Igor Wakhevitch : Logos
Jammo kirjoitti noin 11 vuotta sitten (4 kommenttia)
Jännittävän ja vaarallisen musiikin juhlaa! Ihmisäääntä, lyömäsoittimia ja monia muita klassisen musiikin instrumentteja käytetään tehokkaasti pelottavan äänimaailman luomiseen. Avantgardeksi tätä kutsutaan. Wakhevitch käyttää kutakin kikkaa vain kerran, tunnetulla ammattimiehen tavalla. Jatkuvaa saman jutun toistoa EI pidetä alan piireissä taitona, vaan ideoiden köyhyytenä. Tämän takia albumi on varsin lyhyt. Nafti puolituntinen. Huikea homma, silti, tai ehkä juuri sen takia.
+/- saldo : 0 | Tweet
Ja saakeli ettei tätäkään levyä ole CDnä uusintapainettu. Wakhevitchin mahtava kuuden albumin täydellinen painos "Donc..." on ollut jo aikoja sitten loppuunmyyty http://www.amazon.com/s/ref=nb_sb_noss_1?url=search-alias%3Dpopular&field-keywords=igor+wakhevitch
Paskaa painetaan niin kuin ulostetta päivittäin, vaan järkeä ei löydy arvokkaan kulttuuriaineiston kohdalla...
Kuuntelutin tätä musiikkia tänään äitienpäivän kokoontumisemme aikana sävältäjäksi Sibelius-akatemiasta valmistuvalle vävypojalle. Ammattimies tajusi välittömästi tämän musiikin arvon. No, ns. Euroviisuyleisö ja suurin osa musiikkia kuuntelevasta kansasta ei tietenkään pidä tällaisesta jännittävästä ja voimakkaita, outoja tunteita herättävästä musiikista. Tämä on myös vaimon ja tyttären ko.musiikista spontaanisti tuottama kommentti. Onneksi me Niilon kanssa ymmärrämme monenlaista musiikkia!
Kuunteluta vaikka Popol Vuhia. Se on sydämeenkäypää ja tunnelmallista musaa varmasti myös euroviisukansalle. Äitini tykkäs Hosianna Mantrasta.
R. Scottin tunnettuja Soothing Sounds for Babyjä soitin siskon vauvalle. Baby kyllä tuntui tykkäävän ja rauhoittuvan, mutta aikuisille oli liian kovaa kamaa. :-)
Popol Vuh on ollut oma suosikki jo viitisen vuotta, mutta ei minulla ole tarvetta saada Niiloa kaikkea kuuntelemaan, siihen hänellä ei ole aikaa. Niilon oma tyyli, moderni konserttimusiikki vain on jossain mielessä yhteismitallista Wakhevitchin kanssa.