Death eli Kuolo
Doc.B.D kirjoitti noin 23 vuotta sitten (38 kommenttia)
Aikas vakuuttavaa ähellystä tämä Deathin The Sound of Perseverance. Spriti Crusher -biisissä on melkeen voimaheavy-riffi. Kummonen bändin back-kataloogi sitten on; en omista kuin tämän uusimman eli kait viimeisen. Eikös tuo Chuck kuollut jonkin pahalaatuiseen veritautiin? Varsin johdonmukaista toimintaa, sano..
PS. Mikä on maailman paras death-biisin nimi. Noh, tietty Nilen
"Masturbating the War God"
PS. Mikä on maailman paras death-biisin nimi. Noh, tietty Nilen
"Masturbating the War God"
+/- saldo : 0 | Tweet
Jotain Deathin levyä joskus kuulin vähän. Kyllä se keskivertodeathmetalllevyä progemmalta vaikutti...
Chuck Schuldiner kuoli syöpään noin vuosi sitten. Omasta hyllystä löytyy Deathin tuotantoa Humanin ja Individual Thought Patternsin verran. Molemmat ovat hyviä kulmikkaita metallipurkauksia. Kokoonpano tuntuu vaihdelleen bändissä aika rankasti, puolet jäsenistä oli yleensä lainassa jostain toisesta orkesterista jne. Molemmilla levyillä sentään kuullaan Steve DiGiorgion nauhatonta bassoa joka tuo mukavan lisäsäväyksen. ITP on ehkä noista kahdesta parempi. Symbolic taitaa myös olla hyvä levy sen perusteella mitä olen sitä joskus vähäsen kuullut.
AMG:ssä Death löytyy mm. progressive metal -kategorian alta. The Sound of.. ainakin lähenee Meshuggahmaisia sfäärejä kulmikkuuden suhteen. Itse olen kuunnellut death metallia ennenkuin koko genreä edes oli olemassa :), mutta siitä huolimatta ostin ensimmäisen Death-levyni eilen. Alkupään levyt taisivat olla sen verran epäkiinnostavia (primitiivisiä, huonot soundit ehkä) että kiinnostusta ei syntynyt. Nyt täytyy kyllä ruveta hankkinmaan kataloogia käänteissä järjestyksessä. Mä olen niin yksinkertainen ihminen, että death ja delta-blues on mun musiikkia, ei mikään italoproge. :D
Yritin tossa aikaisemmin kysellä teknisen deathin/trashin perään, mutta pointtereita tuli aika heikosti. Atheist pitäis ainakin tsekata ja Anacrusis. Olikohan Sadus joku ton tyyppinen..?
Atheistin Unquestionable Presence on aivan pakollinen tsekattava! Saduksesta taas on muistaakseni kaksi jätkää messissä jommalla kummalla omistamallani Death-levyllä, joten kai niihinkin voi luottaa.
Kai olet Arcturusta kuullut, se on sellaista Devil Dollin ja black metalin ristisiitosta.\n[Muokattu 7/11/2002 / Viukkis]
Chuckilla oli aivokasvain ja kuolo korjasi Death-miehen noin vuosi sitten. Hyllystä löytyy levyt Human, Individual Thought Patterns ja Symbolic. Nämä ovat kaikki erittäin hyviä. Viimeiseksi jäänyt Sound of Perseverance oli aika kökkö eikä IMHO biisit tahdo sillä lätyllä pysyä kasassa. Sean Reinert ja Gene Hoglan olivat sentään jämäkästi soittavia rumpaleita, toisin kuin tuon viimeisen levyn rumpali. ITP:llä taisi kitaran varressa heilua King Diamondista tuttu Andy LaRocque. Ja Steve DiGiorgion nauhaton basso todellakin on kuin mansikka täytekakun päällä. Kokoonpano vaihteli reilustikin ja juuri Hoglan (ITP, Symbolic) ja DiGiorgio (Human, ITP) taitavat olla ainoat jotka ovat soittaneet kahdella peräkkäisellä levyllä.
Jotkut kehuvat myös vanhempia Death-albumeita, mutten itse ole niille lämmennyt. Nuo kolme riittävät vallan mainiosti, muita ei tarvitse.
Kai olet Arcturusta kuullut, se on sellaista Devil Dollin ja black metalin ristisiitosta.
En ole ikuna kuullut, mutta otin CDON:ista pari näytettä ja en innostunut mitenkään paljon. En nimittäin oikeen tykkää syntetisaattorimatoista ja pseudo-ooppera-vokaaleista.Jos oikeen muistan, niin Enslavedin Monumension on jotain tuohon malliin ilman pateettisuutta. Palaan asiaan, kun käyn hakemasta sen huomenna kaupasta. :)
Atheistin läpyskä mulla oli vinyylinä silloin kun ilmesty joskus vuonna nolla ja en tajunnut siitä tuolloin mitään, kun suosikkibändejä oli tuolloin Venom ja Slayer. Ehkä nyt vanhemmiten osaa arvostaa tuollaista rauhallisempaa musiikkia:D. A:n levyjä ei vaan oikeen näy missään..
Viimeiseksi jäänyt Sound of Perseverance oli aika kökkö
Itse olen kyllä tässä kohtaa vähän AMG:n kanssa samoilla linjoilla:Words cannot do this album enough justice. This is a truly glorious metal release, certainly Death's finest hour, and easily one of the top metal albums of all time. Noh, makunsa kullakin, sano koira kun prsettään nuoli.
Kai olet Arcturusta kuullut, se on sellaista Devil Dollin ja black metalin ristisiitosta.
Arcturucksen viimeisin tekeleen, Sham Mirrors, arvostelu AMG:ssä kuulostaa sen verran mielenkiitoiselta että levy taitaa mennä hankintaan.
http://www.allmusic.com/cg/amg.dll?p=amg&uid=SEARCH&sql=A4kt67ui020jd
Ok, tiedetään että AMG on joskus pahasti metsässä, mutta ei levyjä nyt varman päälle ole tarvis hankkia.
BTW. Uhittelin ostaa ENSLAVEDIN Monumensionin, ja tossa se on pöydällä; tietäis vaan millä soittaa kun tämä on ensimmäinen CD josta edes Nero/Plextor ei saa ripattua dataa ulos. Varsinainen CD-soitin on siskolla lainassa (ollut jo pari vuotta). :(
BTW, tämmöisiä levynnimiä on tullut joskus merkittyä muistiin rec.music.progressiven metallikeskusteluista. Ota halutessasi selvää omalla vastuulla. Eivät välttämättä ole alkuunkaan mitä pitäisi tai sitten juuri sitä. Mukaan on saattanut eksyä jopa sankariheviä, mistäs minä tietäisin.
Borknagar: Empiricism
Dillinger Escape Plan: Calculating Infinity
Gorguts: Obscura
Green Carnation: Light of Day, Day of Darkness
In the Woods: Omnio
Lacrimosa: Elodia, Fassade, Stille & Inferno
Maudlin of the Well: Bath
Nevermore: Dreaming Neon Black
Payne's Gray: Kadath Decoded
Sepsis: A Liturgy of Madness
Vintersorg: Visions from the Spiral Generator
Jos joku tietää jotain niin kertokaa, minäkin haluan kuulla lisää möykkää joka on yhtä asiallista kuin Death tai Atheist tai Carcass tai Opeth tai Cynic.
Hieno homma Viukkis, tuon listan pohjalta voi ruveta tsekkailemaan CDNOW:n tai Amazonin sampleja ao. bändeiltä.
Itse odottelen postipojan kantavan pari NILE:n läpyskää. Nile on ns. brutaalia death metallia, mutta mukaan on kuulemma ympätty egyptilaisiä trad. soittimia ja soittotaidon pitäisi olla kohdallaan. Saas nähä kuin käy; samplejen perusteella riffittely lähenee välillä Blasphemy, Nuclear Death, Angel Corpse -tyylistä kakofoniaa.
Sitten vähän kauempaa haettuja tapauksia (jos puhutaan hyvästä musiikista :)) ovat jotkin Morbid Angelin levyt sekä sellainen melkeen huumorin puolelle menevä sci-fi-satanismi -hybridi kuin Nocturnus.
minäkin haluan kuulla lisää möykkää joka on yhtä asiallista kuin Death tai Atheist tai Carcass tai Opeth tai Cynic.
Opeth kuulostaa mun korvaan joskus vähän liian teiniangstiselta - siis varsinkin uusin tuotanto. Mutta hyvä kuitenkin.
Minulla on jopa Deathin LP "Spiritual Healing" joka on tosi kovaa kamaa. Se on paikoitellen tosi progea jos tahtijaot ovat sitä. Samoin minulla on Human mutta ITP:n möin pois joskus vuosia sitten, se ei ollut riittävän progea ;)
Kova bändi, käsittääkseni koko genren nimi tulee tuosta uranuurtaja-bändistä?
Mulla on Lacrimosan Elodia. Se on sinfoonista saksaksi laulettua goottiheavyprogea. Ihan on oikee sinfoniaorkesteri mukana. Sekä nais- että mieslaulaja. Välissä mahtipontista, välissä hempeää ja kaunista. Ei tilutusta. Ei örinää. Teemallinen kokonaisuus. Vois kutsua rock-oopperaksi. Suosittelen jos saksankielinen laulu ei tuota tuskia :)
Bändin muuhun tuotantoon en oo tullu tutustuneeksi, mutta veikkaisin että jotku aiemmat saattaa olla "normaalimpaa" heviä. Tai sitten eivät?
Mulla on Lacrimosan Elodia. Se on sinfoonista saksaksi laulettua goottiheavyprogea.
Urgh.. eeppinen jollotus ei iske nyt yhtään; nytten pitäisi olla pimeetä tahdittelua ja tiukkaa soitantoa.
Viukkiksen listalta tippui pois ainakin mun osalta pois Borknagar: Empiricism. Kuulostaa dementoituneelta viikinki-metallilta. Sen sijaan Gorguts: Obscura menee välittömään hätähankintalistaan. AMG:ssa vertaavat tuon atonaalisuutta Trout Mask Replicaan. Erittäin pimeetä settiä samplejen perusteella.
Ja pahnan pohjimmaisten voittaja IMHO on:
Maudlin of the Well: Bath
"To put it bluntly, this band may represent heavy metal`s intellectual Anti-Christ."
http://www.maudlinofthewell.com/sounds.html
Saatavana CDON:ista.
Looserit:
Dillinger Escape Plan: Calculating Infinity
"Created by the merger of metal and new-school hardcore,
a lethal hybrid of metal and hardcore". Vähän kuin tekninen Snapcase. Boring.
Green Carnation: Light of Day, Day of Darkness
"A musical crash between Candlemass and early Pink Floyd - Psychedelic Doom Metal, sounding very much like his former bandmates in Emperor jamming with My Dying Bride"
Nevermore: Dreaming Neon Black
- Trashia, pateettinen laulaja. Boring
Payne's Gray: Kadath Decoded
"all fans of softer melodic prog-metal should give Kadath Decoded a try."
Sepsis: A Liturgy of Madness
"Also at least slightly more complex and intricate than the music of Rush circa their famous "2112", the fans of early-to-mid Rush will most likely be the first to love and appreciate it."
http://www.progressor.net/review/sepsis_1992.html
Vintersorg: Visions from the Spiral Generator
- kuulostaa vähän teknisemmältä versiolta At the Gatesilta. Boring.\n[Muokattu 10/11/2002 / Doc.B.D]
Mulla on Lacrimosan Elodia. Se on sinfoonista saksaksi laulettua goottiheavyprogea.
Urgh.. eeppinen jollotus ei iske nyt yhtään
Ööh, Lacrimosa ei oo eeppistä jollotusta. Tai mie ainaski käsitän eeppisen jollotuksen semmosena Rhapsody-tyyppisenä tilulilu-hoiloti-hoiloti -tyyppisenä juttuna. Lacrimosa ei oo sinne päinkään.

Lacrimosa on goottia eikä mitään powermetallia ;)
Lacrimosa on goottia eikä mitään powermetallia ;)
Kumpi noista muijista mahtaa olla Anne Nurmi?
Ööh, Lacrimosa ei oo eeppistä jollotusta.
Jeh, ubl.com:ista löytyi Fassade-levyn sampleja. Ei ollut tosiaan eeppistä jollotusta. Se oli.. öh.. tunteellista nahkahousu/huilu -musiikkia saksalaiseen makuun.
Kumpi noista muijista mahtaa olla Anne Nurmi?
Ehkä riittää kun kysyt itseltäsi kumpaa kiksauttaisit pakon edessä kernaammin.
Ehkä riittää kun kysyt itseltäsi kumpaa kiksauttaisit pakon edessä kernaammin.

Hahah! Just kun on tullut arvosteltua eeppistä jollettelua, niin nyt pitää kyllä muistuttaa sellaisesta bändistä kuin THERION. Eli muistakaa Therion: tää setti toimii.
terve vaan kaikille.
heti kun huomasin että täällä teknisestä metallista puhutaan niin alkoi kiinnostaa.
omiin kestosuosikkeihin kuuluu ruotsalainen THEORY IN PRACTICE. aivan hillittömän teknistä tech/deathmetal vääntöä..mennee sormet makkaralle kun ne sauhuttaa..
sitten varmaan tutumpaa kamaa on teillekin tuo norjalainen SPIRAL ARCHITECT..siinä on kans loistavaa vääntöä kleanilaululla. ja spastic inkit ja muutkin kolahtaa kovaa..onhan noita..mutta tsekatkaa ihmeessä ton theory in practicen kaksi uusinta..ette pety..veikkaampa että ette pety spiral architectiinkään..
kyllä kaikesta huolimatta OPETH on kuitenkin se juttu!!!
sanokaa mitä sanotte:cool:
SPIRAL ARCHITECT
SA kuulostaa hämmästyttävän paljon Cyniciltä, mutta niiden laulaja on aikamoinen eunukki. Hyvä pointteri kuitenkin, menee hakintaan.
joo..onhan siinä cynic ja watchtower-vaikutteita mutta kyllä mulle ainaski kolahtaa..
viimäaikoina olen kuunnellut myös metallin pulelta norjalaista bändiä: EXTOL
niitten tosi hyvällä maulla tekninen riento on kyllä aivan tuskasen hyvää ja omalaatuista. ite tunnen poijjaat ja ovat kovia rush-faneja joten vaikutteita löytyy..
oottekos kuullut spiral architectin poikien uutta bändiä: LUNARISta. siinä on kanssa teknistä musiikkia mutta muuten kyllä aika hengetöntä..kannattaa kuitenkin tsekata...
let`s put this pedal to the metal!!!!:cool:
EXTOL
Hyvä pointteri tuokin parin hikisen samplen perusteella. (tietenkään jotkin CDNOW:n 15 sek. samplet eivät oikeen sovi progen/metallin arviointiiin, mutta parempi sekin kuin ei mitään).
Mutta mitä ihmettä, kristitty bläkkisbändi. Minä suosin kilpailevan brändin edustajia..
Pitäisi kuunnella Dark Angelia ja Strapping Young Ladiä vielä tänään, heh heh.
Dark Angel.. noiden levyjä tuli ostettua joskus 80-luvun loppupuolella mutta en muista niistä oikeen mitään. Siis onko tuo oikeesti kuuntelemisen arvoinen vai muuten vaan?:)
Viukkiksen listalta tippui pois ainakin mun osalta pois Borknagar: Empiricism. Kuulostaa dementoituneelta viikinki-metallilta.
Hmm.. no ei tämä nyt koko levyn kuuntelemisen jälkeen miltään viikinkimetallilta kuulosta, mutta kyllä tässä on aika paljon pateettisia ja eeppisiä elementtejä. Vähän sellasta tosikkomaista meininkiä, mutta OK kaikenkaikkiaan minun kirjanpidossa.
Nyt vasta huomasin, että tässä threadissä mainitaan Vintersorg. Mun mielestä tuo uusin levy on ihan ookoo. (Muita en ole kuullutkaan.) Ei Opethin tasolla, mutta hyvä silti. Sillähän soittaa Steve DiGiorgio (Death, etc.) ja Asgeir Mickelson (Spiral Architect, Borknagar)...
Vintersorg sekoittaa melodista folkmetallia blackmetalliin, ja sekä rääkyy että laulaa kauniisti melodisesti. Kesti vähän aikaa ennen kuin itse tajusin ne biisit, kun niissä on yleensä aika monta osaa, mutta kyllä ne sitten jossain vaiheessa iski. Sanoitukset ovat noin 50/50 ruotsiksi ja englanniksi, ja ne lähenee tieteellistä tekstiä (fysiikkaa, lähinnä). Itse tykkäisin enemmän jos KAIKKI biisit olisivat ruotsiksi. "Vem styr symmetrin" ja "Universums dunkla alfabet" ovat parhaat biisit, IMHO. Progefolkmetallia, siis.
Vintersorg muuten laulaa Borknagarissa, ja sillä oli ennen myös joku folkbändi, Otyg. Sitä en ole kuullut, mutta se rulettaa vissiin... ;)
Minäkin voisin muuten sanoa kuin Viukkis, että "minäkin haluan kuulla lisää möykkää joka on yhtä asiallista kuin Death tai Atheist tai Carcass tai Opeth tai Cynic." :cool:
Paitsi... hetkinen... Atheist? Hmm... sitä en olekaan kuullut vielä.
Deathistä vielä sen verran, että minulla on hyllyssä vain "Human" (hyvä!), mutta tykkään melkein kaikista muistakin. Jopa eka "Scream Bloody Gore" on ainakin osittain täyttä asiaa... Primitiivinen jokaisella mahdollisella tavalla, mutta sellaiset biisit kuin "Zombie Ritual" ja "Evil Dead" ovat rautaa. m/
"Leprosy" (1988) on kai se legendaarisin ei-niin-proge death metal-levy... Kyllä "Pull the Plug", "Open Casket", jne. vakuuttavat.
"Spiritual Healing" on sen sijaan IMHO vähän heikompi. Ni-in, Pasi! ;) Progein ja melodisin on varmaan "Individual Thought Patterns", esim. "The Philosopher" oli aika kova sana aikoinaan. Ja kyllä se "Symbolic" oli muistaakseni melkein yhtä kova.
Onko täällä muuten muita Gene Hoglan-faneja? Metallirumpaleista se kovin... :) Pitäisi kuunnella Dark Angelia ja Strapping Young Ladiä vielä tänään, heh heh.
Paitsi... hetkinen... Atheist? Hmm... sitä en olekaan kuullut vielä.[/quote]Atheist on loistava, mutta CD taitaa olla deleted.[quote]Progein ja melodisin on varmaan "Individual Thought Patterns
Entäs The Sound of Perseverance? AMG kehuu ja ylistää tuota aikas paljon ja minä ainakin tykkään. Se on jonkinlaista death metalliksi naamioitua heavyä, jonkunen power riffi tulee välillä vastaan.. No, en ole itse asiassa kuullut TSoPia kokonaan, se saattaa olla vielä progempi ja melodisempi...
Humanista eteenpäin Death on tehnyt IMHO melkein vain death metalliksi naamioitua musiikkia.
No Strapping Young Ladin "City" on ainakin oikeasti kuuntelemisen arvoinen. Sehän on Devin Towsendin projekti, Gene Hoglan rummuissa. En ole ehkä koskaan kuullut rankempaa musiikkia. Kokeile! :cool:
Dark Angel sen sijaan on vähän rankempaa Bay Area-thrashia, taas Gene Hoglan rummuttamassa. Kesällä kuulin pari biisiä, ja kyllä esim. "Pain's Invention, Madness" kuulosti vieläkin aika hienolta. :) Itse kuuntelin ennen DA:ta melkein vain kavereitten luona, mun hyllystä löytyy vain "Live Scars" live ep. "Time Does Not Heal" taisi olla se paras levy...?
Time Does Not Heal" taisi olla se paras levy...?
Jee..jee.. on tässä boardihöpinästä jotain hyötyäkin: kiitos kun kiinnitit huomioni tuohon levyyn. Sitä pidetään jonkin sortin unohtuneena klassikkona. Kuulemma äärimmäisen monimutkaisia biisejä, ja joku oli laskenut että levyllä on noin 240 eri riffiä. Ja sitten vaan levykauppaan.. :cool:
Tuo riffimäärä on VARMASTI totta! Ihan mieletön levy. :D
joku oli laskenut että levyllä on noin 240 eri riffiä.
Tässähän aletaan olla jo niillä rajoilla, voiko tuota bändiä digata ollenkaan kun sillä on tuollaisia luuserifaneja :cool:
No, yleensä onkin IMHO niin, että jos jollain bändillä on cooleja faneja, musiikki on paskaa. ;)
Joten parasta kuunnella Rushia ja Manowaria ;)