Mike Oldfield : Discovery
JiiPee kirjoitti noin 16 vuotta sitten (47 kommenttia)
Onpa mainio albumi tämä... Oldfieldin tyypillinen aikansa tekele siinä mielessä, että toisella puolella pitkä teos, ja toisella puolella popit. Molemmat osiot toiivat yhtä lailla,, ja poppiosasto onkin ehkä Oldfieldin parasta antia lajissaan. Ai ai, kun tulee näitä kuunnellessa aina nuoruus mieleen. Kun lunttasin tuolta Wikipediasta, huomasin että tälläkin levyllä soittaa suuresti arvostamani rumpali Simon Phillips. Aina oppii uutta. Ysin levy.
+/- saldo : 0 | Tweet
Etkö sä nuorena vilkaissut koskaan levyn vihkoseen/albumin kansiin? Mä tutkin niitä silloin lähes fanaattisesti. Nyt on jäänyt vähemmälle.
Ei Discovery Oldfieldin oikeille mestariteoksille (Ommadawn, Amarok, TB...) pärjää, mutta ihan kelpo pop/rock-levy muutamaa tyhjänpäiväistä rallattelua (Crystal Gazing, Talk About Your Life) lukuunottomatta. Ja aivan eri luokkaa kuin tätä seuranneet kammotukset Islands ja Earthmoving. Oldfieldin soittaa paljon hienoja aika agressiivisia kitarasooloja. Levyn päättävä 12 minuuttinen instrumentaali The Lake on valitettavan keskinkertainen vaikka näiden pitäisi olla juuri se Oldfieldin leipälaji. Kutosen levy.
Mä äänitin aina nuorena vinyylini kasetille. Myöhemmin hinkkasin sitten levyjä kasetilta tai CD:ltä lähinnä autossa. En juuri ikinä edes muistanut biisien nimiä, saatika ketä soittajia niillä oli. Enpä vieläkään osaa edes kaikilta suosikkilevyíltäni eritellä biisien nimiä. The Lake on muuten ihan kelpo instrumentaali, toimii ainakin minulle.
Joo ,The Lake on hieno kappale kuten koko levykin. Discovery oli ensimmäinen MO levy jonka ostin heti ilmestyttyään. Crises oli mulla jo ennestään ollut hetken aikaa levy-,eiku kasettihyllyssä. Tämä levy kolahti minuun niin lujaa ettei varmaan mikään levy ikinä. Tämän jälkeen hankin nopeasti kaikki ilmestyneet Oldfieldit. Olisi muuten todella hienoa jos joskus julkaistaisiin joku livelevy Discovery kiertueeltä. Mulla on moniakin bootleggeja, mutta mitään virallista ei ole koskaan tullut. Bändi on, kuten Oldfieldin kiertueilla yleensäkin, erittäin kovassa iskussa.
Discovery-kiertueen liveä kaipailisin minäkin. Oldfieldilla oli tosiaan kovia bändejä 80-luvulla. Nämä myöhemmät porukat (TB2:sta eteenpäin) eivät ole kyllä vakuuttaneet yhtään.
Varmaankin puolitoistavuotta vierähti edellisestä kuuntelukerrasta ja hyvältä maistu... niinkuin viini paranee vanhetessaan.
Mulla oli aikoinaan tältä levyltä pitkän aikaa To France kännykässä soittoäänenä kunnes vaihdoin sitten The Sailor's Hornpipeen.
Helvetin hyvä levyhän on kyseessä!
Hieman alle keskitason Oldfield-levy. Kasari-popiksi ihan kiva.
Tämän cd:n olen kopioinut myös koneelle ja siinähän tulee sitten automaattisesti myös tiedot kappaleista, esittäjistä ja säveltäjistä.
Nimibiisin Discovery kohdalla säveltäjäksi on mainittu David Arkenstone, mutta levynkansissa ja Wikipediassa ei löytynyt asiasta mainintaa. Onkohan tullut virheellistä tietoo levyn mukana?
Joo, kyllä se on ihan Oldfieldin oma sävellys.
Aivan niin. Arkenstonellakin on näköjään saman niminen kappale olemassa. Tuo virhetieto ei siis tietenkään ole tullut levyn mukana vaan soitin (WMP) on hakenut tiedot automaattisesti jostakin netistä ja sotkenut asioita.
Päivän fakta: Discovery on kuunteluhistoriani 107. kuunnelluin albumi.
Phil Spalding muistelee Discovery-kiertuetta: http://www.philspalding.com/music-and-mayhem/story/mike-oldfield-discovery-tour-of-europe-1984
Deluxe edition tulossa: http://www.superdeluxeedition.com/news/mike-oldfield-revisits-1984-with-reissues-and-new-rarities-set/
Paha pettymys ettei Discovery -kiertueen matskua ole mukana. :/
ja sitä olis hyvälaatuista olemassa. Näin tällä kertaa :(
Poison Arrowsin "Halloween 2015"-versio: https://open.spotify.com/track/60Er15gjvmfm9KnygARlK8
Jessus, aika kammottavaa! :D
Saahan sen hyvän biisin noinkin pilattua. Idea tähän on saatu varmaan parin Kossun jälkeen.
Juutubessa oli tuosta vieläpä videoesitys. Myös To France'sta oli tehty samaa sarjaa.
AIka paska versio on joo. Viinaksia on varmasti naukkailtu. Poison Arrows on yksi kaikkien aikojen suosikkejani Oldfieldin tuotannossa, mutta tämä...:(
Alkuperäinen Poison Arrows on mahtava biisi. Siinä on jotekin omaperäinen, maaginen tunnelma. Tämä versio tosiaan aivan kakkendaalia. Uskaltaisiko tuota To Francen raiskausta edes kuunnella...
Tulee mieleen Radioheadin Fitter Happier noista uusista versioista.
Tulee mieleen Radioheadin Fitter Happier noista uusista versioista.
Aika jalomielistä! :DNo siis se puhehan on noissa samanlaisen filtterin läpi.
Niin onhan Oldfieldilla perinteitä tuollaisen vocoder-tyyppisen efektin käytöstä, mutta koskaan aikaisemmin se ei ole ollut yhtä tökeröä.
No niin, Deluxe versiota olen pyöritellyt koko viikonlopun. On kyllä iso pettymys, että livematskua ei mukana ole, mutta sehän jo tiedettiin.
Sen sijaan remaster on todella timangin kuuloinen. Ykköslevyn bonusbiisit mulla jo olikin, eikä niistäkään sen enempää.
Kakkoslevyn The 1984 Suite on taas pettymys. Odotin, että siinä olisi ollut jotain ennenjulkaisematonta, mutta käytännössä tuossahan on vain eri miksaukset, jotka nekään eivät kovin erilaiset ole verrattuna alkuperäisiin. The Royal Mile on vain eri versio Afghanista ja Zombies on edelleen pas*** tai no aikas huono. Kirjasessa Mike sanoo, että se on tehty lapsille. Okei, mutta en sitä olisi silti kaivannut tälle julkaisulle.
Tämä on edelleen minulle todella tärkeä levy, eikä tämä deluxe julkaisu sitä siitä miksikään muuta.
Discovery oli vielä melko iso kaupallinen menestys Oldfieldille, mutta sitten alkoi alamäki, joka pysähtyi vasta, kun Tubular Bells II julkaistiin ja miehen ura lähti uuteen nousuun. Eli Virginille alunperin julkaistut Islands, Earth Moving, Amarok ja Heaven's Open vaikka eivät nyt varsinaisesti kaupallisia floppeja olletkaan, niin eivät mitenkään merkittävästi myyneet. Valitettavasti tämä taitaa tarkoittaa sitä, että nyt kun saatiin kehnoimmat reissuet(The Killing Fields ja Discovery), niin jatkossa taso vain laskee. Earth Moving-sessioissa jäi paljon materiaalia yli, mutta voi olla, että Oldfield ei halua sitä koskaan julkaistakaan. Olisi kyllä tosi mielenkiintoista kuulla, miten Ian Gillan tai Fish laulaa Oldfieldia. Amarok-sessioista ei käsittääseni paljoa ylimääräistä materiaalia ole, joten jatkossa saattaa tulla vain reissuet varustettuna muutamalla b-puolella. Amarokista on toki lupailtu 5.1 miksausta, mutta en nyt kovin innostunut siitä ole. Se albumi kelpaa ihan sellaisenaan.
Eli minulle tämä reissue kierros taisi olla tässä. Uutta materiaalia odotellessa...
Sen sijaan remaster on todella timangin kuuloinen.
Onko oikeasti merkittävä ero alkuperäiseen cd:seen verrattuna?Kuuntelin tuossa pikaisesti To Francen uuden remasterin, 2000 vuoden remasterin ja alkuperäisen cd-version. Ainahan tää on soundeiltaan hyvältä kuulostanut, eikä ne erot mitenkään valtaisat ole. Itse tykkään eniten uudesta versiosta, mutta alkuperäinen pääsee lähelle. Ehkä pikkuisen kuulaampi on uusi remaster. Häviäjänä toimii 2000-luvun remaster, joka on näihin kahteen muuhun versioon verrattuna hitusen tunkkaisempi ja puuroisempi.
Okei. Taidan passata tämän julkaisun ellei tule todella edullisesti jostain vastaan. Harmittaa kyllä todella paljon että livematskua ei laitettu mukaan.
Ekaa kertaa kuuntelen 5.1 miksauksen. On hieno,ei siinä mitään. Harmi,että vain bonusmatsku sai 5.1 Käsittelyn.To France on kyllä upea
Ekaa kertaa kuuntelen 5.1 miksauksen. On hieno,ei siinä mitään. Harmi,että vain bonusmatsku sai 5.1 Käsittelyn.To France on kyllä upea
Ekaa kertaa kuuntelen 5.1 miksauksen. On hieno,ei siinä mitään. Harmi,että vain bonusmatsku sai 5.1 Käsittelyn.To France on kyllä upea
Ekaa kertaa kuuntelen 5.1 miksauksen. On hieno,ei siinä mitään. Harmi,että vain bonusmatsku sai 5.1 Käsittelyn.To France on kyllä upea
Ekaa kertaa kuuntelen 5.1 miksauksen. On hieno,ei siinä mitään. Harmi,että vain bonusmatsku sai 5.1 Käsittelyn.To France on kyllä upea
Ekaa kertaa kuuntelen 5.1 miksauksen. On hieno,ei siinä mitään. Harmi,että vain bonusmatsku sai 5.1 Käsittelyn.To France on kyllä upea samaten kuin The Lake.
Ekaa kertaa kuuntelen 5.1 miksauksen. On hieno,ei siinä mitään. Harmi,että vain bonusmatsku sai 5.1 Käsittelyn.To France on kyllä upea samaten kuin The Lake.
Ekaa kertaa kuuntelen 5.1 miksauksen. On hieno,ei siinä mitään. Harmi,että vain bonusmatsku sai 5.1 Käsittelyn.To France on kyllä upea samaten kuin The Lake.
Voi vi**u. Ei pitäis tabletilla kirjoittaa näitä.
Mä en oo koskaan kokeillu tabletteja, kyllä se tää perinteinen kossu on parasta.
Pilvipalvelut sopii parhaiten progen kanssa! Ai niin mutta täähän onkin kasaripoppia joten ehkä tabletit on ymmärrettäviä. Vaikka pulverit ois ehkä sittenkin ollut se loogisin vaihtoehto. Esim. BioLuvil.
Tämä selvä! :)
Jaahas, Jake ja Rimso on sitten vaan ***tuillakseen jättäny noi mun multipostaukset ;). Noh, uudeksi kommentiksi totean, että The Lake on pahuksen hieno biisi. Yksi Oldfieldin hienoimmista. Tai sanotaan nyt vaikka, että se on parasta ikinä! Ja jos ette usko, niin postaan tämän vielä 27,5 kertaa!
Ei mulla mitään oikeuksia ole viestien poistamiseen.
...että The Lake on pahuksen hieno biisi.
Samaa mieltä olen... varsinkin tuota Suite versiota siitä on tullut kuunneltua useita kertoja viikossa viime aikoina.
Mitä eroa tossa The Laken Suite-versiossa on?
Edit. virkistin muistiani nopean A/B-vertailun muodossa ja bassokitara vaikuttaisi kuulostavan paremmalta tossa Suite-versiossa. Toi on siis remix?
Joo, The 1984 Suite on Oldfieldin tekemä remix. Ihan hyvä muutenkin, paitsi tsompi-kammotus.
Mike Oldfieldin yhdeksäs studioalbumi Discovery täytti muutama päivä sitten tasan 40 vuotta.
https://pienemmatpurot.com/levyarvio-mike-oldfield-discovery-1984/
Ja 40 vuotta sitten ostamani c-kasetti näkyy olevan vielä tallella. Oliskohan tuolla jo keräilyarvoo?