Moi anonyymi! » Login | Uusi käyttäjä

Camel : Nude

JiiPee kirjoitti noin 16 vuotta sitten (6 kommenttia)
Tylsä levy. Kaunista Drafted-biisiä lukuunottamatta tällä levyllä ei mikään ole koskaan toiminut minulle. Kai tästä joku voisi jotain saada, mutta Nudella on aivan liikaa hidastempoista muniinpuhaltelua minun makuuni. Rajazilla palattiin vähän samantyyliseen materiaaliin, mutta on Rajaz kuitenkin paljon Nudea nautittavampi levy. Arvosana: 5

+/- saldo : 0 |

    Kcrimso kirjoitti noin 16 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Muutamia hienoja kohtia tässä on mutta kokonaisuutena hieman unettava pink-floyd-light-teema-albumi. Keskitason Camel-albumi kuitenkin. Arvosana: 6

    JiiPee kirjoitti noin 15 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Drafted on kyllä yksi kauneimmista biiseistä ikinä. Harmi, ettei muu levy nouse samalle tasolle.

    JiiPee kirjoitti noin 9 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Nudesta vähän juttua täällä:
    http://www.udiscovermusic.com/camel-remember-last-soldier


    Jukez kirjoitti noin 9 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Mun suosikkilevyni Camelilta. Ainoa asia, mikä hieman tökkii on Latimerin falski laulu... Rajaz toinen kestosuosikki. 70-luvun levyt on niiin tuttuja ja läpikahlattuja, että ne on vähän holdissa.

    R2-D2 kirjoitti noin 9 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Heh. Rupes tosiaan nukuttamaan tämä. Mun Camel on kyllä kävellyt ohi, ei oikeen kiinnosta.Kaikki studio levyt olen kuunnellut ja läjän live levyjä. No jospa joskus vielä palaan Cameliin.

    Kcrimso kirjoitti noin 8 vuotta sitten+/- saldo : 0
    Kahden suunnaltaan todella haparoivan levyn jälkeen koherentimpi Nude on parannus. Sitä en kuitenkaan ymmärrä että miksi jotkut Camel-fanit rankkaavat tämän kolkon konseptialbumin varsin korkealle bändin discografiassa. Sitä se ei nimittäin todellakaan ansaitse. Nudelta löytyy muutama kohokohta joista mainittakoon tehokas Drafted ja hieno instrumentaali Captured jossa Mel Collins saksofoneineen päästetään vihdoinkin irti. Myös hieman etniseltä kuulostava Changing Places ansaitsee maininnan Pääosin levy kuitenkin valitettavasti koostuu aika yhdentekevästä instrumentaalimusiikista joka tylsimmillään kelpaisi lähinnä jonkun television luonto-ohjelman taustalle pihisemään.

    Levyn soundimaailma on ikävän kylmä ja rummut kuulostavat paikoin todella huonolta. Andy Ward sortuu myös soitannollisesti aikamoiseen tamppaukseen välillä. Miehen parhaat päivät taisivat olla jo takana. Levyn sanoituksiin en ole koskaan jaksanut perehtyä (Camel ja kiinnostavat sanoitukset ei yleensä sovi samaan lauseeseen), mutta konseptin tunnen päällisin puolin (haaksirikkoutunut japanilainen sotilas ei tiedä että toinen maailman sota on päättynyt).