Steve Hackett : Genesis Revisited II
OldfieldOlli kirjoitti noin 11 vuotta sitten (9 kommenttia)
Alan pitää tästä aina vaan enemmän. Biisit on hyvin soitettu ja laulajatkin onnistuvat kaikki hyvin. Soundipuoli on todella hyvin handussa ja kokonaisuuden kruunaa upea levynkansi, jossa vesimassat hukuttavat Pyhän Markuksen torin, he hee. Oli ihan pakko hommata tää myös vinyylinä. Joo, arvosana on 9 1/2
+/- saldo : 0 | Tweet
Neal Morsen Giant Hogweed tulkinta on kyllä ihan kamalaa kuultavaa.
No joo. Se on ehkä ainoa heikko lenkki levyllä.
Mahtavia versioita tässä, diggaanpa kyllä .. sitä Hogweediäkin :-)
Oikeestaan mulle riittää alkuperäiset. Vaikka ei huonoja... Livenä vois olla hyvä.
Livenä oli hyvä.
Alkuperäisiin verrattuna ihan kauheata kuunneltavaa.
Onpa outo kommentti! Ei näitä oikein paremmin voi esittää, kuin mitä Hackett bändeineen tekee. Nostankin arvosanan täyteen kymppiin.
Kyllä mä ymmärrän anzin kommentin vaikken samaa mieltä olekaan. En myöskään palvo näitä tulkintoja kuten OldfieldOlli. Livenä hieno homma, kotona tartun mieluummin Genesiksen originaaleihin.
Mut olispa Hackettin normaaleilla soololevyillä tälläiset luontevan luonnolliset soundit! Ja laulajat jotka osaavat laulaa...
The Lamia on suosikkitulkintani tältä levyltä. Nik Kershaw vetää vokaalit komeasti ja tuntuu että sovituksessa muutenkin on jotain tuoretta.
Tämän viimeisimmän kuuntelukertani(kin) yleisvaikutelma on että onhan tämä todella muodollisesti pätevää, mutta ei silti resonoi samalla lailla kuin originaalit. Se jokin mystinen ainesosa X joka originaaleista tekee niin maagista kuunnteltavaa puuttuu. Tämä ei ole edes kriiikkiä Hackettia kohtaan koska enpä usko että tuota X:ää kukaan muukaan pystyisi enää jälkeenpäin tämän paremmin levylle tuottamaan.
Mielenkiintoisempaa olisi yrittää tehdä jotain ihan uutta biiseilllä tyyliin Crimson Jazz Trio tai Gavin Harrisonin Charting The Polygraph. Hacketttilläkin oli hieman enemmän yritystä omaperäiseen suuntaan ekalla Revisited-levyllä, mutta eipä se kovin hyvin onnistunut.