The Alan Parsons Project : I Robot
JiiPee kirjoitti noin 15 vuotta sitten (12 kommenttia)
Kirjailija Isaac Asimovin inspiroima teemalevy. APP:n toinen studiokiekko vuodelta 1977, jonka nimestä tiputettiin aikoinaan pilkku pois (I, Robotista) copyrightjuttujen takia. Levy on Sci-Fi/taiderockin ja progen toimiva mikstuura, ja APP:tä parhaimmillaan. Levyllä kuullaan Parsonsin nerokkaita ja aikaansa edellä olevia instrumentaalijuttuja, ja jopa hieno Beatlesmainen "Don't Let It Show". Itse asiassa levy oli jopa parempi kuin muistinkaan. Oikeastaan aika yllättävää, että tämänkaltaiset 30 vuotta vanhat kokeilut toimivat vieläkin. Kahdeksan.
+/- saldo : 0 | Tweet
APP:n parhaita todellakin.Tasavahvan hienon levyn päättää upea instrumentaali Genesis Ch.1. V.32. Moniko mahtaa tietää mikä "jippo" tuossa biisin nimessä piilee? ;-)
Alan Parson Projectia sieltä paremmasta päästä. Voimakkaat disco-vaikutteet tekevät joistain biiseistä hieman koomisia. Pink Floydia APP on aina lainaillut, tällä levyllä kappaleessa Breakdown kuuluu erityisen selvästi Atom Heart Motherin orkestraatioiden ja kuorosovitusten vaikutus. Arvosana: 7
Alan Parsons oli muistaakseni Dark Side of the Moon-albumin tuottaja. En jaksa alkaa Googlella etsimään, mutta ettei olisi ollut jotenkin vanhempienkin levyjen kanssa tekemisissä? Eli jotain yhtäläisyyksiä soundeissa ja sovituksissa voi luonnollisesti tulla sitä kautta.
Alan Parsons oli "vain" Dark Side Of The Moonin äänittäjä. Muistaakseni myös Meddlellä. Eli kyllä minä väittäisin että ne ihan Floyd-vaikutteita on eikä niin päin että AP olisi vaikuttanut NIIN paljon Floydin soundiin että se selittäisi yhtäläisyydet. Etenkin tässä tapauksessa kun Parsonsilla, puhumattakaan Woolfsonista, ei ollut mitään tekemistä Atom Heart Motherin kautta.
Ei ollut Meddlellä, vaan Atom Heart Motherilla.
Ah, niinhän se olikin. No siinä on sitten kyllä yhteys Atom Heart Motheriinkin. Taisi olla vasta kakkos-äänittäjä tuossa vaiheessa Peter Brownin jälkeen vaikka molemmat engineereiksi onkin kredioitu.
En ole ikinä tajunnut tämän levyn teemaa. Voisko joku tyhmälle vääntää rautalangasta?
Ps. Oonpa mä ollut kitsas pisteiden kanssa aikoinaan. Onhan tää nyt sentään kasin levy!
Eric Woolfson halusi tehdä konseptialbumin Isaac Asimovin kirjoihin perustuen. Ilmeisestikin juuri I, Robot oli se ykköskirjakokoelma. Woolfson ei saanut kuitenkaan lupaa siihen(Ei johtunut Asimovista) ja joutui kirjoittamaan tekstit sellaisiksi, että ne eivät mukailisi liikaa Asimovin robottitarinaa. Levyn nimestä lähti myös se pilkku pois.
Tuo jippo, josta mainitsin 5 vuotta sitten
levyn päättävään Genesis Ch.1. V.32 kappaleeseen liittyen on se, että biisihän on suomeksi 1. Mooseksen kirja luku 1 jae 32. No asiahan on nyt niin, että Raamatun 1. Mooseksen kirja päättyy jakeeseen 31! Tuo jae kuuluu(käännöksestä riippuen):Sen jälkeen Jumala katsoi kaikkea, minkä hän oli tehnyt, ja katso, se oli erittäin hyvää.Ja tuli ilta ja tuli aamu; kuudes päivä. Eli kappale jatkaa siitä kun Raamatun luomistyö saatiin päätökseen. Selvä viittaus robottiteemaan, vaikka kappaleessa ei sanoja olekaan...
Siis kyllä mä Asimov-yhteyden tiedän, mutta miten levyn sanoitukset käytännössä liittyy robottitarinaan? En juuri huomaa mitään yhteyttä. Tai yhteyttä kappeleilla toisiinsa ylipäätänsä.
Ei ne sitten enää juuri liittyneetkään. Yhteys on enää löyhä. Kai siinä pelättiin oikeusjuttuja ja kasattiin sanoitukset nopeasti ilman enää sen suurempaa teemaa. Ainoana robottiteemaan liittyvät lähinnä nuo instrumnentaalibiisit nimineen.
Okei. Tylsää. Ropotteja ois pitänyt olla enempiti!
Ois ehkä sen levynnimen voinut sitten vaihtaa myös kokonaan...
The Alan Parsons Projectin toiseksi paras albumi. Paljon hienoja biisejä ja mukana vielä mukavasti kokeellisuutta joka pikku hiljaa I Robotin jälkeen karisi "bändin" musiikista.
https://pienemmatpurot.com/levyarvio-the-alan-parsons-project-i-robot-1977/