä muuhun yhteiskuntaan tietyllä tavalla, joka on oleellisesti toisenlainen kuin esim. kristinuskon tapa (tai taipumus, variaatiota tietenkin on) nivoutua muuhun
kulttuurikokonaisuuteen.Kyseiset piirteet ovat sellaisia että ilman niitä ei voi puhua islamista. Mitä ne sitten ovat? Vinkki: sharia-laki ja kalifaatin-ideaali.
Määhän olen tuosta ensimmäisestä kannanotostasi ihan samaa mieltä.
Pari sanaa sharia-laista. Sehän on siis islamilainen laki, joka perustuu Koraanin polvistumisen suuran jakeeseen 18. "Jumalan ilmoittamasta Koraanista" löytyy kuitenkin tosi vähän selkeitä sääntöjä ja määräyksiä, niinpä shariassa tukeudutaan melko pitkäli Sunnaan.
Suhtautumistapa Sunnaan sitten vaihtelee. "sunnalaisuudessa" se tarkoittaa Muhammadin sääntöjä ja kirjoituksia, "shiialaisuudessa" Muhammadin ja häntä seuranneiden 12 imaamin sanomisia ja määräyksiä. Se, mitkä hadithit sunnan tulkintaan valitaan ja mille haditheille annetaan eniten painoarvoa vaihtelee kanssa.
Sharia ei ole "perinteisessä" käytössään missään maailman maassa. Iranissa, Saudi-Arabiassa ja Pakistanissa sitä sovelletaan laajasti kaikkine hudud-rangaistuksineen.
Suurimmassa osassa islamilaista maailmaa shariaa käytetään vain perheoikeuden ja rituaalien osalta.
Mun käsittääkseni sulla on jonkin sorttista uskontotieteilijätaustaa, ja siksi mua hieman kummastuttaa melko puolivillaiset heitot shariasta ja "kalifaatin-ideaalista".
Islamilaisissa maissahan on opillisesti ollut koko 1900-luvun melkoinen sekulaarin modernismin suuntaus, joka on näkynyt mm. sharian soveltamisen suhteen siten, että sen merkitys on kaventunut. Oikeestaan vasta 60-luvulta eteenpäin tietyt islamistiset ryhmät ovat alkaneet vaatia sharian laajempaa soveltamista ja uudelleen käyttöön ottamista, ja nämä oppikiistat ovat melko pitkälti sidoksissa muuhun yhteiskunnalliseen kehitykseen arabimaissa.
Jos tuon huomion tekeminen on jotain "uskonnon näkemistä retoriikkana" tai "marxilaisuutta" yms. niin sitten on, mutta melkoista tulkintaa olet sinäkin silloin harrastanut.
"jo vuosikymmenet on tiedetty että uskonto ja sen tulkinnat ovat vain savuverho ja bensaa liekkeihin, ei liekin lähde itse." [/quote]
[quote]
Kyseessä ei siis ole uskonnon roolia vähättelevä argumentti, vaan epistemologista relativismia ja "selitysvoimaisuuden" suhdetta koskeva kannanotto. Väite on siis vain vanha kunnon "korrelaatio ei ole kausaalisuhde"-väite hjuumoriin puettuna.
[quote]
Kyseessä ei siis ole uskonnon roolia vähättelevä argumentti, vaan epistemologista relativismia ja "selitysvoimaisuuden" suhdetta koskeva kannanotto. Väite on siis vain vanha kunnon "korrelaatio ei ole kausaalisuhde"-väite hjuumoriin puettuna.
Miten on mahdollista, että ilmaisulla "ovat vain" (katso yllä) ei ole sinulle näköjään mitään sisältöä. Jos uskonto ominaislaadultaan "on vain" jotakin muuta, siis sitä mitä se päällepäin katsoen EI ole.. niin osaatko nimetä tälle teorialle muita alkuperia kuin Feuerbach, Engels tai Marx? Vastaa tähän parilla lauseella, ja katsotaan sitten erikseen tuota sharia-ongelmaa.
On mielenkiintoista miten uskonto ja valtio erotetaan toisistaan, mutta kuitenkin kun enemmistö väittää olevansa samaa uskontoa, sen arvot sitten kuitenkin koodataan lakeihin.
Mutta en oikein usko demokratiaan, ei se ole kuin rahalla ostettua kannatusta kaupallisille hankkeille. Täällä.
Miten on mahdollista, että ilmaisulla "ovat vain" (katso yllä) ei ole sinulle näköjään mitään sisältöä. Jos uskonto ominaislaadultaan "on vain" jotakin muuta, siis sitä mitä se päällepäin katsoen EI ole.. niin osaatko nimetä tälle teorialle muita alkuperia kuin Feuerbach, Engels tai Marx? Vastaa tähän parilla lauseella, ja katsotaan sitten erikseen tuota sharia-ongelmaa.
"Ovat vain"-huomautus liittyy siihen kannanottooni, että sekä Chilen että Iranin kohdalla uskonto, traditio tai perinne ovat vain yksi syy niistä monista eri syistä jotka ovat vaikuttaneet demokratiaprosessiin. Uskonto ei siis ole jonkun piilevän rakenteen oikeuttaja, vaan yksi tekijä melko syherömäisessä ja monitoimijallisessa prosessissa.
Tässä on siis kysymys verkostoteoriasta. Tällaisen näkemyksen taustalla on pakosti näkemys vallasta monipisteisenä kenttänä, joka ei ole kenenkään "hallussa". Uskonto sisältää tiettyjä arvoja ja ihanteita sekä Chilessä että Iranissa, mutta (ihan empirialla tämä on osoitettavissa) ei lyö valmiiksi lukkoon niiden "kiinnittämisen tapaa" koska muutkin toimijat asettavat tiettyjä reunaehtoja.
Tämmöinen teoria eroaa olennaisella tavalla marxilaisista teoretisoinneista. Joku Althusser tai Gramsci puhuisi uskonnosta ideologisena apparaattina joka oikeuttaisi jonkun "perusvaltarakenteen", mutta mun verkostomalli ei voi tämmöistä näkemystä hyväksyä alkuunkaan.
Teoriarakenteeni pohjateoreetikkoja voidaan pitää melko kriittisinä muutoinkin Marxia kohtaan. Ehkä tästä paistaa läpi Bruno Latourin, Michel Foucaultin ja jossain määrin Gilles Deleuzen näkemykset.
Kerrataan vielä, kirjoitit:
"jo vuosikymmenet on tiedetty että uskonto ja sen tulkinnat ovat vain savuverho ja bensaa liekkeihin, ei liekin lähde itse."
- miten kummassa sellaisen yksinkertaisen asian kuin "uskonnon ohella yhteiskunnassa vaikuttaa myös muita tekijöitä" ilmaisemiseen tarvitaan tuollainen metafora. Väitätkö ihan vakavalla naamalla, että tuohon metaforaan ei sisälly oletusta siitä mitkä tekijät todella ovat ratkaisevia yhteiskunnan muutoksen kannalta ja mitkä pelkästään sitä "savuverhoa"?
Ja jos nyt kyseessä onkin sinun verkostoteoriasi, niin mihin ajattelun muotoihin tai ajattelijoihin viittaat tuolla vuosikymmenien takaisella tiedolla? Voltaireen? :lol: :lol: :lol:
miten kummassa sellaisen yksinkertaisen asian kuin "uskonnon ohella yhteiskunnassa vaikuttaa myös muita tekijöitä" ilmaisemiseen tarvitaan tuollainen metafora. Väitätkö ihan vakavalla naamalla, että tuohon metaforaan ei sisälly oletusta siitä mitkä tekijät todella ovat ratkaisevia yhteiskunnan muutoksen kannalta ja mitkä pelkästään sitä "savuverhoa"?
Ja jos nyt kyseessä onkin sinun verkostoteoriasi, niin mihin ajattelun muotoihin tai ajattelijoihin viittaat tuolla vuosikymmenien takaisella tiedolla? Voltaireen?
Ja jos nyt kyseessä onkin sinun verkostoteoriasi, niin mihin ajattelun muotoihin tai ajattelijoihin viittaat tuolla vuosikymmenien takaisella tiedolla? Voltaireen?
Tuo savuverho&bensaa liekkeihin-ilmaisu on varmaankin kiskaistu jostain asiaa käsittelevästä kirjasta tai ohjelmasta. Olen ehkä, toisin sanoen, saattanut ottaa jonkun Pertti Multasen käyttämän sanan omaan käyttööni sen kummemmin reflektoimatta sitä, että Multasen omat lähtökohdat ovat melko erilaiset kuin omani, ja nähtävissä ehkä "marxilaisiksi".
Pointtini oli kuitenkin siinä että islam uskontona tai oppirakennelmana ei ole parlamentaarisen demokratian este, elikkä siis sunnaa ja shariaa voidaan tulkita siten että parlamentaarinen demokratia sallitaan.
Pointtini oli kuitenkin siinä että islam uskontona tai oppirakennelmana ei ole parlamentaarisen demokratian este, elikkä siis sunnaa ja shariaa voidaan tulkita siten että parlamentaarinen demokratia sallitaan.
Kerro lisää tästä verkostoteoriasta. En äkkiä ajatellen ymmärrä, mitä uutta se kertoo tai paljastaa yhteiskunnasta. Sehän vain osoittaa miten asiat ilmeisesti ovat sen jälkeen kun olemme hylänneet joukon muita monumenttaalisempia teorioita. Oletko lisäksi miettinyt miten lähellä se on vastaavia taloustieteen malleja - paino on sanalla malli.
Kerro lisää tästä verkostoteoriasta. En äkkiä ajatellen ymmärrä, mitä uutta se kertoo tai paljastaa yhteiskunnasta. Sehän vain osoittaa miten asiat ilmeisesti ovat sen jälkeen kun olemme hylänneet joukon muita monumenttaalisempia teorioita. Oletko lisäksi miettinyt miten lähellä se on vastaavia taloustieteen malleja - paino on sanalla malli.
Asiahan on silleen, että nettiin kirjoitan kaikkea turhaa päähän purpsahtelevaa skeidaa, ja seminaareihin yms. juttuihin sitten tarkempia juttuja siitä mitä toimijaverkkoteoria ja hallinnan analytiikka on ja ei ole.
Keskustelufoorumi ei liene oikea paikka sen sorttiselle teoriapläjäykselle. Kannattaa lukea ennemminkin seuraava artikkeli:
Turo-Kimmo Lehtonen: Yhteiskunta välityksinä jakoetuksina: Bruno Latour ja kollektiivin kokoonpaneminen. Teoksessa Sosiologisia nykykeskusteluja, toim. Keijo Rahkonen. Gaudeamus 2004
Jaahas.. no, kerro nyt kuitenkin yksi juttu. Jos väität että
islam ei ole demokratian este, niin mitä alla olevaa väitettä se vastaa eniten:
1) Painovoima ei ole lehmän lentämisen este
2) Jos lehmällä olisi siivet, se lentäisi
3) Lehmillä tulee joskus olemaan siivet
Odotan (oletan että: odotamme) tuohon suurella mielenkiinnolla vastausta. 8)
Tuo kerkkasen avauskommentti kertoo kaiken oleellisen: kun ei jaksa ajatella oikeiden seminaarien edellyttämällä tasolla, niin sitten kirjoitellaan nettiin mitä sattuu:
"Pitäisi kirjoittaa seminaaripaperia, mutta jaksaminen meinaa loppua. Kirjotin sitten lämpimikseni taas blogiin. "
Noinhan se homma juuri menee.
Ei, en ole edes lukenut kerkkasen blogia, joten vaikka siellä olisi jotakin nobelin aineksia niin en niitä ymmärtäisi.
Nämä palasokerin keskustelut menevät useimmiten enmainitsenimeä ja jonkun muun väliseksi vittuiluksi ja nokitteluksi. ;)
Jaahas.. no, kerro nyt kuitenkin yksi juttu. Jos väität että
islam ei ole demokratian este, niin mitä alla olevaa väitettä se vastaa eniten:
1) Painovoima ei ole lehmän lentämisen este
2) Jos lehmällä olisi siivet, se lentäisi
3) Lehmillä tulee joskus olemaan siivet
islam ei ole demokratian este, niin mitä alla olevaa väitettä se vastaa eniten:
1) Painovoima ei ole lehmän lentämisen este
2) Jos lehmällä olisi siivet, se lentäisi
3) Lehmillä tulee joskus olemaan siivet
sori, olen käynyt puntilla ja kuunnellut AC/DC:tä. Olen siis Timo Jutila-tuulella ja vastaan lyhyesti. Evvk.
Lehmät lentää ennenkuin islamilaisessa valtiossa on demokratia. Lehmät menevät avaruuskävelylle ennenkuin amerikkalaiset saavat rehellisen republikaanipresidentin. Lehmät kulkevat madonrei'istä ennenkuin Venäjällä loppuu korruptio...
Kerro lisää tästä verkostoteoriasta. En äkkiä ajatellen ymmärrä, mitä uutta se kertoo tai paljastaa yhteiskunnasta. Sehän vain osoittaa miten asiat ilmeisesti ovat sen jälkeen kun olemme hylänneet joukon muita monumenttaalisempia teorioita. Oletko lisäksi miettinyt miten lähellä se on vastaavia taloustieteen malleja - paino on sanalla malli.
Verkostoteorian kritiikkejä on se, että se ei tosiaan kerro mitään uutta (tai vielä tärkeämmin, se ei selitä asioita). Se vain kuvaa miten asiat on. Ja tosiaan, monet siitä kirjoittaneetkin ovat huomanneet mallissa muitakin ongelmia.
Lehmät lentää ennenkuin islamilaisessa valtiossa on demokratia. Lehmät menevät avaruuskävelylle ennenkuin amerikkalaiset saavat rehellisen republikaanipresidentin. Lehmät kulkevat madonrei'istä ennenkuin Venäjällä loppuu korruptio...
Lyön vetoa että Venäjän korruptio loppuu ennemmin.Venäjähän on vielä nuori.Neuvostoliitossa ei ollut korruptiota.
Jos pelkkiä uskontoja haluttaisiin verrata toisiinsa, niin kyllä buddhalaisuus ja hindulaisuus oppiensa puolesta muodostaa melko paljon isomman demokratian esteen kuin islam, niissähän on ihan selkeät "yhteiskunnan" (jos sellaisesta noiden uskontojen mielessä voi puhua) järjestystä ja olemusta koskevat oppinsa.
Islamissahan on kaikkia oppeja ittihadista lähtien, jotka ensinnäkin antaa sijaa uskonnolliselle reformille, toisaalta toisten uskontojen edustajien koskemattomuudelle, kolmanneksi maallisellekin vallalle.
Lehmät lentää ennen kuin islamilaisessa valtiossa demokratia? Mites Marokko ja Oman?
Jos pelkkiä uskontoja haluttaisiin verrata toisiinsa, niin kyllä buddhalaisuus ja hindulaisuus oppiensa puolesta muodostaa melko paljon isomman demokratian esteen kuin islam, niissähän on ihan selkeät "yhteiskunnan" (jos sellaisesta noiden uskontojen mielessä voi puhua) järjestystä ja olemusta koskevat oppinsa.
Harvemmin näkee buddhalaisia rynnäkkökivääri kädessä tarkkailemassa kansalaisten hiusten pituutta. Olisikohan oppien tavassa suhtautua maalliseen kuitenkin jotain eroa..?
Harvemmin näkee buddhalaisia rynnäkkökivääri kädessä tarkkailemassa kansalaisten hiusten pituutta. Olisikohan oppien tavassa suhtautua maalliseen kuitenkin jotain eroa..?
Ei ehkä kansalaisten hiusten pituutta, mutta lojaalisuutta kuitenkin... Kiinan meininkiähän voisi ihan hyvin perustella buddhalaisuudella, kommunistinen puoluehan on iät ja ajat käyttänyt erilaisia buddhalaisuuden ja konfutselaisuuden muotoiluja väärinajattelijoiden teloittamisen oikeuttamiseen.
Se että Taliban tai wahhabistit samaistetaan koko islamiin on sama kuin Yhdysvaltain äärikonservatiiviset aborttiklinikoiden pommittajat tai falangistit kuvaisivat koko kristillistä uskontoa.
PS. Algerian 90-luvun ääri-islamilaisen GIA-liikkeen tyypeillä (tunnettuja mielivaltaisista terroriteoista tavan siviilejä kohtaan) oli pitkät tukat. Vieläpä kajalit ja meikitkin.
Olet täysin pihalla. Ensin viittaat buddhalaisuuteen "sinänsä" ja sitten annat esimerkin miten oppia on vääristelty kommunisti-hallinnon taholta. Lisäksi mitä tähän nyt kuuluu kysymys siitä onko joku taliban yleistettävissä islamin kasvoiksi (idioottikin tajuaa että vastaus on kielteinen). Puhe piti olla opista ylipäätään. Aborttiklinikoita pommittavien ryhmien eetos on peräisin vanhasta testamentista. Tämä on sitä oppia, joka oikeuttaa tietyn toiminnan. Muslimien tietyt asenteet ja toimet hakevat oikeutuksena osaltaan samoista seemiläisistä lähteistä ja asenteista. Vaikka listaisit miljoona instanssia, joissa islamilainen yhteiskunta on kehittynyt kohti demokratiaa, eivät nämä seikat mitenkään auta ymmärtämään islamin uskon ja muun yhteiskunnan välistä dynamiikkaa.
Lisäksi mitä tähän nyt kuuluu kysymys siitä onko joku taliban yleistettävissä islamin kasvoiksi (idioottikin tajuaa että vastaus on kielteinen). Puhe piti olla opista ylipäätään.[/quote]
Elä sie meuhkaa. Helposti saa kuvan islamista talibanina, jos antaa esimerkin uskon ja yhteiskunnan suhteesta seuraavalla:
[quote]Muslimien tietyt asenteet ja toimet hakevat oikeutuksena osaltaan samoista seemiläisistä lähteistä ja asenteista. Vaikka listaisit miljoona instanssia, joissa islamilainen yhteiskunta on kehittynyt kohti demokratiaa, eivät nämä seikat mitenkään auta ymmärtämään islamin uskon ja muun yhteiskunnan välistä dynamiikkaa.
Elä sie meuhkaa. Helposti saa kuvan islamista talibanina, jos antaa esimerkin uskon ja yhteiskunnan suhteesta seuraavalla:
Harvemmin näkee buddhalaisia rynnäkkökivääri kädessä tarkkailemassa kansalaisten hiusten pituutta.
[quote]Muslimien tietyt asenteet ja toimet hakevat oikeutuksena osaltaan samoista seemiläisistä lähteistä ja asenteista. Vaikka listaisit miljoona instanssia, joissa islamilainen yhteiskunta on kehittynyt kohti demokratiaa, eivät nämä seikat mitenkään auta ymmärtämään islamin uskon ja muun yhteiskunnan välistä dynamiikkaa.
Auttavatpas, jos asiaa tarkastellaan vaikkapa sitä, miten Sunnan ja Sharian tulkinnat vaihtelevat.
Niih, ja semmosta että vanhan testamentin kirjojen ja melko merkittävien hadithien välinen aikajana on melkein tuhat vuotta, että ihan samoista "seemiläisistä lähteistä ja asenteista" tuskin on kysymys.
Elä sie meuhkaa. Helposti saa kuvan islamista talibanina, jos antaa esimerkin uskon ja yhteiskunnan suhteesta seuraavalla: Harvemmin näkee buddhalaisia rynnäkkökivääri kädessä tarkkailemassa kansalaisten hiusten pituutta.[/quote]
Jos esitän erityistapauksen, jota ei voi esiintyä buddhalaisuudessa, niin se on automaattisesti islamia koskeva yleistys? Väärin: se on buddhalaisuutta koskeva yleistys.
[quote]
Niih, ja semmosta että vanhan testamentin kirjojen ja melko merkittävien hadithien välinen aikajana on melkein tuhat vuotta, että ihan samoista "seemiläisistä lähteistä ja asenteista" tuskin on kysymys.
Jos esitän erityistapauksen, jota ei voi esiintyä buddhalaisuudessa, niin se on automaattisesti islamia koskeva yleistys? Väärin: se on buddhalaisuutta koskeva yleistys.
[quote]
Niih, ja semmosta että vanhan testamentin kirjojen ja melko merkittävien hadithien välinen aikajana on melkein tuhat vuotta, että ihan samoista "seemiläisistä lähteistä ja asenteista" tuskin on kysymys.
Zzz... seemiläinen kulttuuri on seemiläistä ja se monoteisminsa vuoksi suhtautuu maailmaan seemiläisen kulttuurin tavalla, joka on oleellisesti eri kuin vaikka taolainen tai maoloainen kulttuuri.. oli eroa sitten vuosi tai tuhat. Lähde ei ole sama kuin kirja, vaan laajempi käsite, lisäksi ajatukset voivat elää erillään kirjoista.. tuhansia vuosia.
Vaikka listaisit miljoona instanssia, joissa islamilainen yhteiskunta on kehittynyt kohti demokratiaa, eivät nämä seikat mitenkään auta ymmärtämään islamin uskon ja muun yhteiskunnan välistä dynamiikkaa.[/quote]
[quote]Auttavatpas, jos asiaa tarkastellaan vaikkapa sitä, miten Sunnan ja Sharian tulkinnat vaihtelevat.
[quote]Auttavatpas, jos asiaa tarkastellaan vaikkapa sitä, miten Sunnan ja Sharian tulkinnat vaihtelevat.
I) Islam ei ole demokratiakehityksen este millään tapaa, sillä..
II) Onhan maa X demokratia
II) Samoin maa Y
= YHTEISKUNTATIETEIDEN NOBEL-PALKINTO.. ???
os esitän erityistapauksen, jota ei voi esiintyä buddhalaisuudessa, niin se on automaattisesti islamia koskeva yleistys? Väärin: se on buddhalaisuutta koskeva yleistys.[/quote]
No joo, kun tuo oli muutenkin vähän vaikeasti ymmärrettävä esimerkki muun muassa sen takia kun yhdistän buddhalaisuuden kiinaan ja Nepaliin, ja niissä järjestyksen ylläpitäminen perustuu lähinnä siihen kellä on eniten rynnäkkökiväärejä...
No joo, pointtini oli lähinnä siinä, seemiläisessä kulttuurissa on tapahtunut varsinkin vuosien 0-1200Jkr niin paljon asioita, että siitä voisi kirjoittaa vaikka kirjan... vaikkapa sen nimisen kuin "Mare Nostrum-Länsimaisen kulttuurin lähteillä", kirjoittanut Jaakko Hämeen-Anttila. Elikkä siis seemiläiseen kulttuuriin on tullut tosi paljon vaikutteita lännestä Kreikan ja Rooman seutuvilta, idemmästä (onko persia vielä seemiläistä?) ja vice versa (esmes Aristoteleen tuotantohan ehti Kreikasta jo hävitä melkein kokonaan, mutta arabit olivat näitä kirjoituksia säilyttäneet)
Voihan sen noinkin tulkita, mutta noin en ole missään vaiheessa sanonut. Islam ei ole demokratian este,
a)koska Sunnaa on mahdollista tulkita siten että parlamentaarisessa demokratiassa ei ole vikaa
b)Jotkut imaamit ovat näin tehneet
c) mistä on seurannut että sharia saa uudenlaisia muotoja.
Kyse on siis ihan samasta prosessista kuin kristinuskon kohdalla. Onhan esim. Chile just überkatolinen maa, mutta ei siellä ihan kirjaimellisesti Mooseksen kirjaa noudateta ja silleen...
No joo, kun tuo oli muutenkin vähän vaikeasti ymmärrettävä esimerkki muun muassa sen takia kun yhdistän buddhalaisuuden kiinaan ja Nepaliin, ja niissä järjestyksen ylläpitäminen perustuu lähinnä siihen kellä on eniten rynnäkkökiväärejä...
Zzz... seemiläinen kulttuuri on seemiläistä ja se monoteisminsa vuoksi suhtautuu maailmaan seemiläisen kulttuurin tavalla, joka on oleellisesti eri kuin vaikka taolainen tai maoloainen kulttuuri.. oli eroa sitten vuosi tai tuhat. Lähde ei ole sama kuin kirja, vaan laajempi käsite, lisäksi ajatukset voivat elää erillään kirjoista.. tuhansia vuosia.
No joo, pointtini oli lähinnä siinä, seemiläisessä kulttuurissa on tapahtunut varsinkin vuosien 0-1200Jkr niin paljon asioita, että siitä voisi kirjoittaa vaikka kirjan... vaikkapa sen nimisen kuin "Mare Nostrum-Länsimaisen kulttuurin lähteillä", kirjoittanut Jaakko Hämeen-Anttila. Elikkä siis seemiläiseen kulttuuriin on tullut tosi paljon vaikutteita lännestä Kreikan ja Rooman seutuvilta, idemmästä (onko persia vielä seemiläistä?) ja vice versa (esmes Aristoteleen tuotantohan ehti Kreikasta jo hävitä melkein kokonaan, mutta arabit olivat näitä kirjoituksia säilyttäneet)
I) Islam ei ole demokratiakehityksen este millään tapaa, sillä..
II) Onhan maa X demokratia
II) Samoin maa Y
II) Onhan maa X demokratia
II) Samoin maa Y
Voihan sen noinkin tulkita, mutta noin en ole missään vaiheessa sanonut. Islam ei ole demokratian este,
a)koska Sunnaa on mahdollista tulkita siten että parlamentaarisessa demokratiassa ei ole vikaa
b)Jotkut imaamit ovat näin tehneet
c) mistä on seurannut että sharia saa uudenlaisia muotoja.
Kyse on siis ihan samasta prosessista kuin kristinuskon kohdalla. Onhan esim. Chile just überkatolinen maa, mutta ei siellä ihan kirjaimellisesti Mooseksen kirjaa noudateta ja silleen...
Eiköhän tässä tullut jo tarpeeksi jauhettua.. ota muuten huomioon, että kristinusko syntyi sillä hetkellä kun Paavali päätti Vanhan testamentin olevan museokamaa. Tässä suhteessa viitauksesi VT:n merkityksen vähenemiseen on hieman kummallinen.
Minun mielestä sellainen käsitys, että islam taipuu mihin tahansa kuosiin on seurausta akateemisia piirejä vaivaavasta PC-taudista, jonka takia islamista ei uskalleta sanoa mitään yleistä, koska se yleinen voi olla negatiivista tai loukkaavaa. Eräs yleinen väite on sellainen, että islam ei kannusta terrorismiin, vaan kehnot yhteiskunnalliset olot. Moniko kansainvälinen terroristi on itse peräsin ns. huonoista oloista?
Minun mielestä sellainen käsitys, että islam taipuu mihin tahansa kuosiin on seurausta akateemisia piirejä vaivaavasta PC-taudista, jonka takia islamista ei uskalleta sanoa mitään yleistä, koska se yleinen voi olla negatiivista tai loukkaavaa. Eräs yleinen väite on sellainen, että islam ei kannusta terrorismiin, vaan kehnot yhteiskunnalliset olot. Moniko kansainvälinen terroristi on itse peräsin ns. huonoista oloista?
Kyllä islamista voidaan uskontona sanoa moniakin yleisiä asioita. Ongelma on mun mielestä siinä, että viime vuosien tapahtumien
seurauksena monet harrastelijat yhdistävät islamin ja terrorismin muitta mutkitta ja viittaavat mm. Samuel Huntingtoniin, jonka Clash of Civilizations on asiavirheiden kokoelma ja täyttä sontaa muutenkin.
Mun mielestä on vain hullua, että aina kun skinheadit polttavat moskeijan tai äärikristityt murhaavat aborttilääkärin, niin kukaan ei sano että kristinusko kannustaa terrorismiin. Myöskään latinalaisen amerikan diktatuureista kukaan ei sanonut että katolisuus on pohjasyynä. Heti kun joku rikoksentekijä on islaminuskoinen, niin kaikki älähtävät että islamista se johtui ja jos jossain islamilaisessa maassa on ongelmia, ne johtuvat islamista. Tuollaisiin näkemyksiin on vain pakko suhtautua kriittisesti ja analyyttisesti, eikä siinä ole mitään "marxilaista" jos tarkastelee uskonnollisen toiminnan yhteiskunnallisia yhteyksiä.
Ei hippejä (LUE: 3/4 kg Fosforia) kannata uuninkautta kierrättää. Hautausmaakaan ei ole paras mahdollinen paikka, fosforin kiertokulun kannalta. Epäilemättä se aikanaan joutuu mukaan elämän kiertokulkuun, mutta meidän kannalta se on menetettyä. Poissa pelistä.
Sori, jatkakaa...
Tuollaisiin näkemyksiin on vain pakko suhtautua kriittisesti ja analyyttisesti, eikä siinä ole mitään "marxilaista" jos tarkastelee uskonnollisen toiminnan yhteiskunnallisia yhteyksiä.
No ei tietenkään ole. Homma meni vain siinä kohtaa pateettiseksi, kun "reflektoimatta" kirjoitit blogiisi sysimarxsilaisen kannanoton uskonnon olemuksesta etkä pystynyt myöntämään asiaa kuin vasta parin viestin kiemurtelun jälkeen. Lukisit enemmän Max Weberiä.
Luulet ilmeisesti että Marx on minulle aina ja jokakohdassa suuri saatana? Mulla on kylläkin ikuisuusprojektina kirjoittaa artikkeli siitä miten luonnonvarojen arvo määräytyy marxsilaisen talousteorian näkökulmasta. Muuta siinä kohtaa käypää teoriaa ei ole.
Mun mielestä on vain hullua, että aina kun skinheadit polttavat moskeijan tai äärikristityt murhaavat aborttilääkärin, niin kukaan ei sano että kristinusko kannustaa terrorismiin.
Mitä veikkaat, onko pojilta päässyt sammakko suusta, kun Libya on aikoinaan ilmoittanut haluavansa "islamilaisen" ydinaseen.
Lähde: Joseph Rotblat: Säteily ja ydinsota. 1996 Suomen rauhanliitto. Sivu 36.