The Who: Quadrophenia
Jukez kirjoitti noin 10 vuotta sitten (14 kommenttia)
Musiikiltaan paljon paremmin eteenpäinvievä, kuin Tommy. Sisältää paljon Townsendin perus-
kantakirjaan kuuluvia muikeita kitarariffejä. Painotus kulkevassa rockissa.
Ei varsinaisesti sisällä yhtään täytebiisiä!
Positiivinen yllätys, en muistanutkaan tämän olevan näin hyvän!!!
Ilmeisesti Townsend miksasi levyn 1996 uudelleen. Mikä ero alkuperäisen ja remiksin välillä on? ts. kumpaa pidätte parempana....
kantakirjaan kuuluvia muikeita kitarariffejä. Painotus kulkevassa rockissa.
Ei varsinaisesti sisällä yhtään täytebiisiä!
Positiivinen yllätys, en muistanutkaan tämän olevan näin hyvän!!!
Ilmeisesti Townsend miksasi levyn 1996 uudelleen. Mikä ero alkuperäisen ja remiksin välillä on? ts. kumpaa pidätte parempana....
+/- saldo : 0 | Tweet
Remixiä en ole kuullut. Quadrophenia on erittäin hyvä levy, mutta ei kyllä mielestäni aivan Tommyn veroinen kokonaisuus.
Petehän on aina tykännyt näistä rock-oopperoista. Iron Man kannattaa myös tsekata 80-luvun loppupuolelta. Ei mikään arvostelumenestys, mutta itse tykkääm. Lyhyt, mutta ytimekäs.
Peten demot ovat kuuluisia siitä miten huoliteltuja ne ovat:
The Real Me:
http://youtu.be/w7D0AEkyn80
Täytynee yrittää tutustella Peten demoihin. Sen laulusoundi viehättää runsaasti suuremmin kuin päävokalistin, myös soololevyt kiinnostavat. On vaan aika yllättävän hinnakkaita nuo hänen sooloceedeensä. Voiskohan jonkun kanssa sopia diiilä vaihtopoltoista,jos kiinnostavia levyjä multa vastakaupaksi löytyisi?
Oooops..samaa näemmä olen ehdotellut aikaisemminkin (juccess)
On tää hyvä ja rokkaavakin. Nostan arviota Rogerista huolimatta ysäriin.
Jaa, mun mielestä Daltreyllä on pirun hyvä, käheä rock ääni. Olen aina digannut sitä.
Mulla vaan jotenkin nousee aina sen pienet kummalliset epätarkkuudet ja värinät pintaan noissa joissakin biiseissä. Studiossa kun vois hieroa loputtomiin virheitä pois. Pitäs varmaan luukuttaa kaakolla, että sais paremmin esille kokonaisuuden? Tuo soittopuoli on mulla ollu Whossa se mielenkiinnon kohde ja kun sitten Daltreyn joku epävire lyö sieltä esille, en pääse siitä yli....
Epätarkkuudet ja värinät on The Who:ssa epäolennaista fiiliksen ja tykityksen rinnalla. Eihän Moonkaan ihan Neil Peart ole, mutta toimii tässä.
Joo...mielenkiintoinen bändi kaikkine..persoonallisuuksineen. Pete T tuntuu olevan vaan se voima. Voisi olla myös niin, että Pete kunnioitti,tai jotain muuta sellaista, Daltreytä niin suuresti, ettei pystynyt loppuhionnassa sanomaan viimeistä sanaa..
paljon on tutkittavaa tässä..esim Entwistle taitaa olla ihan oikeasti petobasisti..
Entwistle oli aivan käsittämättömän kova basisti.
Entwistlehän kuoli kokaiiniin, vietettyään sitä ennen yön stripparin kanssa. Lähti niinkuin The Who:n tapaisesta bändistä tuleekin lähteä.
PS: Geddy Lee omisti "Between the sun and Moon" biisin Entwistlen muistolle Vapor Trails-kiertueen aloituskeikalla.
Remixiä en ole kuullut. Tämä blu-ray vähän kiinnostaisi:

Hi-rez-levyistä ei vielä ole oikein kokemuksia, jospa tuota sitten kokeilisi.
Mä aikoinaan luulin tilanneeni tämän, mutta sainkin Quadrophenia leffan soundtrackin... :D Se ei napannut, mutta tämä alkuperäinen levy on kyllä hyvä.
The Who täytti 50 vuotta. Synttäreillä oli vieraitakin. ;)

Juhlan kunniaksi luonnollisesti uusi kokoelmalevykin tulossa.
Orkesteriversiotakin pukkaa: http://thewho.com/pete-townshend-announces-classic-quadrophenia/