Moi anonyymi! » Login | Social login | Uusi käyttäjä

John Greaves & Peter Blegvad : Kew. Rhone.

Kcrimso kirjoitti noin 7 vuotta sitten (7 kommenttia)
Tämäpä kuulostaa erittäin kiinnostavalta. Nick Mason's Fictititious Sportsin kautta tutustuin Carla Bleyhyn (joka soittaa/laulaa tässä) ja sitä kautta tähän levyyn. Greaves (Henry Cow & National Health) ja Blegvad (Slapp Happy) ovat toki ennestään tuttuja, mutta tämän levyn olin missannut.

http://www.bbc.co.uk/music/reviews/wd8c


+/- saldo : 0 |

    Kcrimso kirjoitti noin 7 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Tätä voi kyllä suositella kaikille Henry Cown ja Slapp Happyn ystäville. Mahtava levy.

    Kcrimso kirjoitti noin 7 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Välillä tuntuu siltä että kaikki 70-luvun kirkkkaimmat proge-helmet on jo hyllyssäni ja siksipä onkin aina huikeaa kun silloin tällöin vastaan vielä tulee tälläisiä suhteellisen tuntemattomia mestariteoksia. 10/10

    Proffa kirjoitti noin 7 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Joo, onpas pahuksen hyvän kuuloinen levy. Aikas jazzy ekalla kuuntelulla, mutta tästäpä kuoriutui mahti sekoitus avant progea ja jazzia groovea. Upeat vokaalit, piano ja trumpetti.

    Kcrimso kirjoitti noin 7 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Joo todella hyvin toimii vokaalit. Ja Peter Blegvadin sanoituksissa riittää pähkäiltävää pidemmäksikin aikaa jos sille tiellä haluaa lähteä... :)

    Kcrimso kirjoitti noin 7 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Hitto rumpali Andrew Cyrille on kova! Ihan tuntematon heppu minulle.

    Kcrimso kirjoitti noin 6 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Mestariteos!

    Kcrimso kirjoitti noin 6 vuotta sitten+/- saldo : 0
    http://www.palasokeri.com/levyt/106662


    Kcrimso kirjoitti noin 4 vuotta sitten+/- saldo : 0
    John Greavesin ohella levy kredioitaan välillä myös Lisa Hermanin (päävokalisi) ja Peter Blegvadin (sanoittaja) nimiin, mutta kai tämä kuitenkin Greavesin soololevyksi on laskettavissa. Basisti John Greaves on tuttu Henry Cowsta ja National Healtista. Henry Cowsta erottuaan Greaves teki tämän huiman levyn Slapp Happyn Peter Blegvadin kanssa. Levy on omaperäistä laulettua avantprogea jonka sanoitukset sanaleikkeineen ja palindromeineen tekee oikeutta itse musiikin monimutkaisuudelle. Löysin levyn vasta kolmisen vuotta sitten enkä meinannut uskoa että tälläisiä mestariteoksia enää piilottelee minusta 70-luvulla. Jo edellä mainittujen nimien lisäksi levyllä soittaa myös Michael Mantler (trumpetti), Carla Bley (piano) ja Andrew Cyrille (rummut). Mantlerin oma The Hapless Child and Other Inscrutable Stories onkin ainoa levy joka minulle tulee mieleen joka edes etäisesti muistuttaa Kew. Rhonea.

    Robert Wyatt kuulema piti levystä niin paljon että osti suoraan kaksi kappaletta vinyyliä siltä varalta että levy kuluisi. Viisas mies.

    Nerd fact: Kew. Rhone. ilmestyi Virginin julkaisemana täsmälleen samana päivänä kuin Sex Pistolsin Never Mind The Bollocks. Jotenkin osuvaa. Samana päivänä ilmestyi paitsi 70-luvun progressivisen rockin ehkäpä huipentuma ja toisaalta punkin kaupallisen nousun lähtölaukaus.

    10/10