Scott Walker : Tilt
Kcrimso kirjoitti noin 12 vuotta sitten (17 kommenttia)
Aivan huikea levy. Yksi 90-luvun parhaista ehdottomasti.
+/- saldo : 0 | Tweet
Tuossa keväällä tosiaan kuuntelin eka kertaa Walkeria ja lupasin silloin että en enää koskaan kuuntele sitä. Pelkäsin erehtyneeni kun Kc. noin kovasti ylistää tätä levyä... niinpä söin sanani kuunnellen tämän levyn ihan kokonaan. Pelko erehtymisestäni oli ollut turhaa ja lupaus uudistetaan. Onneksi kuunnellessa en ollut krapuloissani sillä silloin en millään olisi jaksanut siivota aiheutuneita sotkuja.
Vielä sinä palaat tämän pariin.
Tilt on koukuttavaa musiikia, välttäkää ehdottomasti milloinkaan koskaan tarttumasta tähän levyyn! Teitä on nyt jo moni varoittanut!
Musiikki on kyllä kuunneltavaa, mutta minä en kestä SW:n laulutyyliä. Toivottavasti joku muu laulaja levyttää myös nuo kappaleet... vaikkapa esim. V-M Loiri.
Loiri... hyi saatana. Minä rakastan Walkerin ääntä.
Olisin kyllä silti helvetin kiinnostunut kuulemaan Loirin version Tiltista tai Driftista! :D
Jammo, sähän sanoit joskun aikaisemmin, että Walker on liian ahdistavaa. ;) Ei olis kannattanut tarttua..Outoa magiikkaa on myös herran 60 -luvun tekeleissä. Ota seuraavaksi kuunteluun The Drift!
On tullut kuunneltua, vielä kauhistavampaa on meno sillä.
http://www.palasokeri.com/levyt/99935
No niinpä oletkin.. Käyn täällä nykyään niin harvoin. Telkkarissakin talvella esitetty Scott Walker -dokkari osoitti muuten miehen olevan kaikesta huolimatta täysin sielun voimissa, vaikka joskus sitä ei uskoisi kun noita kahta viimeistä albumia kuuntelee.. Joskus aikoinaan kun Hammillin musiikkiin tutustuin niin ajattelin, että eihän toi kaveri ole normaali. :D
Uusi Scott Walker-levy on muuten tekeillä. Voi hyvässä lykyssä ilmestyä vielä tänä vuonna.
"The legendary Scott Walker is at work on his first new album since 2006's The Drift. Last night at a 4AD event in New York City, the label played one new song, which does not appear to have a title yet. The epically unpredictable suite featured an album's worth of ideas as it went from pummeling drum rhythms to near-a cappella crooning. Its overall effect was unsettling, daunting, thrilling.
The album could possibly be released in late fall."
http://pitchfork.com/news/46919-scott-walker-at-work-on-new-album/
En tiennytkään, tuohan on hyvä uutinen! Walkeriltahan pukkaa levyjä nykyään kuin liukuhihnalta miehen normaaliin tahtiin verrattuna. :)
Joulukuussa pärähtää: http://www.bishbosch.com/
Todellakin!
Tämän jälkeen Walker on julkaissut nyt jo kolme levyä, mutta Tilt on kyllä edelleen suosikkini. Aivan huikeaa musiikkia.
Joskus kauan sitte usenetin keskusteluryhmissä jaettiin mp3:ia koodatuina pätkinä... latasin Farmer in the cityn ja ihmettelin ett mikäs tää on... Tilt on myös mun suosikki.
Viimeistään Tiltin voidaan sanoa aloittaneen Scott Walkerin uralla täysin uuden aikakauden. Walker aloitti 60-luvulla poikapop-bändi The Walker Brothersissa (kolmikko ei oikeasti ollut veljeksiä) siirtyen sitten 60-luvun lopulla hieman kunnianhimoisemman ?barokkipopin? pariin ja katosi sen jälkeen vuosiksi. Vuonna 1984 Walker teki kiinnostavan artrock-levy Climate Of Hunterin joka liiikkui suurin piirtein samoissa vesissä kuin Bowien Berliini-trilogia. Tilt on kuitenkin jotain ihan muuta. Tälläistä musiikkia Scott Walker eikä itseasiassa kukaan muukaan ei ole aiemmin tehnyt. Rock/pop-elementit ovat karsiutuneet lähes kokonaan musiikista ja tilalle on tullut vaikutteita taidemusiikista ja etenkin sieltä modernimmasta ja avantgardemmasta päästä. Periaatteessa Tilt olis kätevää luokitella avant-progeksi, mutta koska Walker ei tule proge-perinteen suunnasta yleensä levy luokitellaan jonkinlaiseksi artrockin ja avantgarden crossoveriksi. Musiikki on tummaa, usein varsin hidasta, tunnelmallista ja dramaattista. Välillä hyvinkin väkivaltaista ja ja välillä vain synkän kaunista. Välillä abstraktia, välillä hyvinkin melodista. Rock-instrumentteja käytetään jonkin verran (perkussioissa Louis Jardim, kitarassa David Rhodes ja bassossa John Giblin), mutta näitä keskeisemmässä roolissa ovat kuitenkin orkesterisoittimet kuten jouset ja puhaltimet. Ja tietenkin Scott Walkerin majesteettinen, dramaattinen ja omaperäinen baritoni-ääni. Walkerin ääntä näillä hänen myöhemmän aikakauden levyillä luultavasti joko rakastaa tai vihaa. Minä rakastan. Myös Walkerin sanoitukset ovat äärimmäisen kiinnostavia vaikkein voi niitä aina 100% väittää ymmärtäväni. Verrattuna Scott Walkerin myöhempiin albumeihin Tiltillä vallitsee minusta täydellinen tasapaino kokeellisuuden ja loistavian biisien välillä ja pidänkin tätä Scott Walkerin suurimpana mestariteoksena ja lasken sen myös ehdottomasti kaikkien 90-luvun levyjen ihan terävämpään kärkeen. Tiltin kruunaa todella upeat soundit joissa riittää dynamiikkaa, erottelevuutta ja jopa inhimillistä lämpöä vaikkei sitä aina itse sävellyksiin olisi sisäänrakennettukaan. Parhaat biisit: Farmer In The City ja Tilt.
10/10