Jukez kirjoitti noin 9 vuotta sitten (0 kommenttia)

Tämä on parasta, mitä Henkalta on tässä ja nyt tarjolla! Eihän todellisesti kyseessä ole Experience! Ihmeellistä, ettei EXP-Hendrix haluakaan käyttää oikeaa, sen hetkisen bändin nimeä, The Cry Of Love Band.
Tasapainoinen äänite, jossa bassokin nyt kuuluu hyvin ja panorointi ei ole liian jyrkkä, ilmeisesti haettu enemmän oikeaa livejakoa äänellisesti?
Harmi, että Mitchellin soitto on kaikkea muuta kuin groovea tukevaa, vaan horjuvaa. Varmasti ollut vaikeaa soittaa noita keikkoja horjuvan rytmiikan kanssa. Cox ja Henkka tekevät parhaansa pitääkseen laivan pystyssä. Onhan tää aika poikkeavaa rytmiikaltaan, kun rumpali seikkailee missä lienee toisessa galaksissa. Aloitusbiisi kertoo kaiken homman riskialttiudesta. Isle Of Wightissa kolmisen viikkoa myöhemmin Fire ei sitten enää ollutkaan setissä mukana..eikä muuten muissakaan kesken jääneen Euroopan kiertueen seteissä..(korjaus: soittivat kerran Firen Kööpenhaminassa encorena 3.9.70).
Ikävä tulee BOG-kokoonpanoa. Mitä hurjuutta ja jykevyyttä Buddy Miles olisikaan tuonut mukanaan. Soitto nimittäin olisi jo tässä vaiheessa varmasti ollut supertiukkaa...
Isle Of Wightissa muutama biisi toimii jopa paremmin..Mithchelliltä. Jimin soitossa aistii tietyn varautuneisuuden aina, kun Mitch soittelee untuvaa. Tublabassari on yksi syy miksei toimi. Eikä fysiikka enää kestänyt aikaisemman mallisessa rytmisessä ilotulituksessa.