Jammo kirjoitti noin 7 vuotta sitten (1 kommenttia)

Mäkihypyssä liika yrittäminen kostautuu aina. Parhaat tulokset syntyvät lihasmuistin toimiessa ilman tietoisuuden pakottamista - "nyt ponkaisen pitkälle". Kaipan uudelleen kasattu porukka on tehnyt juuri tällaisen lapsuksen. Musiikki on monessa kohtaa toki miellyttävää ja melodista ja tietenkin ammattimaisesti soitettua, vaan melkoinen osa kuuntelukokemuksesta tuottaa epämääräisen vastenmielisyyden tunteen. Eipä ihme sillä biisit on tehty kasaamalla eri studoissa ja eri aikaan soitetuista instrumentaaliosuuksista, yhteissoiton kaltaisen vaikeasti mittalaitteilla osoitettavan seikan puuttuminen vaikuttaa silti alitajuisesti, tiedostamattomasti. Ja kaiken kukkuraksi on tehty se lapsellinen CD-aikakauden virhe tunkea levy täyteen (79 min) mahtipontisiksi rakennettuja biisejä ikään kuin sillä voisi korjata tai korvata puuttuvaa substanssia.

Jukez kirjoitti noin 7 vuotta sitten+/- saldo : 0
Minulle henkilökohtaisesti Anderson/Stolt-levy oli juuri tällainen.