Premiata Forneria Marconi : L'isola Di Niente
Kcrimso kirjoitti noin 10 vuotta sitten (2 kommenttia)
Viimeinen erinomainen PFM levy?
+/- saldo : 0 | Tweet
L'Isola di Niente oli yhden aikakauden loppu ja tietyssä mielessä ehkä huipentumakin mahtipontisuuden osalta, mutta mielestäni kyllä sitä seurannut Chocolate Kingskin voidaan hyvin laskea vielä erinomaiseksi PFM-albumiksi. Chocolate Kingsillä touhu meni vähemmän omalaatuiseksi, mutta soitto- ja sävellyspuoli ovat edelleen huippuluokkaa.
L'Isola di Niente sen sijaan hioi edelleen aiempien albumien kaavaa, ja nimikkobiisi onkin kuoroineen, bassokuvioineen ja ja yli kymmenen minuutin kestonsakin puolesta varmaan PFM:a eeppisimmillään. Klassiset vaikutteet, syntikkamelodiat ja La Dolcissima Marian herkkyys ja kauneus ovat niitä elementtejä, jotka tekivät PFM:n alkutuotannosta niin ainutlaatuista. Is My Face On Straight maanisuudessaan ja englanninkielisine sanoituksineen enteilikin jo vähän tulevaa.
Aika hieno tuo Ligeti-vaikutteinen(?) ekan biisin kuoro-osuus.