Moi anonyymi! » Login | Social login | Uusi käyttäjä

masennus(ko)?

diddie kirjoitti noin 12 vuotta sitten (22 kommenttia)
moikka vaan :? tänne nyt sitten kerron huolistani kun kukaan muu ei kuuntele en tiedä onko ihan oikea paikka mutta katotaan saanko vastauksia !

Eli, tää on alkanut noin vuosi sitten. Iltaisin en saa unta ja aamulla pitäisi kouluun mennä. Stressaan koko ajan jokaisesta asiasta vaikka minun ei pitäisi. Kuuntelen aivan liikaa muita ihmisiä ja niiden ongelmia enkä kehtaa / uskalla sanoa ei en jaksa enään. yritän tsempata huonolla menestyksellä koko ajan mutta mikään ei onnistu. opiskelen sosiaali ja terveysalaa. koulu pitenee jo nyt vuodella useiden poissaolojen ja huonojen yö unien takia kun aamulla ei kouluun pääse. ainut hyvä asia mikä mulla on , mun poikaystävä joka ainakin yrittää tukea mutta ei mielestäni ymmärrä mun tilanteen vakavuutta. perheasiat on viime aikoina mennyt v*tuiksi. tuntuu että en jaksa enään mitä siis teen ???
:roll: :?:

+/- saldo : 0 |

    Lerxst kirjoitti noin 12 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Kuulostaa jonkin asteiselta burn outilta kyllä... Omasta kokemuksesta voi sanoa että kaikkein paras lääke alkaa karkottaa sitä on liikunta raittiissa ilmassa, vaikka tunnin päivässä ja ihan itsekseen ensin vaikka. Se auttaa selkiyttämään ajatukset ja helpottaa unen saantia. Nukkumisvaikeudet pahentavat asiaa koska liika väsymys saa näkemään asiat pahempina kuin ne ovat. Ja viina ei rentouta oikeasti, iltapaukkuja ei kannata univaikeuksiin ainakaan napsia. Ja helposti käy myös että tuollaista tilaa ei lähistöllä välttämättä kunnolla ymmärretä, mutta ei sillä ole oikeasti väliä jos itse asian tiedostaa. Sen voi sitten analysoida (ja mielestäni pitääkin) itse ja poistaa sillä lailla. Sillä tavalla se pikku hiljaa paranee ja seuraava päivä on aina parempi. Ja lopuksi kun hakee positiivisia puolia tuollaisesta kokemuksesta niin se opettaa järjestämään asiansa niin ettei se toistu enää ainakaan kovin helposti. :wink: Ja kannattaa myös käydä lekurissa, ei millään kallonkutistajalla tarvi vaan ihan jollain hyvällä yleislääkärillä vaikka jossain lääkärikeskuksessa, sellaisella joka ymmärtää stressi&burn out -juttuja. Sanoo varmaan näitä ihan samoja asioita neuvoksi mutta auttaa sekin kyllä. Mitään ihme rauhoittavia sun muuta ei tartte mielestäni, mutta jossain paniikkihäiriötapauksissa esimerkiksi sovellettavia betasalpaajia ja serotoniinisalpaajia voi ihan rauhassa kokeilla jos lekuri katsoo niin tarpeelliseksi, niissä ei ole mitään kummallista.

    diddie kirjoitti noin 12 vuotta sitten+/- saldo : 0
    kiitos paljon , toi liikunta raittiissa ilmassa olikin uusi juttu !

    Hezzu kirjoitti noin 12 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Jos itestäki tuntuu, että jotain on pielesä ja ei taho jaksaa ees päivittäisiä rutiineja, koulunkäynnistä puhumattakaan, niin... suosittelisin lekurilla käyntiä.

    nito kirjoitti noin 12 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Suosittelen ensiksi psykiatrin juttusille menoa. Ne osaa hyvin selvittää tilannetta että onko tarvetta lääkitykseen. Lääkärille vasta psykiatrin kanssa juttelemisen jälkeen. Itse olen näin toiminut, se kannatti.

    Yeti kirjoitti noin 12 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Kannattaa varmaan käydä lääkärillä. Katsovat kaikki arvot ja kaikuluotaa pääkopan. Jos lievää tai pahempaa masennusta, niin SRI-lääkkeitähän ne 90% varmuudella antavat. Ja 80% varmuudella ei mainitse sanallakaan liikunnan merkitystä yleiseen mielentilaan. Elä ainakaan käsi ojossa pyydä niitä masennuslääkkeitä (ne on se viimeinen oljenkorsi), vaan mielummin vaikka Tenoxeja tahi vast. että saat ensin unirytmin kohdalleen. Sitten ruokavalion tarkistus ja liikuntaa. Kyllä se siitä lutviutuu. Hyvä että näin "aikaisin" olet asialla. Se masennus on paha noidankehä, mikä ruokkii itseensä.

    T: Dr. Lumimies

    8)

    Edit: Alkuunsa noin, miten Nitro sanoi.

    ttt kirjoitti noin 12 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Itse kävin lääkärillä yrittämässä saada helpotusta silloiseen oloon n. 3 vuotta sitten (en jaksa selostaa tässä tarkemmin), niin heti oli tyrkyttämässä mielialalääkkeitä ja tein selväksi että minä en tule niitä ottamaan. Olen nähnyt kyllä miten ne ihmisillä toimii, ollaan niin aktiivisia kun ne alkavat toimivaan, että tullaan kylään siivoamaan jne...
    ÄLKÄÄ käsittäkö väärin. Ne varmasti ovat oivia lääkkeitä toisille, tosin olen päättänyt, että minä en ko. lääkitystä tule aloittamaan. Pärjätty on ilmankin tähän asti.
    Masennus on kyllä vakava asia. Varmasti auttaa jos on edes joku kenelle kertoa, vaikka sitten lääkärille. Hyviä neuvoja em. ovat liikunta jne..

    Jammo kirjoitti noin 12 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Kokeile omega-3 rasvahappoja.

    juuffo kirjoitti noin 12 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Kokeile omega-3 rasvahappoja.

    Olen pitäytynyt annostusohjeessa, silti "masentaa". Mitäs ny?
    (Tosin olen maannut sohva perunana pitkään...)

    Hezzu kirjoitti noin 12 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Lopetin keväällä lääkityksen omin luvin. Ratkasu tuntuu oikealta, vaikka sairaus ei oo vielä täysin poistunutkaan. Hetkittäiset notkahukset on ikäviä, mutta kai tään taudin kans on vaan opittava elämään. Pohjamudissa ryömiessä miettii oisko parempi sittenkin vetää nappeja, mutta sillon ku ei masenna on kiitollinen siitä että on selvinpäin.

    Jos tilanne on paha on lääkitys paikallaan, lievemmisä tapauksisa en ehkä suosittele.

    Jammo kirjoitti noin 12 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Kokeile omega-3 rasvahappoja.

    Olen pitäytynyt annostusohjeessa, silti "masentaa". Mitäs ny?
    (Tosin olen maannut sohva perunana pitkään...)


    Jos saan luennoida: kliinisissä kokeissa vain EPA-nimisellä rasvahapolla ja erityisesti sen biologisesti hyödynnettävämmällä etyyliesterillä (E-EPA) on saatu hyviä tuloksia. Tätä kutsutaan aivojen rasvahappoparadoksiksi . Vaikka aivojen omega-kolmet (n. 20 % kuivapainosta!) ovat pääasiassa DHA:a, on tätä rasvahappoa lisäravinteena käytettäessä vaikutus käytännössä olematon. Muistettakoon että elimistömme muuttaa EPAa DHA:ksi entsymaattisesti.
    Itse käytän pääasiassa E-EPA-kapseleita, joita myös vaimoni ja muut lähisukulaiseni nauttivat päivittäin.
    Omega-kolmosia myy nykyään niin moni taho, että laatu on näissä tuotteissa unohtunut. Muistutan : hyvää ei saa halvalla.

    Doc.B.D kirjoitti noin 12 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Sitten kannattaa muistaa sellainen asia, että omalle elämällekkin voi tehdä jotain, eikä vain yrittää sopeuttaa aivokemiaa elämään. Muuten joudutaan hieman omalaatuisiin johtopäätöksiin koskien ihmiselämän ominaislaatua ylipäätään. Häh? Esimerkki. Olen keskitysleirin komentaja ja nyt on alkanut vähän masentaa tuo lasten kaasuttaminen. Paljonko pitäisi syödä rasvahappoja, että työ taas maistuisi? Kommarit sanoivat jo 70-luvulla asiaa "länsimaisen epäviihtyvyyden medikalisaatioksi". Olivat tässä kohtaa oikeassa.

    harmaa kirjoitti noin 12 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Jauhanta omegakolmosista on saanut täällä suhteettomat mittasuhteet.

    Alakulo ja suru ovat osa ihmisen elämää. Pitkään jatkunut masennus tarvitsee valtavia toimenpiteitä. Ratkaisu ei ole helppo: elämäntavan muutos; muutos suhtautumisessa itseen ja muihin; arvomaailman muutos.

    Masennuslääkitys, hyvä ruokavalio, ulkoilu ja liikunta, ammattiapu, ystävät, johonkin yhteisöön kuuluminen, muiden auttaminen, kaikki nämä voivat viedä eteenpäin. Joka päivä voi edetä hieman, mutta turha varmaan toivoa mitään pikaratkaisuja.

    Doc.B.D kirjoitti noin 12 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Ammunta on hyvä harrastus, siinä tapaa uusia ihmisiä ja se avaa ovia moniin uusin ratkaisumalleihin.

    Hezzu kirjoitti noin 12 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Harmaa puhuu asiaa.

    Jammo kirjoitti noin 12 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Tietenkin kaikki oleellinen on saatava kuntoon : liikuntaa, virikkeellistä toimintaa, ystävyyssuhteita jne. Mutta jos perusbiokemia EI ole kunnossa eli aivot eivät saa tarvitsemiaan RAKENNUSAINEITA, kaikki muu on enemmän tai vähemmän tehotonta. Ajatelkaa talonrakennusta : huonolaatuisesta rakennusmateriaallista EI SAA kunnon taloa.
    Seuratkaa UUSINTA psykiatrista/lääketieteellistä jne. kirjallisuutta. En minä "keksi" näitä asioita teidän kiusaksenne.

    Doc.B.D kirjoitti noin 12 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Tietenkin kaikki oleellinen on saatava kuntoon : liikuntaa, virikkeellistä toimintaa, ystävyyssuhteita jne. Mutta jos perusbiokemia EI ole kunnossa eli aivot eivät saa tarvitsemiaan RAKENNUSAINEITA, kaikki muu on enemmän tai vähemmän tehotonta. Ajatelkaa talonrakennusta : huonolaatuisesta rakennusmateriaallista EI SAA kunnon taloa.
    Seuratkaa UUSINTA psykiatrista/lääketieteellistä jne. kirjallisuutta. En minä "keksi" näitä asioita teidän kiusaksenne.

    Miten kehoitus seurata UUSINTA kirjallisuutta liittyy ydinasiaan? Psykoterapian vaikutukset ovat nähtävissä kuvantamistutkimuksissa; siis täysin ilman niitä rakennusaineita.
    Halutako ihan oikeasti sanoa muuta kuin että olet Naturen tilaaja?

    Hezzu kirjoitti noin 12 vuotta sitten+/- saldo : 0
    En voi kiistää etteikö omegat auttas, ei oo kokemusta. Ottaen huomioon että masennus on pitkälti myös kemiallinen juttu niin miksipä ei. Mutta kuten sanottua, eivät ne pelkästään, muutoksia täytyy tehdä muutenkin elämänsä suhteen.

    Toisaalta mikä tahansa auttaa jos uskoo niin. Ihan mielelläni nappailen vaikka plaseboa jos uskon sen auttavan ;)

    Haiku kirjoitti noin 12 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Minulla on sellainen käsitys, että masennus syntyy etenkin odotusten, unelmien ja haaveiden toteutumattomuudesta tai varsinkin yhtäkkisestä luhistumisesta - ja myös siitä, että jokin elämää keskeisesti rakentanut ajatusmalli syystä tai toisesta katoaa. Tällöin elämästä katoaa merkitys ja sen myötä motivaatio tai pahimmillaan halu elää.

    Jos masennusta ajattelee nimenomaan elämän merkityksettömyytenä, se jäsentyy aika ymmärrettäväksi osaksi tätä päivää.

    Jammo kirjoitti noin 12 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Haiku, olet aivan oikeassa, mutta lisäksi on ihmisiä, joilla kaiken pitäisi olla kunnossa ja SILTI he vaipuvat vahvaan masennukseen.Tämä on mielestäni se potilasluokka joka oikeasti voisi hyötyä rasvahappohoidosta. Raskauden jälkeinen masennus voidaan mitata aivojen tilavuuden supistumisena magneettikuvannuksella , kun sikiö on verottanut äidin DHA-varastoja.


    Pojille tiedoksi: mä olen konitohtori! Ei multa voi vaatia ihan oikean lääkärin toimintamalleja! :lol:

    Niin, Doc on ihan oikeassa: terapia tehoaa liki samanveroisesti lääkityksen kanssa ja syykin on sama : hermoverkossa tapahtuu rakenteellisia muutoksia, uusia synaptisia kytkentöjä syntyy, jopa ihka uusia hermosoluja!
    Mutta kaikki tamä vaatii rakentuakseen OIKEITA RAKENNUSAINEITA ja jos ne puuttuvat ei terapia/lääkitys täysin saavuta tavoitettaan. Luulisin että tämän takia turhan suurella osalla potilaista jää hoidon teho olemattomaksi. Doc varmaan tietää että on paljon potilaita, jotka EIVÄT reagoi hoitoon.
    Omega-3 terapia on uusi lisähoitokonsepti, jolla TUETAAN terapian ja muun lääkityksen vaikutuksia. Menikö nyt parrmmin? :wink: [/b]

    Lerxst kirjoitti noin 12 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Edelleen sitä mieltä, että vähemmän ruutujen vahtaamista ja enemmän liikuntaa ja ulkoilua muutenkin. Ja riittävästi unta. Ja kunnollista ruokaa. Ja ihmisten ilmoilla olemista. Ja tavallisia juttuja. Pienistä asioista pitäis olla tyytyväinen kun niitä tosi isoja juttuja tulee harvoin vastaan ja niiden odottelu on aika tylsää hommaa. Eiks vaan?

    juuffo kirjoitti noin 12 vuotta sitten+/- saldo : 0
    nooo...vähän niinku asian vierestä: mikä auttaa keski-iän kriisiin? Vaseliini?

    Jammo kirjoitti noin 12 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Nykyisin on saatavana liukkahampiakin rasvoja :lol: