Caravan : Cunning Stunts
Kcrimso kirjoitti noin 11 vuotta sitten (2 kommenttia)
The Show Of Our Lives
Hieman vetelästi kulkeva anthem isoille areenoille. Hastingsin kitarointi toimii.
Stuck In A Hole
Räväkämpi, aika tyypillinen myöhemmän kauden Caravan ralli. Geoff Richardsonin viulu antaa biisille hieman särmää.
Lover
Uuden kaverin Mike Wedgwoodin sävellys on aika hieman imelä balladi joka ei juurikaan kuulosta Caravanilta. Ei silti varsinaisesti epämiellyttävää musiikkia, aika pliisua vaan. Wedgwoodin pehmeä laulusuoritus ainakin tuo vaihtelua Hastingsin ääneen. Kappaleen loppupuoli toimii aika mukavasti. Richardsonin viulu pelastaa jälleen.
No Backstage Pass
Tylsä alku, mutta biisin keskiosa kertosäkeen jälkeen on mainio. Wedgwoodin bassokuvio toimii ja kiva kitarasoolo Hastingsilta.
Welcome To The Day
Toinen Wedgwoodin sävellys levyllä. Kappaleen alku tuo vahvasti mieleen Alan Parson Projectin I Robot levyn. Tämä toki edelsi sitä parilla vuodella. Hastings laulaa aggressiivisemmin kuin aiemmin levyllä. David Sinclair pääsee lopultakin hieman sooloilemaan ja se on tietysti maukasta kuultavaa. Hyvä biisi.
The Dabsong Conshirtoe
20 minuuttinen levyn pihvi. Ei tämä nyt mikään Nine Feet Under ole, mutta sisältää kuitenkin varsin vahvaa materiaalia. Hastingsin lauluääni ärsyttää välillä. Kappaleen energiset osuudet toimivat hienosti. Kevyet orkestroinnit ovat hyvällä maulla toteutettuja. Sinclairin soolot ovat jälleen mukavaa kuultavaa. Kokonaisuutena tämä on hieman hajanainen. Eri osioiden liitokset eivät aina kovin sujuvia. Levyn eka biisi tekee comebackin noin 17 minuutin kohdilla. Turhaan mielestäni.
Fear and Loathing in Tollington Park Rag
Levyn päättää minuutin mittainen akustinen Richardsonin sävellys. Tulee jotkut Steve Howen jutut mieleen. Mukava kappale jota olisi kannattanut kehitellä pidemmälle.
Tähtiä levylle: ***1/2
Hieman vetelästi kulkeva anthem isoille areenoille. Hastingsin kitarointi toimii.
Stuck In A Hole
Räväkämpi, aika tyypillinen myöhemmän kauden Caravan ralli. Geoff Richardsonin viulu antaa biisille hieman särmää.
Lover
Uuden kaverin Mike Wedgwoodin sävellys on aika hieman imelä balladi joka ei juurikaan kuulosta Caravanilta. Ei silti varsinaisesti epämiellyttävää musiikkia, aika pliisua vaan. Wedgwoodin pehmeä laulusuoritus ainakin tuo vaihtelua Hastingsin ääneen. Kappaleen loppupuoli toimii aika mukavasti. Richardsonin viulu pelastaa jälleen.
No Backstage Pass
Tylsä alku, mutta biisin keskiosa kertosäkeen jälkeen on mainio. Wedgwoodin bassokuvio toimii ja kiva kitarasoolo Hastingsilta.
Welcome To The Day
Toinen Wedgwoodin sävellys levyllä. Kappaleen alku tuo vahvasti mieleen Alan Parson Projectin I Robot levyn. Tämä toki edelsi sitä parilla vuodella. Hastings laulaa aggressiivisemmin kuin aiemmin levyllä. David Sinclair pääsee lopultakin hieman sooloilemaan ja se on tietysti maukasta kuultavaa. Hyvä biisi.
The Dabsong Conshirtoe
20 minuuttinen levyn pihvi. Ei tämä nyt mikään Nine Feet Under ole, mutta sisältää kuitenkin varsin vahvaa materiaalia. Hastingsin lauluääni ärsyttää välillä. Kappaleen energiset osuudet toimivat hienosti. Kevyet orkestroinnit ovat hyvällä maulla toteutettuja. Sinclairin soolot ovat jälleen mukavaa kuultavaa. Kokonaisuutena tämä on hieman hajanainen. Eri osioiden liitokset eivät aina kovin sujuvia. Levyn eka biisi tekee comebackin noin 17 minuutin kohdilla. Turhaan mielestäni.
Fear and Loathing in Tollington Park Rag
Levyn päättää minuutin mittainen akustinen Richardsonin sävellys. Tulee jotkut Steve Howen jutut mieleen. Mukava kappale jota olisi kannattanut kehitellä pidemmälle.
Tähtiä levylle: ***1/2
+/- saldo : 0 | Tweet
Tästä levystä ei nouse oikein mikään bändin aiempien parhaiden tuotosten tasolle, vaikka sinänsä musiikki on pätevää. Elämä vaan on liian lyhyt toiseksi parhaiden levytysten kanssa tuhraamiseen...
"The Dabsong Conshirtoessa" on kyllä joitakin todella upeita hetkiä. Harmi että kokonaisuus ei yllä samalle tasolle.