Michael Mantler : The Hapless Child And Other Inscrutable Stories
Janus kirjoitti noin 9 vuotta sitten (9 kommenttia)
Musiikkia Edward Goreyn tarinoihin, vuosi 1976. Varsin mielenkiintoinen kokoonpano: Carla Bley, Steve Swallow, JackDeJohnette, Terje Rypdal. Robert Wyatt laulaa. Jonkinlaista progea tämä on, mutta ei oikeastaan muistuta mitään toista levyä. Tykkään.
http://www.youtube.com/watch?v=0yS8EIN8sXs
http://www.youtube.com/watch?v=0yS8EIN8sXs
+/- saldo : 0 | Tweet
Tämä liikkuu ihan älyttömissä hinnoissa nykyään. Kovasti haluaisin, mutta ihan 60 euroa en halua maksaa :)
Ei löydy Spotifystakaan :/
MP3:sina saisi Amazonista 12 dollarilla.
Kuuntelin Amazonin biisinäytteet ja vaikuttaa kyllä erittäin hyvältä.
No voi nyt vittu... eivät myy tuosta mp3:ia Suomeen. #vmp
Anarkiaa: http://youtu.be/VHyz8u0ruQM?list=PLyWf6WyDM4ho_R-qpWkMmaYDoSOToonzg
Vinyyli tarjolla 35 eurolla: http://www.amazon.de/hapless-child-LP-MICHAEL-MANTLER/dp/B0041FU50A/ref=sr_1_44?s=music&ie=UTF8&qid=1412338099&sr=1-44&keywords=Michael+Mantler
Joo, selasin jo ebaynkin, cd satasella :) Vinyyli ois kyllä komea: http://www.ebay.com/itm/MICHAEL-MANTLER-THE-HAPLESS-CHILD-ORIGINAL-FRENCH-LP-JAZZ-ROBERT-WYATT-NM-/380962799210?pt=Music_on_Vinyl&hash=item58b326fe6a
Jonkinlaista progea tämä on, mutta ei oikeastaan muistuta mitään toista levyä.
John Greavesin ja Peter Blegvadin levy Kew. Rhone. on jollain tavalla laskettavissa tämän levyn sukulaiseksi. Erittäin hienoja levyjä molemmat.Nyt löytyy tämäkin vuoden 1976 mestariteos Spotifysta.
The Hapless Child And Other Inscrutable Stories. Itävallassa syntyneen Trumpetisti Michael Mantlerin Edward Goreyn tarinoihin perustuva konseptialbumi surullisen vähän tunnettu julkaisu. Osittain siksi että levyä on todella vaikea ostaa nykypäivänä. Mantler musiikki on yleensä sekoitus jazzia ja taidemusiikkia, mutta tällä levyllä mennään lähemmäs progressiivista rockia kuin koskaan, mutta enemmän sinne avantprogen laitaan. Ollaan lähempänä Henry Cowta kuin Camelia.
The Hapless Childin tunnelma on varsin maaninen ja tavallaan hermostuttava mikä voi olla joillekin liikaa. Musiikki myös on varsin koukeroista ja jos sitä pitäisi verrata johonkin toiseen albumiin ensimmäisenä tulee John Greavesin loistava Kew Rhone vuodelta 1977 jossa Mantler on myös mukana. Bändi levyllä on huikea. Mestarirumpali Jack DeJohnette tuo levyyn jazz-virtuositeettia, pianossa Carla Bley, Robert Wyatt hoitaa erittäin kompleksiset lauluraidat omintakeisella tyylillään ja Terje Rypdal soittaa kaiken taustalle jäätävän tulisia kitarasooloja. Ja tietenkin Mantlerin omalla trumpetilla on myös keskeinen rooli. Veikkaan että tämä levy on monelta mennyt ohi, mutta se kannattaa ehdottomasti ottaa haltuun.
Parhaat biisit: The Sinking Spell ja The Doubtful Guest.
10/10