Alcatrazz : Disturbing the Peace
Jukez kirjoitti noin 5 vuotta sitten (3 kommenttia)
Graham Bonnett on kyllä aivan hurja vokalisti. Äänellä ei rajoja. Mukava kuunnella laulajaa, jonka
ääniala ei ihan 'hevillä' lopu.
Disturbing The Peace taisi olla Steve Vain porttitie kuuluisuuteen, isosti.
Mercy.
ääniala ei ihan 'hevillä' lopu.
Disturbing The Peace taisi olla Steve Vain porttitie kuuluisuuteen, isosti.
Mercy.
+/- saldo : 1 | Tweet
Disturbing The Peace todellakin ON ihan mainio levy! Jotta saataisiin keskustelua aiheesta aikaiseksi, heittelen tähän muutaman mietteen sekoittamaan pakkaa... :)
En tietenkään osaa varmaksi sanoa, mutta veikkaisin, että saatoit olla katsomassa Graham Bonnet Bandia viime viikolla täällä Suomen kamaralla? Itse kävin keikalla täällä Tampereella ja on valitettavasti pakko sanoa, että syyt olivat puhtaasti nostalgiset. Suurin osa lead-lauluista tulee nykyään suoraan kovalevyltä, basistin ja kosketinsoittajan taustalaulukanavat mikserissä olivat koko keikan mute-asennossa, kiusallisilta hetkiltä bändin ja esiäänitetyn laulun välillä ei vältytty. Ei siinä mitään, Bonnet on kovin mukava ja leppoisa mies ja kaikki kunnia hänelle, että jaksaa vieläkin kiertää. Mutta totuus on harmillisesti se, että herran äänivarat eivät vaan enää riitä samaan kuin silloin joskus ennen. Pääsin yhteisien muusikkotuttujen kautta todistamaan artistin edellisiä harjoituksia ja keikkoja ehkä noin vuosikymmen sitten ja kyllä se laulaminen oli jo tuolloin melkoista tappelua. Se ei tietenkään poista sitä kuinka kovasta vokalistista aikoinaan on ollut kyse, nyt vaan ei enää lähde samalla tavalla. Onhan miehellä jo yli 70 vuotta lasissa, että eipä siinä mitään. Näin kuitenkin on. Itse ajattelisin siis ennemminkin, että Bonnet oli hurja vokalisti ja se perintö ei koskaan katoa.
Mitä tulee Steve Vaihin, haluaisin tässä kohtaa ajatella, että muusikkopiirit varmasti noteerasivat miehen ilmiömäiset kyvyt jo Zappan bändin aikana. Alcatrazz oli Vaille ehkä ennemminkin hieno välityö, mutta omasta mielestäni kaverin portti varsinaiseen kuuluisuuteen tuli David Lee Rothin kautta. Just my $.02.
Kappaleilla kun ei ole kuin muutama vuosi (kolme?) aikaa välissään, on mielestäni kiehtovaa kuunnella Alcatrazzin Skyfire-biisiä ja Skyscraperin nimikkoraitaa. Melko samantyyppistä matskua, eikö? Ja tämä on siis vain ihan omakohtainen havainto, joka ei ole tarkoitettu provosoimaan millään tavalla. Arvostus sekä Bonnetia että Vaita kohtaan tulee aina pysymään itselläni korkealla, keskusteluahan tässä ainoastaan lähdin hakemaan! :D
Disturbing The Peace todellakin ON ihan mainio levy! Jotta saataisiin keskustelua aiheesta aikaiseksi, heittelen tähän muutaman mietteen sekoittamaan pakkaa... :)
En tietenkään osaa varmaksi sanoa, mutta veikkaisin, että saatoit olla katsomassa Graham Bonnet Bandia viime viikolla täällä Suomen kamaralla? Itse kävin keikalla täällä Tampereella ja on valitettavasti pakko sanoa, että syyt olivat puhtaasti nostalgiset. Suurin osa lead-lauluista tulee nykyään suoraan kovalevyltä, basistin ja kosketinsoittajan taustalaulukanavat mikserissä olivat koko keikan mute-asennossa, kiusallisilta hetkiltä bändin ja esiäänitetyn laulun välillä ei vältytty. Ei siinä mitään, Bonnet on kovin mukava ja leppoisa mies ja kaikki kunnia hänelle, että jaksaa vieläkin kiertää. Mutta totuus on harmillisesti se, että herran äänivarat eivät vaan enää riitä samaan kuin silloin joskus ennen. Pääsin yhteisien muusikkotuttujen kautta todistamaan artistin edellisiä harjoituksia ja keikkoja ehkä noin vuosikymmen sitten ja kyllä se laulaminen oli jo tuolloin melkoista tappelua. Se ei tietenkään poista sitä kuinka kovasta vokalistista aikoinaan on ollut kyse, nyt vaan ei enää lähde samalla tavalla. Onhan miehellä jo yli 70 vuotta lasissa, että eipä siinä mitään. Näin kuitenkin on. Itse ajattelisin siis ennemminkin, että Bonnet oli hurja vokalisti ja se perintö ei koskaan katoa.
Mitä tulee Steve Vaihin, haluaisin tässä kohtaa ajatella, että muusikkopiirit varmasti noteerasivat miehen ilmiömäiset kyvyt jo Zappan bändin aikana. Alcatrazz oli Vaille ehkä ennemminkin hieno välityö, mutta omasta mielestäni kaverin portti varsinaiseen kuuluisuuteen tuli David Lee Rothin kautta. Just my $.02.
Kappaleilla kun ei ole kuin muutama vuosi (kolme?) aikaa välissään, on mielestäni kiehtovaa kuunnella Alcatrazzin Skyfire-biisiä ja Skyscraperin nimikkoraitaa. Melko samantyyppistä matskua, eikö? Ja tämä on siis vain ihan omakohtainen havainto, joka ei ole tarkoitettu provosoimaan millään tavalla. Arvostus sekä Bonnetia että Vaita kohtaan tulee aina pysymään itselläni korkealla, keskusteluahan tässä ainoastaan lähdin hakemaan! :D
Hienoa Yawn!
En ole perehtynyt Bonnetin nykykuntoon, enkä oikeastaan paljon muihinkaan miehen tekeleisiin. Aina menee jotkut muut musat/artistit edelle, kun on kuuntelutarvetta. Bonnettiin tulee palailtua välillä ihan nostalgiasyistä. Alcatrazzin tämä levy on aina silloin tällöin tullut kuunneltua. Tuo lauluääni on kiehtonut omalla riivinrautaisuudellaan ja äänialallaan.
Olet oikeassa Disturbin The Peacen joidenkin juttujen samankaltaisuudesta kahden ekan Roth-levyn suhteen. Noh...olihan se tuo Vai soittamassa ja pääsäveltäjänä kaikissa noissa.
En sitten tiedä, miten tän Vain uran asettelisi? Lahjakas soittaja, sitä ei voi kieltää. Kun sitten mies sekoontui tukkaheviin ja kaiken sen mukanaan tuomaan julkisuuteen ja 'yliarvostukseen' , meni mieheltä pikkuhiljaa omat pasmat ihan sekaisin. Eräänlainen anttikliimaksi näin jälkiviisaudella ryyditettynä oli stintti White Snakessa.
Soololevyt olivat aikansa ensikuulemalta mielenkiintoisia, mutta pikku hiljaa niiden arvo on kadonnut. En niihin jaksa palailla.
Jännä juttu, että aikanaan arvostin Vaita luovana ja innovatiivisena tekijänä ja dissasin Satriania. Vaikka molemmat ovat urallaan pysähtyneet jo vuosikymmeniä sitten, aina ajoittain jaksan vieläkin palaillanimenomaan Satrianin levyihin. Tasohan niissä on jo pitemmän aikaa ollut hyvinkin tilkkutäkkiä, mutta se soundi ja tietynlainen perussuoritus hivelee enemmän...
Satrianin huippuhetki sisältyy minulle miehen 1995-levyyn, jolla olikin mukana normista poikeavaa soittokuntaa ..Manu Katche mm.
Harmi, kun se uuden etsintä lopahti sitten 2000-julkaistuun levyyn, jossa pelattiin enempi elektroniikalla.